Paikoillanne, valmiina,  keittiöön -hankkeessa innostetaan nuoria tekemään ruokaa ja terveellisiä välipaloja, lisätään nuorten, vanhempien ja valmentajien ymmärrystä hyvästä ravitsemuksesta ja annetaan oman kodin hoitamisessa tarvittavia taitoja ja tietoja. Hanke toteutetaan eri puolilla Suomea pitämällä nuorille, vanhemmille ja valmentajille tietoiskuja terveellistä ravitsemuksesta, järjestämällä nuorille välipalakursseja ja Keittiö K18-kursseja. Marttaliitto tuottaa hankkeessa myös ruoan valmistusta käsitteleviä videoita marttojen YouTube-kanavalle.

Jane ja Aatos Erkon säätiön marttajärjestölle myöntämän avustuksen suuruus on 179 ooo euroa.

Listätietoja:

p. 050 342 0585
teija.jerkku(at)martat.fi

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lapsiperheiden kotitalous- ja arjenhallintataitoja sekä kohentaa arkirytmiä kotitalousneuvonnalla. Vauvaperheen vanhemmille pidetään vauvanruokakursseja ja luentoja. Kotikäynneillä pikkulapsiperheet saavat yksilöllistä neuvontaa kodin askareisiin toiveidensa ja tarpeidensa mukaan. Alakouluikäiset lapset kokoontuvat Pikkukokki-kursseille opettelemaan kokkaamista, leipomista ja muita keittiöaskareita.  Näin perheille tarjoutuu mahdollisuus myös luoda uusia sosiaalisia verkostoja ja saada vertaistukea. Kursseja ja luentoja pitävät 16 alueellisen marttapiirin koulutetut kotitalousalan ammattilaiset. 

- Lapsiperheiden käytännön neuvonnalle on selkeä, yhä kasvava tarve, toteaa Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Vauvan tulo mullistaa perheen arjen. Sekä aika että jaksaminen voivat olla tiukalla. Nykyään isovanhemmat asuvat usein kaukana, eikä käytännön apua ja neuvoja ole saatavilla. Marttojen käytännönläheinen neuvonta ei kilpaile julkisen sektorin toiminnan kanssa, vaan täydentää mainiosti julkisia palveluja.

Kurssitoiminta kohdennetaan lapsiperheille mm. neuvoloiden, seurakuntien ja kuntien sosiaalitoimen sekä eri järjestöjen kautta. Hankkeen aikana kehitetään alueellisia moniammatillisia verkostoja ja luodaan uusia yhteistyön muotoja lapsiperheiden kanssa tehtävään työhön. Toimintaa on käynnistetty alkukevään aikana ja se jatkuu seuraavan kahden vuoden aikana.

Lisätiedot

Marttaliitto ry

Päivi Känsälä, hankekoordinaattori
paivi.kansala(at)martat.fi
050 310 3843

Marianne Heikkilä, toiminnanjohtaja
marianne.heikkila(at)martat.fi
050 375 1195

Marttaliitto ry

Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta. Järjestö antaa jäsenilleen taitoja ja valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Marttaliitto suunnittelee järjestön toimintaa ja julkaisee kotitalouksia varten ruokaan, ravitsemukseen, puutarhanhoitoon, ympäristöön, kodin talouteen ja kodinhoitoon liittyvää aineistoa. Marttaliittoon kuuluu 16 piiriä, joissa ammattitutkinnon suorittaneet kotitalous- ja puutarhaneuvoja järjestävät kursseja ja opetusta. Marttayhdistyksiä on 1200 ja niissä on yli 45 000 jäsentä. Yhdistykset kokoontuvat marttailtoihin kotitalouskurssien, kädentaitojen, luentojen ja opiskelujen merkeissä.

Emma & Elias 2012 - 2017

Marttaliiton Lapsiperheiden arjen tukeminen -hanke on yksi RAY:n Emma & Elias -avustusohjelmaan valituista hankkeista. Emma & Elias -ohjelma 2012 - 2017 kokoaa yhteen eri järjestöjen hankkeita, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen. Ohjelmaa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto.

Suomessa tarjotaan maksuton koululounas kaikille oppilaille. Kouluterveyskyselyn mukaan noin 85 prosenttia koululaisista syö ainakin osan päivittäisestä koululounaastaan, mutta vain kolmannes nauttii koko aterian tarjolla olevilla lisukkeilla. Suositusten mukainen ruoka edistää lasten terveyttä ja jaksamista vain, jos se syödään. 

Kouluruokaa ei tänä päivänä arvosteta riittävästi. Kuntapäättäjät eivät ole riittävän kiinnostuneita kouluruokailusta, mikä ilmenee muun muassa kouluruokailuun varattujen määrärahojen kohtuuttomana pienuutena.

Kuntapäättäjät takaavat riittävän rahoituksen ja resurssit, jotta laadukkaan ja kotimaisen kouluruoan valmistaminen on mahdollista. Elintarviketeollisuuden ja ruokapalvelujen toteuttajien rooli on etsiä keinoja, kuinka kouluruokailua ohjaavat suositukset muutetaan houkutteleviksi, terveellisiksi ja maukkaiksi ateriavaihtoehdoiksi.

Liian usein kouluissa tarjotaan maahantuotua ruokaa. Mitä lähempänä ruoka on valmistettu, sen tuoreempaa se on. Sitä helpommin tuottaja pystytään selvittämään ja voidaan hyödyntää vuodenaikojen mukaista ruokaa. Samalla voidaan vaalia suomalaisia ja aluetasolla maakuntien ruokaperinteitä. Valtioneuvoston periaatepäätös kannustaa julkisia keittiöitä näyttämään esimerkkiä muille toteuttamalla kestäviä ruokahankintoja.

Suomessa on rikas ruokakulttuuri, jonka tulisi olla osa koulujen arkea. Se miten koulussa syödään ja ruoasta keskustellaan vaikuttaa ruoan arvostukseen. Kotimaiset elintarvikkeet ovat eettisesti ja ympäristön kannalta perusteltu valinta. Lähiruoan käyttö lisää myös maamme taloudellista hyvinvointia. Kouluruokailun arvostusta lisäisi sen linkittäminen opetukseen, näin tulevat kuluttajat saisivat käsityksen ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista. Kestävän kehityksen tavoitteet voidaan ruoan kautta tuoda lähemmäksi oppilaiden kuluttajavalintoja ja asenteita.

Ruokakasvatus ei ole pelkästään opettajien asia vaan koko kouluyhteisön tulee sitoutua siihen. Ruoan arvostus lähtee myös kotoa. Jotta koululaiset voivat arvostaa kouluruokaa enemmän, myös vanhempien tulisi sitä arvostaa. Tarvitsemme kotien myönteistä esimerkkiä kouluruokaan liittyvissä asioissa. Ruoan arvostusta on pidettävä esillä ja nostettava keskusteluun esimerkiksi vanhempainilloissa.

Vaadimme kuntapäättäjiltä:

1. Maksuttomaan kouluruokailuun tulee panostaa

Kouluruoasta pihistäminen lyhytaikaisten säästöjen takia ei ole järkevää. Säästöt heijastuvat kouluruoan laatuun ja oppilaiden haluun syödä päivittäistä kouluateriaa. Vain syöty kouluruoka on terveellistä, kouluaterioiden syömättä jättäminen heikentää nuorten terveyttä ja jaksamista. Suomen tulee olla maksuttoman kouluruokailun mallimaa, jossa koululaisille ja tarjotaan maukasta kouluruokaa ja samalla heitä innostetaan terveellisiin ruokailutottumuksiin.

2. Kouluihin on saatava kotimaista ruokaa

Kun ruokamarkkinat ovat yhä globaalimmat, kotimaiset elintarvikkeet ovat eettisesti ja ympäristön kannalta perusteltu valinta. Kotimainen ruokatuotanto on lähellä ja yritykset tuttuja. Kotimaisesta ruoantuotannosta ja jalostuksesta seuraavat hyödyt jäävät kotimaahan. Globaalisti ajatellen kaikki Suomessa valmistettu ruoka on lähiruokaa. Siksi kouluruokailussa on hyödynnettävä kotimaassa tuotettuja ja jalostettuja elintarvikkeita sekä kerrottava oppilaille, mistä ruoka on peräisin.

Kuntien ruoan ja raaka-aineiden hankinnoissa on suosittava suomalaisia elintarvikkeita kestävän kehityksen periaatteita vahvistaen. Mahdollisuuksien mukaan maakuntien maut on tuotava koulujen ruokalistalle.

3. Kuntapäättäjille ja julkisille ruokahankkijoille tietoa laatuvaatimuksista ja kilpailutuksesta

Kouluruoan raaka-aine- ja tuotehankinnoille on asetettava kotimaisia valintoja tukevia laatuvaatimuksia kilpailutuksessa ja ruokahuollon toimijoiden ja hankintavastaavien tulee tehdä strateginen hankintalinjaus. Kouluissa tarvitaan päätös siitä, että suositaan lähellä tuotettua ja kotimaista. Samalla tuetaan maamme työpaikkoja ja elinvoimaa.

Kuntien strategioiden ja yrittäjyyden elinvoimaisuuden välillä on yhteys, jota kuntapäättäjät voivat joko voimistaa tai ohentaa. EU:n komission ilmasto- ja energiapaketti edellyttävää, että julkinen sektori näyttää esimerkkiä ja aloittaa konkreettiset toimet kestävien hankintojen edistämisessä. Tänään suuri osa ammattikeittiöissä käytettävistä raaka-aineista kulkee energiaa ja ilmastoa tuhlaten pitkän matkan maailmalta ennen päätymistään ruokailijoiden lautasille. Oman alueen tuotteista käytetään lähinnä juureksia, marjoja ja leipomotuotteita.

4. Ruokakulttuuri saatava osaksi koulujen arkea

Suomessa on rikas ruokakulttuuri, jonka tulisi olla nykyistä paremmin osana koulujen arkea, ruokailutilanteita ja opetusta. Kouluissa kasvavat tulevaisuuden vastuunkantajat ja työntekijät. Myönteinen ote koulun ruokaan liittyvissä asioissa lisää oppilaiden innostusta pohtia 300 000 henkeä työllistävää ruokaketjua tulevaisuuden työpaikkana.

Marttaliitto ry
toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, marianne.heikkila (at) martat.fi, +358 50 375 1195     

Finlands svenska Marthaförbund rf
toiminnanjohtaja Christel Raunio, christel.raunio (at) martha.fi, +358 50 911 2050     

Elintarviketeollisuusliitto ry
toimitusjohtaja Heikki Juutinen, heikki.juutinen (at) etl.fi, +358 40 502 6270     

Liikunta on hyväksi kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Se auttaa painonhallinnassa, ehkäisee kakkostyypin diabetestä ja on hyväksi sydänterveydelle. Liikunta hoitaa mieltä ja lievittää stressiä. Liikuntaa voi harrastaa monella tavalla ja monessa paikassa, yksin tai yhdessä, arkiliikuntana, hyötyliikuntana, tapoja on monia. Asiasta ei pidä tehdä mielessään liian suurta numeroa, koska jo pienillä askeleilla on iso vaikutus hyvinvoinnille.

Luennot ovat osa marttojen Hidastamalla hyvinvointiin –teemakampanjaa. Aiheesta on tehty lehtiliite 30.4. ilmestyvän Martat -lehden väliin jäsenille lehden 110 juhlavuoden kunniaksi.

Martat järjestävät vuoden 2012 aikana neljä valtakunnallista Kauha&Kukkaro –luentoa; Omalla painolla, Nouse sohvalta, Aikaa nauttia ja Muista muistia sekä julkaisevat aiheesta teemaan liittyvän liitteen Martat-lehden välissä.

Piirien luentojen tarkat ajat ja paikat löytyvät osoitteesta www.martat.fi/jarjesto/alueellinen_toiminta/

Lisätiedot

Piirit

http://www.martat.fi/jarjesto/alueellinen_toiminta/

Marttaliitto ry / Kehittämispäällikkö

Kaisa Härmälä

p. 050 838 5510

kaisa.harmala(at)martat.fi

Marttaliitto ry

Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Järjestö antaa jäsenilleen taitoja ja valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Marttaliitto suunnittelee järjestön toimintaa ja julkaisee kotitalouksia varten ruokaan, ravitsemukseen, puutarhanhoitoon, ympäristöön, kodin talouteen ja kodinhoitoon liittyvää aineistoa. Marttaliittoon kuuluu 16 piiriä, joissa ammattitutkinnon suorittaneet kotitalous- ja puutarhaneuvojat järjestävät kursseja ja opetusta. Marttayhdistyksiä on 1 200 ja niissä yli 45 000 jäsentä. Yhdistykset kokoontuvat marttailtoihin kotitalouskurssien, kädentaitojen, luentojen ja opiskelun merkeissä.

Parhaillaan on käynnissä sektoritutkimuksen selvitysmiesten tekemät tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja rakenneuudistuksia koskevat valtakunnallisia linjaukset. Siksi allekirjoittaneiden järjestöjen mielestä ennen kuin tehdään päätöksiä Kuluttajatutkimuskeskuksen uudistuksesta, on odotettava selvitysmiesten tuloksia.

Allekirjoittaneiden järjestöjen mielestä Kuluttajatutkimuskeskuksen toiminnan turvaamiseksi tutkimus- ja innovaatioverkostossa tulee myös selvittää kaikki erilaiset hallinnolliset ja tulosohjauksen vaihtoehdot.

Marttaliitto ry

toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, marianne.heikkila (at) martat.fi, 050 3751195

Marthaförbund rf

toiminnanjohtaja Christel Raunio, christel.raunio (at) martha.fi, 050 9112050

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

toiminnanjohtaja Liisa Niilola, liisa.niilola (at) maajakotitalousnaiset.fi, 040 5555035

Näkövammaisten Keskusliitto ry

toimitusjohtaja Mauno Lehtinen, mauno.lehtinen (at) nkl.fi, 09 39604601

Kotitalousopettajien liitto ry
puheenjohtaja Anneli Rantamäki, anneli.rantamaki (at) edu.riihimaki.fi, 041 5453212

”Yhteistyö liittyy Marttojen Pidä kiinni rahoistasi -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa nuorten taloudellista turvallisuutta ja herättää nuorten kiinnostus omien raha-asioiden hoitoon sekä oman talouden hallintaan. Kohderyhmänä ovat etenkin ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttavat nuoret" kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta kertoo.

• kotitalousopetuksen tulisi sisältyä sekä alakoulun että yläkoulun opetus- ja tuntisuunnitelmiin yhtenä taito- ja taideaineena
• kotitalousopetusta tulisi olla 7–9 luokilla ja opetusta pitäisi lisätä 4–5 viikkotuntiin nykyisen 3 sijasta
• kotitalouden valinnaisuutta tulisi lisätä niin, että kaikki halukkaat sekä 1–6 luokalla että 7–9 luokilla saisivat opetusta.

Kansainvälinen kuluttajajärjestö, Consumers International (CI) ehdottaa, että maiden tulisi sitoutua G8 kokouksessa vuonna 2009 sovittuun tavoitteeseen alentaa kehitysmaihin lähetettävien rahojen kustannukset korkeintaan 5 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Suomessa tilisiirtokulut voivat nousta jopa 41 prosenttiin, mikäli lähettäjä maksaa myös vastaanottajan kulut.  

”Maailmanlaajuisesti siirtotyöläiset ja maahanmuuttajat lähettävät kotiin kehitysmaihin vuosittain noin 244 miljardia euroa. Tätä rahaa miljoonat perheet käyttävät ruokaan, asumiseen ja koulutukseen. Monet kuluttajat, jotka lähettävät rahaa kotiin, maksavat korkeita kuluja rahojen siirrosta. Useimmiten veloitetaan  yli 10 prosenttia ja joissakin tapauksissa yli 20 prosenttia. Yhteensä tilisiirtomaksut nousevat vuosittain miljardeihin euroihin. Maailmanpankki arvioi, että viiden prosentin hinnanalennus rahalähetyskustannuksiin voisi johtaa 11 miljardin euron vuosittaisiin säästöihin siirtotyöläisille ja maahanmuuttajille sekä heidän perheilleen.  Tässä on kuluttajan oikeuden lisäksi kysymys myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivä Kansainvälistä kuluttajan oikeuksien päivää vietetään vuosittain 15.3. Tämän vuoden kansainvälisenä teemana on ”Meidän rahamme, meidän oikeutemme (Our money, our rights)”. Tärkeänä osa-alueena on kehitysmaihin lähetettävien rahasiirtojen kustannukset. Kuluttajan oikeuksien päivän teemat vaihtelevat vuosittain kuluttajan perusoikeuksien mukaan. CI:n määrittelemät kuluttajan perusoikeudet ovat oikeus tietoon, oikeus turvallisuuteen, oikeus kuluttajakasvatukseen, oikeus kohtuulliseen kulutukseen, oikeus puhtaaseen ympäristöön, oikeus kuluttajansuojaan ja oikeus vaikuttaa. Vuoden 2012 teema liittyy taloudelliseen turvallisuuteen. Kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivän toimikuntaan kuuluvat seuraavat järjestöt: Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet, Kotitalousopettajien liitto - Hushållslärarnas förbund, Näkövammaisten Keskusliitto, Marttaliitto, Finlands svenska Marthaförbund, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Työtehoseura.

 

Kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivän toimikunta    

Lisätiedot: Toimikunnan puheenjohtaja, Kaisa Pannimaa-Pätsi, Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet  ry,  040 519 3229, kaisa.pannimaa-patsi@kuluttajaliitto.fi tai pääsihteeri Juha Beurling Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry,  040 5566421, juha.beurling@kuluttajaliitto.fi 

Jokaisella ihmisellä on oma sopiva paino. Martat haluavat korostaa painonhallinnan merkitystä ihmisen hyvinvointiin ja korostaa, että terveyden kannalta paino on eri asia kuin kauneusihanteen kannalta.

Lisätiedot

Marttaliiton hallituksessa Leinonen haluaa vaikuttaa siihen, että marttabrändi säilyy takeena laadusta ja asiantuntemuksesta. Hän ymmärtää yhteistyöverkostojen tärkeyden ja haluaa edistää globaalia ja ekologista ajattelua.

Lisätietoja tästä.

Rakkaalla lapasella on monta nimeä: tumput, vanttuut, lapaset, rasat...

Marttaliiton, Tekstiiliopettajaliiton ja Novitan lokakuussa Helsingin Tuomiokirkon portaille huipentuneen tilkkupeittokampanjan virkattuja lahjoituspeittoja ryhdyttiin jakamaan hyväntekeväisyyskohteille. Ensimmäiset peitot pääsivät perille perjantaina, kun Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys vastaanottaa peittoja Lappeenrannan Lauritsalassa.

Kotitaloudet tuhlaavat vuosittain noin viisi prosenttia ostamastaan ruuasta. MTT:n tutkimusten mukaan yksittäinen kotitalous heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin vuosittain 50-65 kiloa. Roskiin menee eniten vihanneksia, kotiruokaa ja maitotuotteita sekä leipää ja muita viljatuotteita. Myös hedelmiä ja marjoja heitetään paljon pois.

Lähes kolmannes biojätteestä on YTV:n pääkaupunkiseudulla tekemän tutkimuksen (Rokka rikassa 2009) mukaan syötäväksi kelpaavaa ruokaa. Jos tulokset yleistetään koko Suomea koskevaksi, se tarkoittaa vuoden aikana mm. yli 9 miljoonaa kiloa leipää, lähes yhtä paljon perunaa ja 5 miljoonaa kiloa puuroa.

Peräti kolmannes kuluttajien aiheuttamista ympäristövaikutuksista syntyy syömisestä. Helppp tapa vähentää ympäristökuormitusta on keventää biojätepussia.

Marttapiirit järjestävät viikon aikan kursseja, luentoja ja näyttelyitä teemalla "Tanssii tähteiden kanssa". Martat neuvovat, miten ruokaostosten suunnittelu ja sopivat annoskoot keventävät biojätepussia ja miten eilisen tähteistä valmistuu tämän päivän ateria.

Ruokakurssit ovat maksullisia. Luennot ja näyttelyt maksuttomia.

Kurssien, luentojen ja näyttelyiden lisätiedot suoraan piireiltä.

 Katso paikalliset tapahtumat tästä linkistä!

Marttaliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin turvallisuusasiantuntija, prosessiteknikko Lea Sairanen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 2012-2014.

Marttaliiton, Tekstiiliopettajaliiton ja Novitan talvella alkaneeseen tilkkupeittojen maailmanennätystempaukseen lahjoitettiin järjestäjien kaikki odotukset ylittäneet lähes kahdeksan tuhatta virkattua tilkkupeittoa. Tuomiokirkon portaille levitettiin noin 3 800 peittoa ja pinoihin jäi noin neljä tuhatta peittoa eli yhteensä 7 800 kappaletta.

- Tammikuussa alkaneen tilkkupeittokampanjamme tavoitteena oli tuhat tilkkupeittoa, jotka halusimme levittää Tuomikirkon portaille maailmanennätysyritystä varten. Nyt portaat olisi voitu peittää melkein kahdeksankertaisella tilkkupeitolla, Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä iloitsee.

- Olemme todella yllättyneitä tästä valtavasta tilkkupeittojen määrästä ja ihmisten halusta osallistua. Näyttää siltä, että ihmisillä on voimakas halu hidastaa arjessa ja tehdä hyvää, Heikkilä jatkaa.

Tilkkupeitot luovutetaan hyväntekeväisyyteen Ensi- ja turvakotien liitolle ja Marttaliiton Yhteisvastuukeräyksen varoilla toteutetulle Kotirumba rullaamaan -hankkeen perheille.

- Suomessa syntyy vuosittain 60 000 vauvaa, joista noin joka kymmenennen vauvan perhe tarvitsee erilaista tukea ja apua vauvan kanssa elämiseen. Ensi- ja turvakotien liitolla on eri puolilla Suomea 17 ensikotia, joiden kautta autetaan vuositasolla 700–800 vauvaa perheineen, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo.

- Kauniit ja lämpimät tilkkupeitot ovat tilkkutalkoisiin osallistuneiden konkreettinen ja tärkeä kädenojennus tukea tarvitseville vauvaperheille, jatkaa Karinsalo.

STRATEGISET MITAT

Tilkkupeittojen valtava määrä oli myönteinen yllätys järjestäjillekin ja alkoi hahmottua vasta tämän viikon loppupuolella.

- Olemmekin nyt positiivisen haasteen edessä eli joudumme miettimään uusia lahjoituskohteita tilkkupeitoille jo sovittujen kohteiden lisäksi, kertoo Marianne Heikkilä.

Jättimäisen tilkkupeiton strategiset mitat ovat noin 35 x 60 metriä. Tilkkupeittoon käytettiin noin 150 000 kappaletta 15 x 15 cm:n isoäidinneliönohjeella tehtyä tilkkua. Kaiken kaikkiaan kampanja keräsi reilut 300 000 kappaletta isoäidinneliöitä. Kampanjaan kerättiin kahden kokoisia peittoja: isoja 48 tilkun peittoja (koko 90 x 120 cm) ja pieniä 24 tilkun ”vauvapeittoja” (koko 60 x 90 cm).

- Tilkkupeittojen määrä symbolisoi erinomaisesti kampanjan ei-materialististen tavoitteiden täyttymistä eli ihmisten tarvetta kokea yhteisöllisyyttä, välittämistä, yhdessä tekemisen iloa, oppimista ja käsityöperinteen siirtämistä sukupolvien ketjussa eteenpäin, sanoo Novitan markkinointi- ja viestintäjohtaja Susanne Ranta-Kiiski.

- Vastaamme tähän tarpeeseen jatkossakin, sillä ensi vuoden teemakampanjamme pääosassa ovat joka talven tutut ja tarpeelliset tumput. Tumppurekka kiertää Suomea ensi vuoden helmikuussa, innostuu Ranta-Kiiski.

KOULULAISET

Peiton tekemisessä oli auttamassa myös koululaisia.

- Tietojemme mukaan sadat koulut osallistuivat tilkkupeittokampanjaan tekstiilityön tunneilla ja lahjoittivat kampanjaan uskomattoman suuren määrän peittoja, iloitsee Tekstiiliopettajaliiton puheenjohtaja Jaana Inki.

- Peittoja virkattiin myös opettajainhuoneissa sekä yhteisissä tilaisuuksissa vanhempien ja isovanhempien kanssa. Oppilaat innostuivat virkkaamaan myös kotona omalla ajallaan, Inki jatkaa.

Lauantain tilkkupeittojen maailmanennätysyritys dokumentoitiin ja toimitetaan Guinnessin ennätysten kirjan edustajille tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Tarkistusprosessin arvioidaan kestävän pari kuukautta. Tällä hetkellä tilkkupeittojen maailmanennätys on yhdysvaltalaisen naisen nimissä ja kooltaan noin 24 m x 11 m.

- Tilkkupeittojen elämä jatkuu luovutuksen jälkeenkin. Tempauksen tunnelmia ja kuvia lisätään ensi viikolla kampanjan Facebook-sivuille ja tekijöillä on mahdollisuus jakaa oman tilkkupeittonsa tarina muiden hyväntekeväisyys- ja käsityönharrastajien kanssa, summaa Ranta-Kiiski.

KIITOS

Marttaliitto, Tekstiiliopettajaliitto, Novita ja Ensi- ja Turvakotien liitto kiittävät lämpimästi tilkkupeittotalkoisiin osallistuneita marttoja ja käsityön harrastajia ympäri Suomen! Lisäksi järjestävät tahot kiittävät yhteiskumppaneita Matkahuoltoa, Transpointia ja Pauligia.

LISÄTIEDOT

Kuvapyynnöt
- Susanne Ranta-Kiiski, Novita,  puh. 040 502 4204

- STT-Lehtikuva

http://www.facebook.com/tilkkupeitto

Marttaliitto ry

toiminnanjohtaja

Marianne Heikkilä

050 375 1195

TAI

markkinointi- ja viestintäpäällikkö

Outi Pekkala

040 750 2502

outi.pekkala@martat.fi

Tekstiiliopettajaliitto ry

puheenjohtaja

Jaana Inki

040 755 2460

puheenjohtaja@tekstiiliopettajaliitto.fi

Novita Oy

markkinointi- ja viestintäjohtaja

Susanne Ranta-Kiiski

040 502 4204

susanne@novita.fi

MARTTALIITTO RY

Marttaliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Järjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Järjestö antaa jäsenilleen valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Marttaliittoon kuuluu 43000 jäsentä.

www.marttaliitto.fi

TEKSTIILIOPETTALIITTO RY

Tekstiiliopettajaliitto TOL ry valvoo ammatillisena keskusjärjestönä Suomentekstiilityön- ja käsityönopettajien ammatillisia, yleisiä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja koulutuksellisia etuja sekä edistää ammattikunnan yhteisiä pyrkimyksiä. Liitossa on noin 850 jäsentä. Jäseneksi voivat päästä kaikki, jotka hyväksytään jonkin Liiton jäsenyhdistyksen jäseneksi.

www.tekstiiliopettajaliitto.fi

NOVITA OY

Novita on vuonna 1928 perustettu perheyritys ja Suomen suurin käsityölankojen valmistaja. Korialla, Kouvolan kaupungissa sijaitseva tehdas tuottaa noin miljoona kiloa lankaa eli 10 miljoonaa lankakerää vuodessa. Novita tarjoaa asiakkailleen täyden palvelun neulepaketin: langat, puikot, Novita-lehden ja -klubin, itse suunnitellut neulemallit ja -ohjeet, puhelinopastuksen sekä neuleisiin sopivat tekstiilit. Novitan tuotteita on saatavilla yli 2000 myyntipisteessä ympäri Suomen. Novitan brändimyymälä LankaDeli sijaitsee Helsingissä, Martta-talossa.

www.novita.fi

Palkinnon myöntämisperusteissa korostetaan, että Marttaliiton ja Ravintola Martan toiminta kotimaisen, puhtaan lähiruoan puolesta on ollut merkityksellistä ja vaikuttavaa. Svarfvarsin tila ja Hyvän Elämän Ruokakauppa palkitsivat Marttaliitto ry:n ja Ravintola Martan vuoden vaikuttaja 2010 –palkinnolla, joka jaettiin nyt toisen kerran. Vuonna 2009 palkinnon sai työhyvinvoinnin ja ravitsemuksen asiantuntija, luennoitsija Paula Heinonen.