Arjen hallintaan tarvitaan kotitaloustaitoja tukevia resursseja
Arjesta selviytymisen taito on jokaisen perusoikeus, mutta kyvykkyys ei synny sattumalta. Kotitaloustaitojen ylläpitämiseen on turvattava riittävät resurssit.
Eduskunnan kotitalouden tukirengas
Kannanotto 8.9.2016
Kotitalouksien arki on entistä haasteellisempaa globalisoituvassa ja digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Arjen hallinta vaatii jatkuvaa tietojen ja taitojen päivittämistä sekä uuden oppimista. Koulun kotitaloustunneilta ja kotoa saadut perustiedot ja taidot eivät riitä koko elämän ajaksi. Nuorten arkitaidot ovat vähentyneet ja monet aikuiset tarvitsevat vahvistusta ja uudistusta omille taidoilleen. Arjen rytmi ja rutiinit sekä asumisen taidot ovat liian monella hukassa. Käytännönläheinen kotitalousneuvonta tarjoaa tukea arkeen ja asumiseen. Kunnolla resurssoitu kotitalousneuvonta antaa monipuolisesti tietoa ja taitoja sekä ohjaa kestäviin kulutusvalintoihin. Neuvonta edistää ihmisten elämänhallintaa ja lisää toimintakykyä.
Neuvonnalla on tärkeä merkitys perusopetuksen ja -koulutuksen jälkeisen elinikäisen oppimisen toteuttajana. Kotitalousneuvontajärjestöt tarjoavat myös yhteistyö-mahdollisuuksia kouluille ja oppilaitoksille. Uuden opetussuunnitelman mukaan oppiminen perustuu kokemuksiin, oivalluksiin, itse ja yhdessä tekemiseen sekä vuorovaikutukseen. Neuvonta tukee ja edistää näitä taitoja yhteistoiminnallisesti.
Lisääntyvä työttömyys, köyhyys ja yksinäisyys sekä syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten määrän jatkuva kasvu tuovat haasteita, joiden yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan lieventää lisäämällä kotitaloustaitoja ja yhteisöllisyyttä. Kotitalousneuvontaa ja yhdessä tekemisen mukanaan tuomaa yhteisöllisyyttä tarvitaan myös maastamme turvapaikan saaneiden pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisessa.
Kotitalousneuvontajärjestöt (Maa- ja kotitalousnaiset, Marthaförbundet ja Marttaliitto) kohtaavat henkilökohtaisesti vuosittain satojatuhansia neuvontaa hakevia ja tarvitsevia. Järjestöt ovat panostaneet viime vuosina myös sähköiseen viestintään, joka tavoittaa suuren joukon kuluttajia asuinpaikasta riippumatta. Järjestöillä on käytössään monia eri kanavia, joiden kautta voitaisiin viestiä nykyistä vielä tehokkaammin kansalaisille merkittävistä asioista. Jatkuvasti kehittyvä digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia sähköisen neuvonnan kehittämiseen, mutta se edellyttää toiminnan resurssointia ja investointeja.
Kotitalousneuvontajärjestöissä työskentelee valtakunnallisesti toista sataa kotitalouden ammattilaista. Lisäksi järjestöillä on suuri joukko koulutettuja vapaaehtoisia, joiden avulla tieto leviää ja jotka tukevat ammattilaisten työtä. Kotitalousneuvonnalla on suuri merkitys ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille. Neuvonnalla täydennetään arjenhallinnan taitoja. Kotitalousneuvonnalle on turvattava riittävät resurssit.
Lisätietoja:
Anne Kalmari, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja
anne.kalmari@eduskunta.fi, p. 09 432 3073
Anne Kalmarin avustaja Eeva Harjula
eeva.harjula@eduskunta.fi, p. 09 432 4073
Aira Kuvaja, toiminnanjohtaja, Kotitalousopettajien liitto sekä sihteeri, Eduskunnan kotitalouden tukirengas
kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p. 040 500 8316
Anneli Rantamäki, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry
anneli.rantamaki@riihimaki.fi, p. 040 510 9045
Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita.