Kouluruokailussa suosittava kilpailutuksen avulla suomalaista ruokaa – investointi nuorten terveyteen ja tulevaisuuteen

Suomalaiset elintarvikkeet ovat eettisesti ja ympäristön kannalta perusteltu valinta kouluruoaksi. Kotimaassa valmistetun ruoan käyttö kouluruokailussa lisää Suomen taloudellista hyvinvointia. Kouluruokailun arvostusta lisäisi sen linkittäminen opetukseen. Tulevien kuntavaalien alla me allekirjoittaneet vaadimme, että kuntapäättäjät takaavat riittävän rahoituksen ja resurssit, jotta laadukkaan kouluruoan valmistaminen on mahdollista.

Suomessa tarjotaan maksuton koululounas kaikille oppilaille. Kouluterveyskyselyn mukaan noin 85 prosenttia koululaisista syö ainakin osan päivittäisestä koululounaastaan, mutta vain kolmannes nauttii koko aterian tarjolla olevilla lisukkeilla. Suositusten mukainen ruoka edistää lasten terveyttä ja jaksamista vain, jos se syödään.

Kouluruokaa ei tänä päivänä arvosteta riittävästi. Kuntapäättäjät eivät ole riittävän kiinnostuneita kouluruokailusta, mikä ilmenee muun muassa kouluruokailuun varattujen määrärahojen kohtuuttomana pienuutena.

Kuntapäättäjät takaavat riittävän rahoituksen ja resurssit, jotta laadukkaan ja kotimaisen kouluruoan valmistaminen on mahdollista. Elintarviketeollisuuden ja ruokapalvelujen toteuttajien rooli on etsiä keinoja, kuinka kouluruokailua ohjaavat suositukset muutetaan houkutteleviksi, terveellisiksi ja maukkaiksi ateriavaihtoehdoiksi.

Liian usein kouluissa tarjotaan maahantuotua ruokaa. Mitä lähempänä ruoka on valmistettu, sen tuoreempaa se on. Sitä helpommin tuottaja pystytään selvittämään ja voidaan hyödyntää vuodenaikojen mukaista ruokaa. Samalla voidaan vaalia suomalaisia ja aluetasolla maakuntien ruokaperinteitä. Valtioneuvoston periaatepäätös kannustaa julkisia keittiöitä näyttämään esimerkkiä muille toteuttamalla kestäviä ruokahankintoja.

Suomessa on rikas ruokakulttuuri, jonka tulisi olla osa koulujen arkea. Se miten koulussa syödään ja ruoasta keskustellaan vaikuttaa ruoan arvostukseen. Kotimaiset elintarvikkeet ovat eettisesti ja ympäristön kannalta perusteltu valinta. Lähiruoan käyttö lisää myös maamme taloudellista hyvinvointia. Kouluruokailun arvostusta lisäisi sen linkittäminen opetukseen, näin tulevat kuluttajat saisivat käsityksen ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista. Kestävän kehityksen tavoitteet voidaan ruoan kautta tuoda lähemmäksi oppilaiden kuluttajavalintoja ja asenteita.

Ruokakasvatus ei ole pelkästään opettajien asia vaan koko kouluyhteisön tulee sitoutua siihen. Ruoan arvostus lähtee myös kotoa. Jotta koululaiset voivat arvostaa kouluruokaa enemmän, myös vanhempien tulisi sitä arvostaa. Tarvitsemme kotien myönteistä esimerkkiä kouluruokaan liittyvissä asioissa. Ruoan arvostusta on pidettävä esillä ja nostettava keskusteluun esimerkiksi vanhempainilloissa.

Vaadimme kuntapäättäjiltä:

1. Maksuttomaan kouluruokailuun tulee panostaa

Kouluruoasta pihistäminen lyhytaikaisten säästöjen takia ei ole järkevää. Säästöt heijastuvat kouluruoan laatuun ja oppilaiden haluun syödä päivittäistä kouluateriaa. Vain syöty kouluruoka on terveellistä, kouluaterioiden syömättä jättäminen heikentää nuorten terveyttä ja jaksamista. Suomen tulee olla maksuttoman kouluruokailun mallimaa, jossa koululaisille ja tarjotaan maukasta kouluruokaa ja samalla heitä innostetaan terveellisiin ruokailutottumuksiin.

2. Kouluihin on saatava kotimaista ruokaa

Kun ruokamarkkinat ovat yhä globaalimmat, kotimaiset elintarvikkeet ovat eettisesti ja ympäristön kannalta perusteltu valinta. Kotimainen ruokatuotanto on lähellä ja yritykset tuttuja. Kotimaisesta ruoantuotannosta ja jalostuksesta seuraavat hyödyt jäävät kotimaahan. Globaalisti ajatellen kaikki Suomessa valmistettu ruoka on lähiruokaa. Siksi kouluruokailussa on hyödynnettävä kotimaassa tuotettuja ja jalostettuja elintarvikkeita sekä kerrottava oppilaille, mistä ruoka on peräisin.

Kuntien ruoan ja raaka-aineiden hankinnoissa on suosittava suomalaisia elintarvikkeita kestävän kehityksen periaatteita vahvistaen. Mahdollisuuksien mukaan maakuntien maut on tuotava koulujen ruokalistalle.

3. Kuntapäättäjille ja julkisille ruokahankkijoille tietoa laatuvaatimuksista ja kilpailutuksesta

Kouluruoan raaka-aine- ja tuotehankinnoille on asetettava kotimaisia valintoja tukevia laatuvaatimuksia kilpailutuksessa ja ruokahuollon toimijoiden ja hankintavastaavien tulee tehdä strateginen hankintalinjaus. Kouluissa tarvitaan päätös siitä, että suositaan lähellä tuotettua ja kotimaista. Samalla tuetaan maamme työpaikkoja ja elinvoimaa.

Kuntien strategioiden ja yrittäjyyden elinvoimaisuuden välillä on yhteys, jota kuntapäättäjät voivat joko voimistaa tai ohentaa. EU:n komission ilmasto- ja energiapaketti edellyttävää, että julkinen sektori näyttää esimerkkiä ja aloittaa konkreettiset toimet kestävien hankintojen edistämisessä. Tänään suuri osa ammattikeittiöissä käytettävistä raaka-aineista kulkee energiaa ja ilmastoa tuhlaten pitkän matkan maailmalta ennen päätymistään ruokailijoiden lautasille. Oman alueen tuotteista käytetään lähinnä juureksia, marjoja ja leipomotuotteita.

4. Ruokakulttuuri saatava osaksi koulujen arkea

Suomessa on rikas ruokakulttuuri, jonka tulisi olla nykyistä paremmin osana koulujen arkea, ruokailutilanteita ja opetusta. Kouluissa kasvavat tulevaisuuden vastuunkantajat ja työntekijät. Myönteinen ote koulun ruokaan liittyvissä asioissa lisää oppilaiden innostusta pohtia 300 000 henkeä työllistävää ruokaketjua tulevaisuuden työpaikkana.

Marttaliitto ry
toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, marianne.heikkila (at) martat.fi, +358 50 375 1195

Finlands svenska Marthaförbund rf
toiminnanjohtaja Christel Raunio, christel.raunio (at) martha.fi, +358 50 911 2050

Elintarviketeollisuusliitto ry
toimitusjohtaja Heikki Juutinen, heikki.juutinen (at) etl.fi, +358 40 502 6270