Martat mukana Kuluttajaparlamentissa
Marttaliitto on mukana Kuluttajaparlamentissa, joka antoi viimeisimmässä täysistunnossaan 6.10.2014 kolme kannanottoa. Martat äänestivät kaikkien kannanottojen puolesta.
ROTIA LAPSIIN JA NUORIIN KOHDISTUVAAN MARKKINOINTIIN
Varsinkin internetissä vallitsee villi pelikenttä, jossa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa markkinointia on vaikea valvoa. Kuluttajaparlamentti esittää lääkkeeksi tiedon lisäämistä ja kovempia seuraamuksia sääntöjen rikkomisesta.
Kuluttajaparlamentti vaatii kuluttaja-asiamiehelle nykyistä vahvempia valtuuksia puuttua markkinoinnin epäkohtiin. Kuluttajaparlamentti esittää samalla Suomeen luotavaksi sivustoa, jonka kautta jaettaisiin tietoa alaikäisille suunnatusta sallitusta ja kielletystä markkinoinnista niin yrityksille kuin kuluttajillekin.
– Esikuvana voisi käyttää brittiläistä ParentPort- sivustoa. Suomessa sivuston ylläpitäjiksi sopisivat markkinointia valvovat viranomaiset sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevät toimijat. Myös elinkeinonharjoittajien edustus tarvitaan, sanoo Kirsi Utoslahti A-klinikkasäätiöstä.
– Sivusto voisi niin ikään toimia valitusreittinä kuluttajille sekä vaikuttamisen kanavana vanhemmille ja teemaa seuraaville, Kirsi Utoslahti jatkaa.
Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä uskoo, että vanhemmat aktivoituvat kertomaan havaitsemastaan ongelmallisesta markkinoinnista, kun tietoa on tarjolla keskitetysti ja helposti lähestyttävässä muodossa.
Moni mainostaja ei oivalla, että markkinointia koskevat säännökset ja eettiset ohjeet ovat samat riippumatta siitä, missä mediassa mainokset julkaistaan. Ongelmia on ilmennyt esimerkiksi blogeihin liittyvässä markkinoinnissa ja samoin tekstiviestitse, puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuvassa markkinoinnissa.
Nuorten viimevuotinen terveystapatutkimus paljasti, että sosiaalisessa mediassa on markkinoitu jopa tupakkatuotteita nuorille. Sääntöjen vakavasta ja toistuvasta rikkomisesta pitäisi seurata sanktio. Nykyään edes törkeästä sääntöjen rikkomisesta ei yleensä tule seuraamuksia. Usein yritys pystyy jatkamaan sääntöjen rikkomista useita kuukausia ennen kuin kuluttaja-asiamiehen tai markkinaoikeuden asettama markkinointikielto astuu voimaan.
Kun kielto saadaan voimaan, on markkinointikampanja usein jo lopetettu. Toisaalta jos yritys lopettaa kampanjan kiellon myötä, ei sääntöjä rikkovasta kampanjasta tule mitään seuraamuksia. Kuluttajaparlamentti vaatiikin kuluttaja-asiamiehelle parempia valtuuksia määrätä taloudellisia sanktioita markkinoinnin sääntöjä rikkoneille yrityksille.
VARHAISKASVATUSLAKIA VALMISTELLAAN TERVEIDEN LASTEN EHDOILLA – PÄIVÄHOITO-OIKEUTTA EI SAA RAJATA
Kuluttajaparlamentti vaatii päättäjiä ottamaan erityistarpeiset lapset paremmin huomioon varhaiskasvatuslakia säädettäessä. Lakia ei saa kirjoittaa vain pedagogisista näkökohdista vaan lähtökohtana on pidettävä lapsen hyvinvoinnin turvaamista.
– THL:n selvityksen mukaan lähes 17 000 lasta tarvitsee erityistä tukea päivähoidossa. Erityistä tukea tarvitsevien osuus on yli kahdeksan prosenttia kaikista kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista. Näitä lapsia tai heidän vanhempiaan ei ole lainkaan kuultu varhaiskasvatuslain valmistelussa, sanoo Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta.
Tuen tarpeita aiheuttavia pitkäaikaissairauksia ovat esimerkiksi diabetes, epilepsia, astma, vaikeat ruoka-aineallergiat ja vaikea atooppinen ihottuma. Varhaiskasvatuslaissa mainittujen tukimuotojen tulee sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kuten lääkehoito, fysio- sekä puheterapia.
-Esimerkiksi astmaa sairastavan lapsen arjen sujuvuuteen ja hyvinvointiin vaikuttaa oleellisesti varhaiskasvatuksen henkilöstön apu ja tuki hoidossa tarvittaessa. Vanhempien tulee voida luottaa lapsen turvalliseen hoitoon päivähoitopäivän aikana, sanoo Tarja Pajunen Hengitysliitosta.
Hallitus on esittänyt erillisenä esityksenään päivähoito-oikeuden rajoittamista. Oikeutta esitetään rajoitettavaksi sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain-tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella.
Kuluttajaparlamentti edellyttää, ettei subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kosketa. Päivähoito on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka helpottaa kaikkein hankalimmassa asemassa olevien perheiden asemaa. Näiden perheiden tuen saantia ei saa asettaa kuntien harkinnan alle.
Päivähoito-oikeuden rajaamisessa on kyse merkittävästä hyvinvointipalvelun muutoksesta.
-Lakiluonnoksessa hämmästyttää se, ettei siinä määritellä, miten lapsen yksilöllinen tarve kokopäiväiseen päivähoitoon arvioitaisiin. Meidän näkemyksemme mukaan hoidon tarpeen pystyvät arvioimaan lapsen vanhemmat, ei kunta, sanoo Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitosta.
Päivähoito-oikeuden rajaamisesta aiheutuisi kunnille myös lisää hallinnollisia kustannuksia, kun kunta joutuisi tekemään arvioita siitä, onko perheellä tarve koko- vai osapäiväiseen hoitoon. Kun muutoksella haetaan ensisijaisesti säästöjä, asettuu koko päivähoito-oikeuden rajaaminen kummalliseen valoon.
VERKKOPALVELUJEN ESTEETTÖMYYDESTÄ SÄÄDETTÄVÄ DIREKTIIVILLÄ
Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.
Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.
– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.
Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.
– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.
Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.
Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.
-Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.
Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.
– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.