Millaista rasvaa?

Rasva antaa energiaa ja ruoalle täyteläisyyttä ja makua. Leikki-iässä lapsi tarvitsee 20─30 g (4─6 tl) näkyvää rasvaa päivässä. Teelusikallisessa rasvaa on yhtä paljon energiaa kuin leipäviipaleessa.

Ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa kannattaa suosia kasvirasvapohjaisia margariineja, öljyä ja juoksevaa margariinia. Leivän päällä käytetään rasiamargariinia. Niin kutsutut leivontamargariinit sisältävät paljon kovaa rasvaa eikä niiden käyttöä suositella.

Pääosa rasvasta tulee elintarvikkeiden mukana ns. piilorasvana, joka on pääasiassa kovaa rasvaa. Kovaa rasvaa on paljon liharuoissa, juustoissa, kermoissa, leivonnaisissa ja kekseissä. Kotona leivottaessa ja ruokaa laitettaessa on mahdollisuus vaikuttaa niin rasvan määrään kuin laatuunkin.

Kovat ja pehmeät rasvat

Suomalaisten ruokavaliossa on edelleen liian paljon kovaa rasvaa. Kovaa rasvaa saadaan paljon juustoista, liharuoista ja erilaisista ravintorasvoista. Rasvaisissa maito- ja lihavalmisteissa kovaa rasvaa on pehmeää rasvaa enemmän.

Rasvaiset kalat, kasviöljyt ja –margariinit sisältävät pehmeitä rasvoja. Kalan syöminen on suositeltavampaa kuin kalaöljyjen käyttö, koska kala korvaa usein aterialla muita kovaa rasvaa sisältäviä ruokia.

Monityydyttymättömien rasvahappojen tärkeimmät lähteet ovat rypsiöljy ja kasvirasvalevitteet. Niissä on myös paljon välttämättömiä rasvahappoja, linoli- ja linoleenihappoa, jotka ovat tärkeitä solukalvon rakenneosia.

Lapset tarvitsevat linolihappoa kasvuun sekä hermoston ja verisuoniston kehittymiseen. Linoleenihappoa tarvitaan taas keskushermoston, silmän verkkokalvon ja kivesten kehittymiseen. Välttämättömät rasvahapot toimivat myös verenpaineen, munuaisten toiminnan, veren hyytymisen sekä tulehdus- ja immunologisten reaktioiden säätelyssä.