Taitojen kehittyminen

Monipuolisten ja terveellisten ruokatottumusten perusta luodaan lapsena. Mahdollisuuksien mukaan perheen syö yhdessä ja kaikki syövät samaa ruokaa. Aikuisen ruokavalinnat, ruokapuheet ja asenteet muokkaavat lapsen ruokatottumuksia.

Ruokailutilanteen on hyvä olla rauhallinen ja myönteinen. Ruokailutilanteeseen liittyviä paineita voi vähentää esimerkiksi työpäivän jälkeen pitämällä pieni levähdystauko. Lapsi otetaan hetkeksi syliin ja tarjotaan tarvittaessa pientä purtavaa.

Ruokahalu vaihtelee

Lapsen ruokahalu vaihtelee päivittäin ja kausittain. Samanikäisten lasten keskinäiset erot voivat olla huomattavia. Ruokahalun määrään vaikuttavat

• lapsen kasvunopeus,
• ulkoilu,
• päivärytmin vaihdokset,
• unen määrä
• ja terveydentila.

Haistetaan ja maistetaan

Säännölliset ruoka-ajat ovat ruokailun perusta. Lapsi ei osaa tankata ruokaa varastoon kuten aikuinen. Kun aterioiden välillä ei anneta ylimääräistä naposteltavaa tai muuta juomaa kuin vettä, lapsi on todennäköisesti nälkäinen taas ruoka-aikana. Epäsäännöllinen ruokailurytmi häiritsee lapsen herkkää ruokahalun säätelyä ja altistaa syömispulmille.

Syömistä opetteleva lapsi tutustuu ruokiin samoin kuin muihinkin asioihin, kokeilemalla, haistamalla, maistamalla ja tunnustelemalla. Välillä tämä tarkoittaa sitä, että ruokailu on aika sottaista puuhaa. Mutta lapsen kasvaessa ruokatavatkin opitaan ja syöminen sujuu siististi.

1–2 -vuotias

Lapsi syö samaan aikaan ja samaa ruokaa kuin muu perhe. Vähitellen lapsi pystyy keskittymään syömiseen, mutta tavallisesti hän ei malta jäädä seurustelemaan kylläiseksi tultuaan.

Lapsen ruoka pitää hienontaa, mikäli hänellä ei ole tarpeeksi hampaita pureskeluun. Kun hampaat kasvavat, ruoka pilkotaan sopiviksi suupaloiksi. Ruoan pureskelusta on hyötyä niin hampaiden kuin puheenkin kehitykselle. Lapsi syö lusikalla yhä paremmin, tarvittaessa lasta autetaan. Ruokalappu on vielä tarpeen.

2–3 -vuotias

Lapsi oppii pureskelemaan ruokansa hyvin ja häntä totutetaan siihen, että ruoka suussa ei puhuta. Lapsi oppii syömään lusikalla omatoimisesti. Haarukan käyttöä voi aloitella.

Lapsi oppii viemään lautasensa ja lasinsa sovittuun paikkaan. Ole hyvä ja kiitos kuuluvat jo pöytätapoihin.

3–4 -vuotias

Lusikan ja haarukan käyttö onnistuu jo, veitsen käyttöä opetellaan. Lapsi oppii pilkkomaan ruokansa itse, lihaa lukuun ottamatta. Tässä iässä lapsi oppii syömään suhteellisen siististi ja hän pyyhkii suunsa omatoimisesti.

Lapsi nauttii muiden ruokaseurasta, havainnoi mitä muut syövät ja ottaa heistä esimerkkiä. Hän osallistuu mielellään esimerkiksi kaupassakäyntiin, kassien purkamiseen, pöydän kattamiseen tai ruoanvalmistukseen.

5–6 -vuotias

Monet lapset syövät jo veitsellä ja haarukalla, ottavat ruokansa itse ja syöminen on siistiä. Lapsi opettelee kuorimaan perunansa itse ja osaa sen kouluikään mennessä. Lapsi nauttii itsenäisistä ruoanvalmistustehtävistä (esim. salaatin valmistaminen) ja erilaisista ruokatouhuista aikuisen kanssa.