Komposti

Kompostoimalla kierrätät kodin eloperäiset jätteet muhevaksi mullaksi puutarhaan.

Kompostoimalla eloperäinen jäte muutetaan uudelleenkäytettäväksi ravinteikkaaksi maanparannusaineeksi. Kompostissa pieneliöt lahottavat hiilipitoisen aineksen humukseksi, hiilidioksidiksi, vedeksi ja ravinteiksi.

Humus muodostuu erittäin hitaasti hajoavista orgaanisista yhdisteistä. Lahoaminen tapahtuu hapekkaissa olosuhteissa eikä siitä aiheudu hajuhaittoja. Hapettomissa olosuhteissa eloperäinen jäte mätänee ja tuottaa pahanhajuista metaanikaasua.

Saako kompostoida?

Kompostointia koskevat kunnalliset jätehuoltomääräykset. Puutarhajätekompostin saa yleensä perustaa omalle tontille ilman luvan anomista tai ilmoitusta. Talousjätekompostoinnista on taajama-alueilla ilmoitettava jätehuollosta vastaavalle yhtiölle tai kunnalle.

Komposti suojataan sateelta ja sijoitetaan varjoisaan paikkaan niin, ettei siitä ole haittaa naapureille ja etteivät suotovedet valu kaivoihin tai vesistöihin.

Miten kompostoit?

Talousjätteet kompostoidaan aina kiinteäpohjaisessa kannellisessa astiassa tai laatikossa, jonka pohjalla on tiheäsilmäinen verkko, niin etteivät jyrsijät ja kärpäset pääse kompostoriin.

Lämpöeristetty kompostori toimii läpi vuoden. Nelihenkiselle perheelle riittää noin 200 l kompostori.

Puutarhajätteet kompostoidaan eristämättömässä kompostorissa, puukehikossa tai kasassa. Puutarhajätteitä voi kompostoida myös yhdessä talousjätteiden kanssa.

Lämpöeristämättömät kompostorit ja kasat jäätyvät talvisin, mutta jatkavat toimintaansa keväällä ilman lämmettyä. Sopiva puutarhajätekompostin koko on 1 m2.

Onnistunut kompostointi

Kompostin pieneliöt hajottavat kasviperäistä ainesta tehokkaasti, kun kompostissa vallitsevat niille suotuisat olosuhteet. Kosteuden, ravinnesuhteiden ja ilmavuuden ollessa sopivat komposti valmistuu muutamassa kuukaudessa.

Kompostoitavat ainekset on hyvä silputa tasakokoisiksi. Oksista kannattaa tehdä seosainetta, koska puuaines hajoaa hitaasti. Seosaine pitää kompostin ilmavana, jolloin pieneliöt saavat riittävästi happea hajotustyöhönsä.

Kompostiin laitetaan kerroksittain kompostoitavaa ainesta ja väliin karkeampaa, kuivaa seosainetta. Seosaineeksi sopivat risuhake, kuorike, turve ja lehtikarike. Talousjätteet peitetään aina kompostiin laiton jälkeen ohuella kerroksella seosainetta, joka imee niistä liian kosteuden ja ehkäisee hajuhaittoja.

Valmista kompostia tai multaa lisäämällä kompostiin saadaan hyvä pieneliökanta eikä kaupan tarjoamia kompostiherätteitä tarvita.

Kuiva komposti ei toimi

Pieneliöt tarvitsevat myös kosteutta. Liian ilmava komposti kuivuu helposti. Komposti on sopivan kosteaa, jos siitä napakasti kädellä puristettaessa juuri ja juuri irtoaa nestettä.

Liian kuivaa kompostia kastellaan lämpimällä vedellä. Kuivuneet reunaosat käännetään kompostin keskelle.

Hiiltä ja typpeä oikeassa suhteessa

Kompostoitavan aineksen sisältämän hiilen ja typen määrä vaikuttaa pieneliöiden toimintaan. Sopiva suhde on 30:1 eli hiiltä on kolmekymmentä kertaa enemmän kuin typpeä.

Talousjätteiden typpipitoisuus on korkeampi kuin puutarhajätteen. Tarvittaessa talousjätteiden typpipitoisuutta voi alentaa seosaineella ja laittamalla puutarhajätteitä sekaan. Runsaasti hiiltä sisältävään lehtikompostiin lisätään typpeä sekoittamalla siihen kanankakkarakeita tai kastelemalla nokkosvedellä.

Käännä harvoin

Hyvin toimiva komposti on lämmin ja jäähtyy, kun hajotettava aines loppuu. Kompostia ei tarvitse kääntää kovin usein, jos se toimii hyvin.

Puolikypsässä kompostissa on vielä hajoamatonta seosainetta jäljellä. Sitä voi levittää keväällä katteeksi muutaman sentin kerroksen kasvien juurelle.

Kaikkiaan kompostin lahoaminen kestää 1-1,5 vuotta, jonka jälkeen sitä voi levittää kasvimaalle tai kukkapenkkeihin maanparannusaineeksi.