Alli Nissisen kunniaksi muistolaatta Koljonvirralle
Muistolaatta paljastettiin perjantaina 9.12.2016. Marttaliiton puheenjohtaja Lea Sairanen piti tilaisuudessa laatan paljastuspuheen.
Iisalmelainen martta Marja Hartikainen teki aloitteen Iisalmen kaupungille koskien muistolaatan hankkimista Aliina Augusta (Alli) Nissisen (1866–1926) kunniaksi. Marttaliiton perustajana tunnettu Alli Nissinen asui Virran talossa Koljonvirralla (nyk. leirintäalueen pihapiirissä) vuosina 1868–1879. Laatta ehdotettiin kiinnitettäväksi leirintäalueen kartanon seinään.
Iisalmen kaupunki hyväksyi aloitteen, ja muistolaatta paljastettiin perjantaina 9.12.2016. Alli Nissinen syntyi 26.12.1866, ja tuolloin tulee täyteen 150 vuotta hänen syntymästään. Laatta ehditään siis kiinnittää ja paljastaa ennen hänen syntymäpäiväänsä. Kaupungin tervehdyksen toi kulttuuritoimenjohtaja Sanna Marin-Kainulainen. Marja Hartikainen jakoi tilaisuudessa uutta Martat-lehteä, jossa on paljon materiaalia Alli Nissiseen liittyen.
Marttaliiton puheenjohtaja Lea Sairasen puhe:
Ei saa ajatella: en minä osaa. Täytyy opetella, ei auta!” (Alli Nissisen Emäntälehdessä vuonna 1906.)
Lahjakas, tarmokas, ahkera – ja asenne kohdallaan. Näillä avuilla tässä pihapiirissa kasvanut 13 vuotias Alli Nissinen kirjoittautui ensimmäisenä iisalmelaisena tyttönä Kuopiossa avattuun tyttökouluun – ja näillä avuilla hänestä tuli yksi aikakautensa merkittävimmistä naisvaikuttajista.
Alli Nissisellä oli monta elämäntyötä. Hän oli uudistusmielinen opettaja, jonka koulussa tytöt ja pojat saivat tasavertaisesti opetusta niin käden taidoissa kuin teoreettisissakin aineissa. Hän oli kansanvalistaja, jonka arvoina olivat koti, uskonto ja isänmaa. Alli Nissinen oli tuottelias kirjailija, kääntäjä ja runoilija, jonka sanoittamaa Jänis istui maassa -lastenlaulua lauloivat jo isovanhempamme ja joka edelleen opitaan päiväkodeissa ja kouluissa.
Alli Nissinen oli oman aikansa merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka teki rohkeita ja radikaalejakin aloitteita lasten ja naisten oikeuksien parantamiseksi. Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisten naisten joukossa vuonna 1907 ja hän toimi kaksi kautta kansanedustajana Nuorsuomalaisen puolueen Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä.
Alli Nissinen oli myös palavasieluinen järjestöihminen. Tänään paljastettavassa muistolaatassa oleva Marttamerkki kertoo siitä 26 vuotta kestäneestä elämäntyöstä, jonka Alli Nissinen teki Marttajärjestön hyväksi. Hän oli yksi järjestön perustajajäsen ja hänen kekseliäisyytensä ansiosta järjestö sai nimensä – ja perustamisluvan. Alkuperäinen nimi Sivistystä kodeille näet kuulosti tuon ajan päättäjien korvissa liian radikaalilta ja toiminta sallittiin vasta kun nimeksi muutettiin vaarattomalta kuulostava Martta.
Laaja-alainen, idearikas ja ahkera Alli Nissinen ei ollut suuntautunut joukkojen innostamiseen, vaan paremminkin opettamiseen ja neuvomiseen. Hän loi järjestölle vakaan ja käytännönläheisen perustan. Alli Nissinen korosti kodin merkitystä ja Martta-Yhdistyksen tehtävää kodin arvon kohottamisessa.
Alli Nissisen vision mukaisesti martta-aate jatkuu edelleen voimakkaana yhteiskunnallisena vaikuttajana ja neuvonnan keskiössä on kotien ja perheiden hyvinvointi.
”Sillä siinä, martta-työssä, on tehtävä, joka ei koskaan tule valmiiksi, siinä on työ, joka ei koskaan lopu. Sillä yhä uudet ja uudet sukupolvet ovat saatavat mukaan ja hereillä pidettävät. Yhä uudelleen ja uudelleen on samoihin seikkoihin elämää herätettävä, ponnistuksiin intoa annettava”.(Alli Nissinen 1924)