Ruokaa vauvalle
Vauvavuonna rinta- tai äidinmaidonkorvikeruokinnasta siirrytään vähitellen kiinteään ruokaan. Eri ikäkausina lapsen ruokavaliossa on omat erityispiirteensä. Kasvaessaan lapsi opettelee omatoimista ruokailua ja pöytätapoja.
Tältä sivulta löydät tietoa ja vinkkejä vauva-ajan ruokailuun seuraavasti:
- 4–6 kuukauden iässä
- 6–10 kuukauden iässä
- 10–12 kuukauden iässä
- Tee itse vauvanruokaa
4–6 kuukauden iässä
Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään. Imetystä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen halutessa pidempäänkin. Kiinteää ruokaa ei tarjota alle 4 kuukauden ikäiselle.
Äidinmaidonkorvikkeet on kehitetty alle 6 kuukauden ikäisille, joita ei imetetä tai jotka eivät saa riittävästi äidinmaitoa.
Lapselle, jota ei imetetä, aloitetaan kiinteät ruoat noin 4 kuukauden iässä: yksilöllisten valmiuksien mukaan ensin soseruoalla, ja sormiruokiin tutustutaan myöhemmin, noin 6 kuukauden iässä.
Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa noin puolen vuoden iästä lähtien.
Tutustumisruokia eli 0,5–2 teelusikallisen maisteluannoksia voidaan tarjota monipuolisesti 4–6 kuukauden iässä vauvan yksilöllinen kehitys ja valmiudet huomioiden. Täysimetetyilläkin lapsilla kiinteiden ruokien pienet makusteluannokset 4–6 kuukauden iässä totuttavat eli altistavat suolistoa ruoka-aineille. Se parantaa sietokykyä ja vahvistaa immuunipuolustuksen kehitystä. Maisteluannokset eivät korvaa imetystä ja ne tarjotaan imetyksen jälkeen.
Kiinteiden ruokien aloittamisen edellytykset:
- Vaadittavat taidot ovat samat, aloitettiinpa ruokailu soseilla tai sormiruoilla.
- Vauva osaa kannatella itseään, kannatella päätään.
- Vauva osaa istua pystyasennossa syöttötuolissa tai aikuisen sylissä.
- Vauva hallitsee pään liikkeitä ja pystyy koordinoimaan silmiään.
- Käden ja silmän koordinaatio toimii, eli vauva alkaa tavoitella ja viemään kohti suuta esineitä.
- Vauva on kiinnostunut ruoasta ja osoittaa kiinnostusta syömistä kohtaan. Hän yrittää tarttua ruokiin ja seuraa kiinnostuneena toisten ruokailua.
- Hän osaa käsitellä ruokaa suussaan niin, ettei työnnä kielellään kaikkea ruokaa pois suustaan. Toisin sanoen, lapsi osaa niellä ruokaa.
6 kuukauden jälkeen ruoka-annosten kokoa kasvatetaan vähitellen.
Äidinmaito tai äidinmaidonkorvike (vastaavaa tuotetta 6–12 kuukauden ikäiselle lapselle kutsutaan vieroitusvalmisteeksi) on ensisijainen ravinnonlähde yhden vuoden ikään saakka, vauvan ruokailutavasta riippumatta.
Ensimmäiset makuannokset
Uusia ruoka-aineita tarjotaan vauvalle alusta alkaen monipuolisesti. Minkään ruoan kokeilemista ei ole syytä viivästyttää edes niissä perheissä joissa esiintyy allergiaa.
Huomioi kuitenkin alle 1-vuotiaan ruokavaliossa vältettävät ruoka-aineet. Ne ovat huonosti sulavia tai sisältävät vauvalle haitallisia aineita. Löydät listauksen vältettävistä täältä.
Kun halutaan totuttaa lasta uusiin makuihin, makuannoksiksi sopivat aluksi kasvikset, marjat ja hedelmät. Ruoka tarjotaan vauvalle hienojakoisena ja melko löysänä soseena. Uutta makua annetaan aluksi vain pieninä annoksina. Lapsi tarvitsee yksilöllisesti jopa 10–15 maistelukertaa, ennen kuin hän tottuu uuteen makuun. Tärkeää on ruokahetkien sanoittaminen ja ruokapuhe.
Aluksi kasvikset on hyvä tarjota kypsennettyinä soseina, jolloin niiden sulavuus on parempi. Marjoja ja hedelmiä tarjotaan soseina, raasteina ja tuorekiisseleinä.
6–10 kuukauden iässä
Yli puolivuotias vauva syö jo monta sose-, sormiruoka- ja puuromaistelua päivässä. Lapsi tutustuu perheen ruokamaailmaan. Sose- tai sormiruokia tarjotaan perheen pääaterioilla, puuroa aamu- ja iltapalaksi sekä marja- ja hedelmäruokaa välipalaksi.
Ruokavaliota monipuolistetaan imetystä turvaten. Kiinteän ruoan lisääntyessä äidinmaito-/vieroitusvalmistemäärät vastaavasti vähenevät. Lapsen monipuoliset ateriat ovat tärkeitä syömisen ja nielemisen opettelussa. Tärkeää on myös ruokapuhe ja ruokien nimeäminen.
Puolen vuoden iässä lapselle sopivat jo monipuolisesti kasvikset, viljavalmisteet, liha, kala ja kananmuna sekä marjat ja hedelmät.
Palkokasveja, kuten herneitä, linssejä, papuja voidaan tarjota lapselle puolen vuoden iästä alkaen. Niiden tarjoaminen kannattaa aloittaa vähitellen ruoan osana. Se helpottaa vauvan suoliston tottumista palkokasveihin. Esimerkiksi linssit ruoan joukossa ovat lempeä tapa aloittaa palkokasvien maistelu.
Pieni lapsi tarvitsee energiaa ja myös rasvaa suhteessa enemmän kuin aikuinen. Vauva saa runsaasti hyvänlaatuista rasvaa äidinmaidosta tai äidinmaidonkorvikkeesta/ vieroitusvalmisteesta. Rasvan laatu on tärkeä. Hyvin syövälle lapselle lisärasvaa ei tarvitse antaa. Mutta jos lisärasvalle on tarvetta, on parasta lisätä lapsen ruokaan tilkka rypsiöljyä.
Pienelle vauvalle ei tarjota pannulla paistettua ruokaa, vaan keitettyä tai höyrytettyä tai uunissa paistettua. Pannulla paistettu ja rasvainen ruoka eivät huonon sulavuuden takia sovi vauvan ruoaksi.
Sormiruokaa
Noin puolen vuoden ikäisenä vauva on yleensä valmis siirtymään aterioimaan pöydän ääreen syöttötuolissa istuen. Lapsen yksilölliset valmiudet määrittävät sormiruokailun aloitusajankohdan. Lue lisää sormiruokailusta täältä.
10-12 kuukauden iässä
Samaa ruokaa vauvalle ja koko perheelle. Vähitellen lapsi voi siirtyä syömään samaa ruokaa kuin muu perhe. Useimmat keitot, pataruoat, laatikkoruoat ja kastikkeet sopivat kaikille. Vauvan ruoka erotetaan ennen suolaamista ja voimakasta maustamista ja soseutetaan tarvittaessa. Yhteinen ruoka helpottaa ruoanvalmistusta ja houkuttelee lasta maistamaan uusia ruokia.
Kun lapsi siirtyy kiinteisiin ruokiin, ne tarjotaan lautaselta. Jos käytetään purkkiruokia, nekin on hyvä tarjota lautaselta. Miellyttävä tunnelma ja iloinen kattaus lisäävät syömisen nautintoa. Ruokien nimeäminen ja ruokapuhe on tärkeää.
10–12 kk esimerkkiateriat
- Aamupala: Puuro + marja-/hedelmäannos
- Lounas: Kasvis-/kala-/liharuoka, tuoreraaste/salaatti
- Välipala: Marja-/hedelmäannos
- Päivällinen: Kasvis-/kala-/liharuoka, tuoreraaste/salaatti
- Iltapala: Puuro + marja-/hedelmäannos
- Muina ruokina äidinmaito/vieroitusvalmiste lapsen viestien mukaisesti.
Maitoa vuoden iässä
Kun lapsi on yli 10 kuukauden ikäinen, annetaan makuannoksina hapanmaitovalmisteita. Rasvattomat ja vähärasvaiset, maustamattomat viilit, jogurtit, rahkat ja piimä sopivat totutteluun. Maitoa voi aluksi käyttää kuumennettuna lapsen ruoissa. Lapsi tarvitsee noin 4 dl maitoa päivittäin. Määrään luetaan äidinmaito, vieroitusvalmiste, maito ja hapanmaitovalmisteet. Rasvaton maito on suositeltava maito koko perheelle. Ruokapöydässä juomat juodaan jo pienestä pitäen nokkamukista tai mukista.
Tee itse vauvanruokaa
Pienen lapsen ruoka tulee edullisemmaksi valmistaa itse raaka-aineista kuin ostaa valmiina. Pikkulasten ruokavalmisteiden hintataso on korkea verrattuna raaka-aineiden hintaan. Kun vauvalle tarjotaan itsetehtyjä soseita, hän tottuu pienestä pitäen puhtaisiin makuihin ja kotiruokaan. Itse tehty ruoka on yhtä ravitsevaa ja turvallista kuin kaupasta ostettu.
- Yhden kaupasta ostetun liha- tai kala-kasvissoseen hinnalla saa valmistettua kotitekoista sosetta noin kolmin- tai nelinkertaisen määrän
- Yhden kaupasta ostetun kasvissoseen hinnalla saa valmistettua kotitekoista noin kaksin- tai kolminkertaisen määrän
- Lue lisää Edullinen kotiruoka -sivuiltamme.
Useampi annos kerralla
- Jos käytössäsi on pakastin, voit valmistaa vauvan ruokaa kerralla isomman annoksen ja pakastaa sen. Sarjatyö helpottaa ruoanvalmistusta.
- Pakkaa valmiit liha- ja kasvissoseet kerta-annoksina esimerkiksi jääpalarasioihin tai vauvanruokatölkkeihin.
- Jäähdytä sose nopeasti viileässä, esim. upottamalla sosekattila kylmään veteen.
- Merkitse pakkauksiin ruoan nimi ja valmistuspäivä. Valmis ruoka säilyy pakastimessa muutaman kuukauden.
- Lämmitä soseet pakkauksissaan kuumassa vedessä, kattilassa pienessä vesitilkassa tai lautasella mikroaaltouunissa.