Kolmekymmentäluku toi ryhtiä järjestötoimintaan. Vuodet 1934–1939 olivat myös näyttelytoiminnan kulta-aikaa. Näinä vuosina järjestettiin 2 119 näyttelyä, joihin tutustui 534 883 näyttelyvierasta. Vuosikymmen alkua leimasi lama. Sotaan valmistautuminen keskeytti lepovuoden.

Henkilöt

Lucina Hagman (1853–1946) oli marttajärjestön perustajajäsen
ja tarmokas naisasianainen.

Elli Saurio (1899–1966) oli toiminnanjohtaja, joka yhtenäisti marttajärjestön.

Saara Hyrkäs Marttaliiton johtokunnan puheenjohtaja 1943-1957.

Ester Reinius Marttaliiton kunniajäsen, johtokunnan puheenjohtaja 1935-1943,
Hämeen-Satakunnan Marttapiiriliiton perustaja.

Helena Brander Marttaliiton keskustoimikunnan puheenjohtaja 1933-1935.

Helmi Nylander Marttaliiton Keskustoimikunnan puheenjohtaja 1926-1933.

Elin Malin Martta-Yhdistyksen sihteeri 1921-24,
rahastonhoitaja ja aktiivinen luottamushenkilö 1903-36.


Helena Virkki 
Marttaliiton kunniapuheenjohtaja,
Marttaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja 1935-1953.

Manja Haltia Marttaliiton kunniajäsen,
pitkäaikainen toimihenkilö ja järjestön historiikkien kirjoittaja.

Hanni Hyöky Marttaliiton kunniajäsen,
Kainuun marttatoiminnan perustaja.

Hilja Kalliokoski Marttaliiton kunniajäsen,
Keski-Pohjanmaan Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.

Esteri Kaijalainen Marttaliiton kunniajäsen,
Lapin Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.

Hilkka Kivinen Marttaliiton kunniajäsen,
Uudenmaan Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1933-1953.

Inez Lindeberg Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton valtuuskunnan jäsen ja Helsingin Marttayhdistyksen puheenjohtaja.


Aino Pihanen Marttaliiton kunniajäsen,
Itä-Hämeen Marttapiiriliiton ja Lahden talouskoulun kunniapuheenjohtaja

Klaudi Vahronen Marttaliiton kunniajäsen,
Laatokan karjalaisen marttatyön kantava voima.


Airi Kaivola Marttaliiton kunniajäsen,
Etelä-Saimaan Marttapiriiliiton pitkäaikainen puheenjohtaja.

Marjatta Lindeberg Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton hallituksen varapuheenjohtaja 1988-1989.

Helmi Kiviluoto Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen sekä
Turun Marttayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.

 

Elli Saurion tultua vuonna 1933 Suomalaisen Marttaliiton sihteerikonsulentiksi (nykyiseltä titteliltä toiminnanjohtaja) alkoi merkittävien uudistusten sarja. Järjestön toimintaa yhtenäistettiin mm. teemavuosilla, koko järjestön yhteisillä konsulenttikoulutuksilla ja järjestöasuilla.

Uutena neuvonta-aiheena otettiin käyttöön talousneuvonta.

Vuosikymmenen loppupuolella oli opittava nopeasti uusia, pulaan liittyviä aiheita.

Yhteiskunnallista keskustelua heräteltiin mm. kotitalouden hoidon monipuolisuudesta ja tärkeydestä ja suunniteltiin, että maataloissa tehtäisiin uusi työnjako niin, että karjanhoito kuuluisi muun maatalouden ohella miehen työsarkaan.

Perheet olivat 1930-luvulla vaurastuneet niin, että elintärkeiden asioiden ohella martoille puhuttiin myös levosta, kauneudesta ja harmonisuudesta.

Olympialaiset tekivät tuloaan ja martat valmistautuivat niihin siivoamalla pihapiirejä, kohentamalla perhemajoitustiloja ja valmistautumalla joukkomuonituksiin. Paljon työtä tehtiin, mutta itse olympialaiset jäivät sodan vuoksi kokematta.

Jaa sivu