Sodan jälkeen elettiin suurperheiden aikaa. Isosta lapsimäärästä huolimatta yhä isompi osa naisia jatkoi työelämässä lasten saannin jälkeenkin. Nämä muutokset vaativat myös neuvontaan uutta otetta.

Henkilöt

Lea Aalto (1921–1998) oli martta, joka osasi katsoa tulevaisuuteen.

Kerttu Huitu Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1971-1975,
Marttaliiton valtuuston puheenjohtaja 1975-1983.
”Marttojen suuri tehtävä on vaalia kodin asiaa ja tuoda se esille toiminnallaan. ”

IIrja Viding Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton johtokunnan puheenjohtaja 1957-1971.

Saara Hyrkäs Marttaliiton johtokunnan puheenjohtaja 1943-1957.


Helena Virkki Marttaliiton kunniapuheenjohtaja,
Marttaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja 1935-1953.

Vieno Simonen Marttaliiton kunniapuheenjohtaja,
Marttaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja 1953-1969.

Sirkka Kouki Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton toiminnanjohtaja 1947- 1957,
suomalaisen kotitalousneuvonnan ja -opetuksen keskeinen vaikuttaja.

Hilkka Halkilahti Marttaliiton toiminnanjohtaja 1957-1968,
jona aikana rakennettiin Marttatalo Helsinkiin Uudenmaankadulle.

Manja Haltia Marttaliiton kunniajäsen,
pitkäaikainen toimihenkilö ja järjestön historiikkien kirjoittaja.

Hanni Hyöky Marttaliiton kunniajäsen,
Kainuun marttatoiminnan perustaja.

Siiri Gummerus Marttaliiton kunniajäsen,
Etelä-Saimaan Marttapiiriliiton pitkäaikainen puheenjohtaja.

Hilja Kalliokoski Marttaliiton kunniajäsen,
Keski-Pohjanmaan Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.

Esteri Kaijalainen Marttaliiton kunniajäsen,
Lapin Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.

Hilkka Kivinen Marttaliiton kunniajäsen,
Uudenmaan Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1933-1953.

Inez Lindeberg Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton valtuuskunnan jäsen ja Helsingin Marttayhdistyksen puheenjohtaja.

Aino Pihanen Marttaliiton kunniajäsen,
Itä-Hämeen Marttapiiriliiton ja Lahden talouskoulun kunniapuheenjohtaja.

Klaudi Vahronen Marttaliiton kunniajäsen,
Laatokan karjalaisen marttatyön kantava voima.

Airi Kaivola Marttaliiton kunniajäsen,
Etelä-Saimaan Marttapiriiliiton pitkäaikainen puheenjohtaja.

Maija Pekkarinen Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton valtuuston varapuheenjohtaja 1969-1975.

Anni Cleve Marttaliiton kunniajäsen,
Kymenlaakson Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja,
Vehkalahden Marttayhdistyksen kunniapuheenjohtaja.

Ilta Ikkala Marttaliiton kunniajäsen,
Keski-Suomen Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.

Marjatta Lindeberg Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton hallituksen varapuheenjohtaja 1988-1989.

Helmi Kiviluoto Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen sekä
Turun Marttayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.

Kerttu Kalliosaari Marttaliiton kunniajäsen,
Etelä-Karjalan Marttojen kunniajäsen.

Sodan aikainen ja sen jälkeinen iso kotitalousneuvonnan tuki valtiolta väheni. Kun elintaso kasvoi, ei tarvittu ylimääräisiä hätäapuneuvojia eikä huoltoemäntiä.

Naisten työssäkäynnin lisääntyminen vähensi kodinhoitoon jäävää aikaa. Aikaa piti korvata tehokkaammilla välineillä ja työmenetelmillä. Piiriliitot järjestivät yhdistyksille prosenttikilpailuja, joiden aikana yhdistyksen piti myydä mahdollisimman monelle jäsenelleen esimerkiksi perunankuorimaveitsiä ja heiluriharoja. Voittajayhdistyksissä väline oli yleensä hankittu jokaiseen kotiin ja jotkut olivat ostaneet välineitä myös sukulaisilleen, jolloin päästiin yli 100 % suoritukseen.

Lapsia oli paljon ja se näkyi myös marttojen tyttötyössä. Vuonna 1953 saatiin jokaiseen piiriliittoon perustettua tyttötyötoimikunnat. Monissa yhdistyksissä toimi oma tyttökerho tai marttapartio, mutta sopivista vetäjistä oli pulaa.

Jaa sivu