Kymmenes vuosikymmen pyörähti käyntiin laman kourissa. Valtionapua pienennettiin, mutta avun tarve kasvoi laman ja työttömyyden myötä. Martat aloittivat velkaneuvonnan sitä kipeästi tarvinneille.

Henkilöt

Tytti Isohookana-Asunmaa
Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja vuosina 1996-2003.
”Avatkaa ovet uusille ihmisille, sanokaa: Tervetuloa marttoihin.”

Kaija Hasunen Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1988-1995.
”Marttajärjestön tehtävä on olla osa koko elämämme jatkuvaa koulutusta.”

Salme Holma Marttaliiton kunniapuheenjohtaja.
Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1975-1979,
Marttaliiton valtuuston puheenjohtaja 1983-1991.
”Marttojen järjestökuvaa on kirkastettava. ”

Alli-Inkeri Lassila Marttaliiton kunniajäsen,
Kymenlaakson Marttapiiriliiton pitkäaikainen puheenjohtaja.


Marjatta Lindeberg Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton hallituksen varapuheenjohtaja 1988-1989.

Birgitta Bröckl Marttaliiton kunniajäsen.

Eeva Erola Marttaliiton kunniajäsen.


Kerttu Kalliosaari Marttaliiton kunniajäsen,
Etelä-Karjalan Marttojen kunniajäsen.

Valtionavun yllättävä ja nopea laskeminen loi uusia haasteita neuvonnan järjestämiseen. Jotta neuvontaa ei tarvinnut vähentää, yritettiin etsiä uusia rahoittajia eri tahoilta.

Hankerahoituksen etsiminen oli  aluksi hankalaa. Toisaalta se toi neuvontaan myös lisää avoimuutta ja uusia kohderyhmiä ja sitä kautta näkyvyyttä ja enemmän toimintaa siellä, missä sitä kipeimmin kaivattiin. Voidaankin sanoa, että kotitalousneuvonnassa järjestö palasi juurilleen: neuvontaa ryhdyttiin entistä voimakkaammin suuntaamaan ihmisille, jotka tietoa kipeimmin tarvitsevat.

Loppuvuosikymmentä väritti satavuotisjuhlien odotus.

Jaa sivu