Kuntien järjestämässä joukkoruokailussa lähiruoan osuutta on lisättävä ja syntyvää ruokahävikkiä on vähennettävä.

Miksi?

Suomalaiset syövät vuosittain noin 900 miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella. Näistä 420 miljoonaa ateriaa tarjotaan julkisissa ruokapalveluissa. Jokainen suomalainen syö vuosittain noin 100 ateriaa koulussa, päiväkodissa, sairaalassa. Julkisin verovaroin rahoitetuilla aterioilla on valtava aluetaloudellinen vaikutus.

Julkisten ruokapalveluiden elintarvikehankintojen arvo on 350 miljoonaa euroa vuosittain. Julkisissa ruokapalveluissa kotimaisen ruoan osuus on selvästi pienempi kuin kotitalouksien ruokahankinnoissa. Osuus vaihtelee alueittain 60 −80 prosentin välillä (Ruralia 2014).

Lähiruokaa, kiitos -selvityksessä suomalaiset toivovat ruokapalveluihin lisää lähiruokaa sekä ruoan alkuperätietoa ravintoloissa, koulu- ja työpaikkaruokaloissa (MTK 2013).

Vastuu ruokatarvikkeiden hankinnasta on kuntien luottamus- ja virkamiesjohdolla. Hankintalaki ei rajaa kotimaisen lähiruoan ruoan käyttömahdollisuuksia kuntaruokailussa. Kuntapäättäjillä ja ruokapalveluammattilaisilla on valta ja vastuu tehdä strategiatason päätöksiä siitä, mitä kuntalaiset syövät.

Joukkoruokailussa syntyy noin 20 % ruokahävikistä. Syömäkelpoisen ruoan päätyminen jätteeksi on ekologisesti kestämätöntä, joten ruokahävikin pienentäminen on myös tärkeä osa ammattikeittiön kestävää toimintaa. Ruokahävikkiä voidaan ehkäistä muun muassa hyvällä ruokalistasuunnittelulla, oikeilla raaka-ainehankinnoilla sekä optimoimalla valmistettavan ruoan määrän. Ruokahävikin seurantajärjestelmällä pystytään asettamaan selkeitä tavoitteita hävikin määrän vähentämiseksi. Organisoidulla jälleenmyynnillä ja ruoan jakelulla on myös sosiaalista merkitystä. Ruoan jakaminen lisää eri yhteisöjen, verkostojen ja yksilöiden välistä vuorovaikutusta.

Kuntien on ennaltaehkäistävä nykyistä tehokkaammin ruokahävikin syntymistä ja otettava enenevässä määrin käyttöön ylijääneen ruuan edullinen jälleenmyynti ja ilmaisjakelu ruokaa tarvitseville.

Jaa sivu