Suomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodintekstiilejä noin 13 kg henkilöä kohti vuodessa. Maailmanlaajuisesti katsottuna vaatteita tuotetaan yhdeksän kertaa enemmän kuin niitä kulutetaan. Vaatteet ovatkin usein halpoja, joten niitä on varaa ostella. Vaatekaappi on monella melko täysi ja silti usein tuntuu, ettei ole mitään päälle pantavaa.

Tekstiilijäte

Monet ihmiset ostavat vaatteita yli oman tarpeen. Kirpputoreilta löytyy vaatteita, joita ei ole koskaan käytetty. Suomessa syntyy miljoonia kiloja tekstiilijätettä vuodessa, noin 10 kg henkeä kohden. Osa tekstiilijätteestä on huonolaatuista vaatetta, mutta kaatopaikoille päätyy paljon myös kierrätyskelpoista vaatetta. Vuodesta 2016 lähtien tekstiilijätettä ei ole saa enää sijoittaa kaatopaikoille. Mitä vaihtoehdoksi? Mitä kuluttaja voi tehdä?

  • Oletko pohtinut, kuinka paljon sinä tuotat tekstiilijätettä? Minne laitat tekstiilijätteen ja tiedätkö, miten tekstiilijäte käsitellään asuinpaikkakunnallasi?

Mitä ostaa

Yhä useammat kuluttajat suhtautuvat jo myönteisesti eettisiin vaatehankintoihin, mutta niiden tekeminen tuntuu vaikealta. Ei ole helppoa selvittää vaatteiden alkuperämaata tai valmistusolosuhteita. Vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta onkin suurimmaksi osaksi valtioilla ja yrityksillä, mutta kuluttajana meistä jokainen voi toimia vastuullisesti.
Lue lisää:  Puhtaat vaatteet ja Vihreät vaatteet

  • Kysy valmistajilta, miten he ottavat huomioon vaatetyöntekijöiden ihmisopikeudet.
  • Anna palautetta yritysten Facebook-sivuilla.
  • Harkitse ennen kuin ostat.

Ympäristövaikutukset

Eri tekstiilien ympäristövaikutukset vaihtelevat. Vähän huoltoa tarvitsevien tekstiilien suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät usein valmistuksessa. Usein pestävien tuotteiden suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät huollossa. Ekologinen pyykinpesu siis kannattaa.

Vaatteiden tuotanto vaatii paljon vettä ja hiilidioksidia. Alla olevista kuvista näet, kuinka paljon farkkujen, lakanan ja t-paidan valmistaminen kuluttaa vettä.

Yhteistyökumppanit

Jaa sivu