Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Monet aiheuttavat kuitenkin huomattavaa ekologista haittaa alkuperäisluonnolle kilpailemalla ravinnosta ja elintilasta alkuperäisten lajien kanssa. Eläimistä tällaisia ovat esimerkiksi amerikanmajava ja kalalaji mustatäplätokko.

Luonnossa elävistä kasveista paimenmatara risteytyy keltamataran kanssa, jolloin geneettisesti puhdas keltamatara harvinaistuu. Risteytyksen tuloksena syntyvä piennarmatara luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi ja keltamatara puolestaan vaarantuneeksi.

Vieraslajit saattavat itse olla petoeläimiä kuten minkki tai kasvintuhoojia kuten espanjansiruetana. Muutamat lajit kuljettavat mukanaan kasvitauteja tai loisia, jolloin niistä on sekä taloudellista että terveydellistä haittaa.

Tehokkaasti lisääntyvien ja leviävien vieraslajien menestystä selittää usein se, että uudella alueella niiden ei tarvitse huolehtia pedoista, loisista tai taudeista, jotka pitivät niiden leviämisen kurissa alkuperäisellä esiintymisalueella.

Taloudellista haittaa vieraslajeista koituu erityisesti maa- ja metsätaloudessa torjuntakustannuksina ja satotappioina. Laajat, vaikeasti torjuttavat vieraslajikasvustot saattavat myös alentaa kiinteistöjen myyntiarvoa. Suomessa ei ole tehty kattavaa selvitystä ja arviota haitallisten vieraslajien aiheuttamista vuotuisista kustannuksista, mutta koko Euroopan alueella se on vähintään 12,5 miljardia euroa.

Terveyshaittaa ihmisille aiheuttavat jättiputket, joiden kasvineste voi iholle päästessään aiheuttaa palovamman reagoidessaan auringon uv-säteilyn kanssa. Supikoirat voivat kantaa myös ihmisiin tarttuvaa vesikauhua eli rabiesta.

Vieraslaji voi aiheuttaa haittaa erityisesti jossain tietyssä elinympäristössä. Merkittävä ekologinen haitta syntyy, kun kurtturuusu valtaa rannikoilla uhanalaisia luonnonhiekkarantoja. Alueen virkistyskäyttö on uhattuna, kun piikikäs kurtturuusu leviää yleiselle uimarannalle tai jättiputki suositun ulkoilureitin varrelle.

Miten vieraslajit leviävät?

Vieraslajit leviävät valtiosta toiseen henkilö- ja tavaraliikenteen mukana. Siemeniä, taimia, munia ja eläimiä kuljetetaan matkatavaroissa ja rahtina. Lajit kulkeutuvat myös tahattomasti pakkausmateriaalissa, ruumassa tai laivojen painolastivesissä. Itämereen on tullut viimeisen viidentoista vuoden aikana 90 uutta lajia, joista 70 elää edelleen meressä (mm. merirokko, amerikanmonisukasmato ja petovesikirppu).

Kansainväliset internetin osto- ja myyntisivustot tarjoavat helpon tavan hankkia kotiin kannettuna useita satoja erittäin haitallisia vieraslajeja. Vieraslajeja kulkeutuu myös turistien matkassa.

Valtion sisällä vieraslajit kulkeutuvat alueelta toiselle auto-, juna- ja vesiliikenteen mukana. Tieliikenteen aiheuttama ilmavirta on auttanut esimerkiksi komealupiinia leviämään teiden varsilla.

Ihmiset ovat edesauttaneet lajien leviämistä istuttamalla uusia riista- ja kalalajeja (mm. piisami, valkohäntäpeura sekä puronieriä). Myös hylätyt tai karanneet lemmikkieläimet, kuten citykanit tai villiintyneet lemmikkikissat, muodostavat tehokkaasti luonnossa lisääntyviä populaatioita ja aiheuttavat tuhoa syödessään istutuksia tai metsästäessään pieniä nisäkkäitä ja lintuja.

Kasvit, kuten jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu, ovat levinneet puutarhojen istutuksista luontoon joko omin avuin tai ihmisten kuljettaessa puutarhanhoidossa syntyvää kasvijätettä alueen luvattomaan kasvijätetunkioon.