Anjalan Riitamaan Marttojen historiaa

Riitamaalle perustettiin 26.11.1935  marttakerho, joka sai nimekseen Muhniemen läntinen marttakerho.

Alkuunpanijoina olivat Rauhamaan kartanonrouva Anna Wegelius ja vapaaherratar Clara Standertskjöld-Nordenstam, joka valittiin myös ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Muut perustajajäsenet olivat: Aino Ansas, Lempi Sipilä, Bertta Lindgren, Lyyli Tamminen, Helena Kivelä, Sandra Raasu, Helvi Summari, Helmi Alatalo, Hilda Kuoppala, Eine Kuoppala, Aili Tähtinen, Tyyne Oksanen, ja Margit Packalin. Varapuheenjohtajaksi valittiin Tyyne Oksanen ja rahastonhoitajaksi Margit Packalin.

Ensimmäiseen ompeluseuraan oli pyydetty Muhniemen koulun opettajatar Alli Meriniemi selostamaan marttatyön merkitystä kodeille ja naisille. Hän selvitti martta-aatteen syvällistä tehtävää kodin piirissä, työtä, joka perustuu hengelliseen pohjaan.

Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana pidettiin Karnaatulla joka vuosi kesäjuhlat, jossa oli hyvää ja hauskaa ohjelmaa. Ohjelmassa oli aina myös näytelmä. Ohjelma-apua antoivat kartanon harjoittelijat. Helmi Alatalo kokosi ohjelman ja Anna Wegelius hankki juhlapuhujat, joista muistetaan ainakin rouva Kaisu Rauhamaa ja Wegeliuksen tohtorit.

Ensimmäinen kurssi oli räsytallukkakurssi 8.1.1941 Elina Lomperin opastaessa. Myös kangaspuut ostettiin jotka oli kaikkien käytettävissä ja varsinkin mattoja kudottiin paljon. Sota-aikana kudottiin kymmeniä pareja sukkia, lapasia, sormikkaita ja kaulureita sotapojille. Marttayhdistys toimitti ne edelleen ”sinne jonnekin”.

Ensimmäinen kesäretki tehtiin Orimattilaan Uudenmaan Marttapiiriliiton kutsumana. Sota-aikana kartanon seppä Juho Kivelä teki puristimen, jolla tehtiin perunajauhoa ja sokerijuurikkaista siirappia. Rekiretkiä tehtiin Kaukasuon koululle ja Vastilan marttojen vieraiksi.

Sota-ajan jälkeen ensimmäiset karjalais-martat olivat Martta Kuisma ja Jenny Mynttinen. Riitamaalle syntyi yhteensä 14 uutta perheviljelmää ja alkoi uusi aikakausi.

6.3.1951 Lomperin talossa pidetyssä kokouksessa tehtiin päätös oman yhdistyksen perustamisesta Kymenlaakson Marttapiiriliiton toiminnanjohtajan Saara-Helena Perttolan opastuksella ja parinkymmenen martan voimalla, jossa se sai nimen Anjalan Riitamaan Marttayhdistys. Puheenjohtajaksi valittiin Clara Standertskjöld-Nordenstam, varapuheenjohtajaksi Helvi Summari, rahastonhoitajaksi Kaarina Kuisma, sihteeriksi Ella Lomperi ja johtokunnan muiksi jäseniksi Eevi Mynttinen, Laura Viskari, Hilda Kuoppala ja Bertta Lindgren. Clara Standertskjöld-Nordenstamin jälkeen puheenjohtajina  ovat toimineet Iida Takoja, Anna Wegelius, Kaarina Kuisma, Esteri Kukkasniemi, Ella Lomperi, Marja-Liisa Hohti, Tuulikki Kuparinen, Eila Viskari, Heljä Kuparinen,  Sirkka Leino ja nykyään puheenjohtajana toimii jälleen Heljä Kuparinen.

9.6.1985 Anjalan Riitamaan Marttayhdistys juhli puoli-vuosisataista taivaltaan, josta Anjalankosken sanomissa oli juttua m.m. tähän tapaan:

Kesän kauneimpana aikana viettivät Riitamaan martat 50-vuotisjuhliaan. Juhlapaikaksi oli saatu Rauhamaan kartano, jossa omistajat viettivät kesää.Vanhan, arvokkaan kartanon suojissa vietettiin lämmin juhlahetki, josta huokui voimakkaana kylän yhteishenki. Kesän runsasta kukkaloistoa oli tuotu juhlatiloja kaunistamaan. Herkät omenankukat, kielot ja martansiniset kukkaset olivat silmänilona ruusujen kera.

Juhlapuhujana oli marttaliiton hallituksen puheenjohtaja Raili Puhakka. Kymenlaakson Marttapiiriliiton onnittelut ja merkkien jaon suoritti toiminnan johtaja Merja Rossi. Onnittelijoina olivat myös Anjalan eri naisjärjestöt ja seurakunta. Yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Tuulikki Kuparinen toivotti yleisön tervetulleeksi suvivirren jälkeen sanoen:” Voimme kunnioituksella muistella Riitamaan tarmokkaita naisia, jotka perustivat yhdistyksemme 50 vuotta sitten. Pienestä alusta on yhdistyksemme laajentunut ja toimii vireänä työkenttänä nykyisille martoille.”

Ella Lomperi on ollut Riitamaan marttayhdistyksen kantavia voimia. Puheenjohtajakauden lisäksi hän toimi sihteerinä 35 vuotta ja myöskin piiriliiton hallituksessa. Juhlassa Ellalle luovutettiin kultainen ansiomerkki pitkästä työrupeamasta.

50-vuotismerkin saivat perustajajäsenet: Clara Standertskjöld-Nordenstam, Aili Lonka, Irja Hannola, Laura Viskari, Hilda Arponen ja Helli Kurki sekä 40-vuotismerkin Martta Kuisma.

Loppupuheenvuorossa Clara Standertskjöld-Nordenstam totesi m.m. seuraavaa:”Marttaliike on elänyt perheessäni sen alkuajoista lähtien. Isoäitini oli ahkerasti luomassa ensimmäisiä marttayhdistyksiä Kymenlaaksoon. Myös äitini toimi ahkerasti marttatyössä valtakunnan tasolle asti. Itselleni on marttatyössä mukana oleminen ollut luonnollista, koska se on minulle läheistä.”