Hautjärven Marttojen historiikki 13.4.2008

                                      Marttayhdistyksen 60-vuotisjuhlassa Hautjärven koululla

Sirkka Vainio

 

Ei ole tässä Runebergiä, eikä Kalevalaa,

Marttojen yhteistä taivalta 60 vuotta vaan.

Ilman taukoja yhtäjaksoisesti kaikki yhteen hiileen puhallettiin,

sotakorvauksia kun maksettiin.

Perustettaessa tätä yhdistystä aika oli aivan toisenlainen.

Kaikesta oli pula suuri,

nyt on edessä tavaramuuri.

Kaikkea on tarjolla liiaksi asti,

hukkaan menee suuri lasti.

Naisilla oli silloin kova halu tulla mukaan,

ilman oppia ei halunnut jäädä kukaan.

Vaan nyt onko kiire ja tietokoneet alkaneet syödä marttojen kivijalkaa.

Ei tarvita tietoja ja neuvoja siinä määrin.

Elämä on kilpajuoksua koneiden kanssa kohti atmosfääriä.

Kuka siinä leikissä jaksaa?

Ennen oli oppi tärkeää, nyt se voipi päätä särkeä!

Silloin oli kaikki niin yksinkertaista, mutta nyt niin kovin monimutkaista!

Lapsetkin olivat työssä mukana,

eikä olo ollut tukala vaikka navetassa saaviin laitettiin ja taas lypsyä jatkettiin!

Tällä riimityksellä aloin muistelmat yhteisestä taipaleestamme, joka sai alkunsa emäntä Anna-Mari Heikkosen kutsusta tässä samassa luokassa tammikuun 12 päivänä 1948. Mukana oli 23 henkilöä. Piiriliitosta oli neuvoja Salme Paavilainen.

Perustetun kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli emäntä Anna-Mari Heikkonen, varapuheenjohtajaksi emäntä Aili Pietala, sihteeriksi rouva Irene Uotila ja rahastonhoitajaksi rouva Aino Suomalainen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin opettaja Eeva Paronen, emäntä Hellin Ruponen, varalle neiti Maija Perhoniemi ja emäntä Maria Ahokas. Tästä alkoi nyt jo 60 vuotta kestanyt taival.

Ensimmäinen marttailta oli 21.1.1948 Heikkosella, osallistujia 48 henkilöä. Heti oli villalangan kehruukilpailu, johon osallistui 6 marttaa, kaikilla oli 20 hahtuvaa. Kisan voitti emäntä Heikkonen ja tulos oli 65 metriä lankaa, aika 18 min. Seuraavana oli vuorossa tallukkakurssi, joka alkoi helmikuun 3. klo 14.00 täällä koululla ja kesti viikon. Siellä valmistettiin lämpimiä tallukoita, tossuja ja lasten töppösiä. Kaupoissa ei ollut huopikkaita myytävänä. Perhoniemen Ainolla on tallukan kaavat vieläkin tallessa.

Talvella 1949 oli vuorossa morsiuskurssi(7-23.3), osallitujia 22 marttaa. Kurssiaiheita oli paljon; terveyden- ja lastenhoito, kodinhoito ja ruokatalous, vaatehuolto ja pyykin käsittely mm. miesten paidan silitys, pöytien kattaminen, myös lakiasioita käsiteltiin. Huomioitavaa, että aina kurssin lopuksi oli päättäjäiset, jonne tuli paljon väkeä.

Marttakerhosta tuli Hautjärven Marttayhdistys r.y, sittemmin Hautjärven Martat ry.

Vuonna 1950 oli 6 viikkoa kestänyt kankaankudontakurssi Alirannassa ja Peltomäessä. Osallistujia oli 11. Kurssilla valmistettiin tyyny- ja pyyheliinoja, lakanakankaita, pöytäliinoja, sängynpeitteitä ja seinävaatteita ym. yhteensä 228 metriä. Päätteeksi oli juhlat ja näyttely.

Marttalogolla koristetut kahvikupit leipälautasineen hankittiin 1951 ja niitä oli 50 paria.Ne on myöhemmin jaettu yhdistyksen jäsenille muistoksi.

Alkuvuosina oli myös kesäjuhlia silloisella Hautjärven lavalla. Aitienpäiviä on järjestetty alusta alkaen kuten myös pikkujouluja. Alkuun oli melkein joka vuosi kahdet kurssit, nyttemmin on kurssien järjestäminen vähäisempää.

Tässä vähän muistilistaa, mitä on vuosien varrella tehty. Ensimmäisiä kilpailuja oli pikilangan teko(nuoremmat eivät edes tiedä mitä on pikilanka?!), kuorittu perunoita kilpaa, vedetty köyttä kilpaa. Oli kahden viikon ompelukurssi, lampunvarjostinkurssi. Rottinkityökurssille osallistui 22 henkilöä ja valmiita töitä saatiin 100 kpl. Niin ja lastutyökurssi, lukuisia erilaisia ruokatalouskursseja mm. riistaruokakurssi päättäjäispäivällisineen. On tehty kukka-asetelmia, suoritettu I, II ja III-avaimia. Vietetty kymmeniä martanpäiviä, tehty retkiä eri puolille Suomea, käyty Virossa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla, oltu yhteistyössä pitäjän muiden marttayhdistysten sekä Puistolan ystäväyhdistyksen kanssa. Tähän väliin ote eräästä päiväkirjasta: ”reippahasti käypi askeleet, martan hommat on niin kiireiset, käsityöt kun laukkuun pakattiin, laulukirjat lisättiin, marttoihin taas riennettiin!” ja tämä jatkui vuosikymmenestä toiseen, siinä välissä hoidettiin koti ja kasvatettiin lapset.

Hyvät vieraat, vielä vähän jatkaisin tätä muistin virkistystä, jos jaksatte kuunnella; vuonna 1978 oli Pitkän iän pidot 30-vuotisjuhlan merkeissä. Silloin paloi 30 kynttilää isosta puusta sahatussa rei’itetyssä jalassa.

Martat ovat keränneet lasia, lumppuja ja jätepaperia monena vuonna. Vuonna 1983 kertyi paperia 7200 kg. Silloin kuormaa tehdessä vaihtolavaan katosi Peltolan Taunon kenkä eikä sitä löytynyt!

Äiti Teresalle on kudottu peittoja, Pietarin katulapsille sukkia ja kintaita sekä vähävaraisille lähetetty avustuspaketteja. Tässä on hyvä mainita oma ”sukkamarttamme” Annikki Jokela, hän on jalostanut Seitsemää Veljestä sadoiksi sukkapareiksi, siitä parhaat kiitokset! Hänellä on ikää reilut 80 vuotta.

Kamera on ollut martoilla jo kymmeniä vuosia, toinen on jo menossa. Parhaita hankintoja oli aikanaan kahvinkeitin, joka suodattaa pannukarkeudesta erittäin hyvää kahvia.

Koululaisille on pidetty useita leipomis- ja ruuanlaitto- sekä muita kursseja. On keitetty puuroa Burkina Fason naisten auttamiseksi. Istutettu syreeni kylän koulun pihalle Marttaliiton 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Lainaus Aino Suomalaisen kirjoittamasta 10-vuotis kronikasta. ”monta marttaa muuttanut seurastamme tästä, onpa sydän tauonnut jo toisten sykkimästä. Heitä tahdomme tänään täällä muistaa, ajatuksen lämpöisen luokseen lähettää”. Martat ovat poisnukkuneita muistaneet viemällä kynttilöitä eilen muistelupaikalle.

Paljon on asioita tullut esille, paljon on varmaan pois jäänyt, se anteeksi annettakoon!

Jaa sivu