Historiikki

Herralan Marttojen historiikin on kirjoittanut Riittä Mäkelä yhdistyksen 90-vuotisjuhlaan 2009.

100-vuotisjuhlaa varten Riitta Mäkelä kirjoitti jatkoa historiikkiin 7.9.2019.

Herralan Martat 90-vuotta 

Herralassa 27.9.2009

Riitta Mäkelä

Herralan Martat ry 90 vuotta syyskuussa 2009

Marttatoiminta aloitettiin Suomessa 110 vuotta sitten, vuonna 1899. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin, syyskuussa 1919 perustettiin Herralan Marttayhdistys. Herralan kansakoululla perustavassa kokouksessa oli 28 asiasta kiinnostunutta ihmistä, myös miehiä oli mukana. Uusi yhdistys toimi ensin Lahden yhdistyksen alaisena, kunnes Herralan Marttayhdistys ry rekisteröitiin vuonna 1928.

1920-luku

1920-luvulla kokoonnuttiin kuukausikokouksiin, joissa virallisten asioiden loputtua oli aina ohjelmaa. (Esimerkiksi lainaus v. 1925 pöytäkirjasta: Tyttönen Impi Lahti lausui runot ”Mä olen kristitty” ja ”Alla kotikuusen”, puheen ”Perheenemännän tehtävistä ja velvollisuuksista” piti opettajatar Miina Maattola ja Kertomuksen luki rouva Aino Töyrylä.)

Alusta asti martoille tarjottiin ns. ”Sivistystä kodeille” järjestämällä erilaisia monipäiväisiä kotitalousalan kursseja sekä puutarhakursseja, joihin saatiin pätevää opetusta kiertäviltä konsulenteilta. Kutomakursseja pidettiin Tommolassa ja Jokilammilla. Lisäksi luentopäiviä ja esitelmätilaisuuksia oli koululla.

Vuosikymmenen alussa perustetiin ompeluosasto, joka valmisti erilaisia käsitöitä myyjäisiä varten. Ensimmäiset myyjäiset olivat jo vuonna 1920.

Juhlia oli paljon. Pidettiin äitienpäiviä yhdessä Raittiusyhdistys Onnenpäivän sekä Herralan työväenyhdistyksen kanssa, iltamia ja pikkujouluja vietettiin Herralan Työväentalossa sekä myös marttojen kodeissa. Iltamia vuonna 1927 raportoidaan pöytäkirjassa: ”Yleisöä oli saapunut huoneen täydeltä” ja että ”kaikki olivat kovin rauhallisia”.

Vuonan 1929 valmistui seurojentalo, jonka osakkeenomistaja Herralan Marttayhdistys on ollut alusta asti. Talon rakennusvaiheen aikana tarvittiin paljon talkootyötä, jota on, muuten, riittänyt näihin päiviin asti.

1930-luku

1930-luvulla kokoonnuttiin säännöllisesti ompeluseuroihin marttojen koteihin. Edelleen järjestettiin iltamia, äitienpäiviä sekä kesä- ja joulujuhlia, nyt uudella seurojentalolla. Monenlaisia kursseja pidettiin, mm. kaksipäiväinen kakkukurssi, kahden viikon pituinen ruokakurssi, puutarha- ja säilöntäkursseja, ompelukurssi sekä kutomakurssi seurojentalolla. Myyjäisten ja iltamien avulla kerättiin rahaa toimintaa varten.

Marttojen taitokilpailuihin osallistuttiin, ja on saatu palkintojakin. Kauniita kunniakirjoja on nähtävänä seurojentalon seinällä.

Vuoden 1939 lopulla alkoi tulla taivaalle pelottavia pilviä. Johtokunnan pöytäkirjasta, 1. marraskuuta 1939  2.§ ”Päätettiin seuran varoista luovuttaa 1000 mk ylimääräisissä kertausharjoituksissa olevien reserviläisten vaatetarpeisiin”. 3.§ ”Päätettiin yllä olevilla varoilla ostaa lankaa sekä kangasta ja ruveta niistä kutomaan ja neulomaan alusvaatteista sekä kintaita ja sukkia.

1940-luku

1940-luvun sotavuosina kokoonnuttiin ompeluseuroihin harvakseltaan.

Vuonna 1944 Hollolan Suojeluskunnan Herralan osaston lotat antoivat toimintansa lakattua seurojentalon osakkeet Herralan Marttayhdistykselle. Samana vuonna järjestettiin puukenkä- ja tallukkakurssit. Sotainvalidien Veljesliiton hyväksi kudottiin sukkia Marttaliitolta saaduista villalangoista.

Sodan jälkeen marttojen toiminta vilkastui. Ompeluilloissa käytiin ahkerasti. Silloin martat keräsivät myyjäisistä ja eri tilaisuuksien muonituksista niin paljon rahaa, että yhdistyksemme voi tukea merkittävällä tavalla vuonna 1949 perustettua Lahden Talouskoulua.

Vuonna 1946 järjestettiin seurojentalolla ”Morsiuskurssit”, kahden viikon pituiset iltakurssit, joihin saatiin eri alojen asiantuntijoita esitelmöimään kaikesta, mitä kodinhoidossa pitää tietää ja osata. Päättäjäiset pidettiin koululla upeine pöytänäyttelyineen.

Juhlat olivat tärkeitä. Sotavuosinakin pidettiin äitienpäiväjuhlia yhdessä työväenyhdistyksen kanssa. Yleisöä oli aina runsaasti. Hyvää ohjelmaa sekä korviketta ja pullaa tarjottiin. Sodan jälkeen pidettiin äitienpäivän lisäksi kesäjuhlia, nuorisojuhlia ja pikkujouluja.

Monenlaiset kotitalouskurssit olivat ohjelmassa, mm. lampaan keritsemiskurssit sekä kutomakurssit seurojentalolla.

1950-luku

1950-luvulla oli erittäin virkeää toimintaa. Myyjäisiä järjestettiin useat vuodessa ja ne olivat tuottoisia niin, että vuonna 1950 pystyttiin hankkimaan oma lainattava astiasto. Marttataloa Helsingissä tuettiin sen rakentamisen aikana rahaa ja sisustustavaraa antaen. Rajaseudun monilapsiselle perheelle lähetettiin vaatepaketteja.

Vuonna 1951 Lahdessa oli Lahden seudun maatalousnäyttely, jossa Herralan Martat olivat monella tavalla edustettuina. Taitokilpailuista tuli palkintoja ja taas kunniakirjoja seurojentalon seinälle.

Ompeluillat olivat suosittuja, sekä monenlaiset kurssit eri aloilta, mm. patjanvalmistuskurssi sekä ruoanlaitto- ja leipomiskurssit. Käsityömartta jakoi kankaita ja lankoja myyjäistavaroiden valmistusta varten. Keväisin punnittiin ja jaettiin siemeniä kylvettäväksi kotipihaan.

Äitienpäiviä ja muita juhlia pidettiin edelleen. Ohjelma oli arvokasta ja lopuksi oli tanssia usein torvisoittokunnan tahdissa. Marttakuoro toimi ja pianorahastoa kartutettiin myyjäisten ja arpajaisten avulla. Kaikissa seurojentalolla pidetyissä juhlissa martat pitivät ravintolaa, jonka tuotto meni seurojentalon hyväksi.

Kutomakursseja pidettiin taas vuonna 1958 seurojentalolla.

Kaikille jäsenille tarjottiin Marttaliiton 60-vuotisjuhlakahvit Lystillä. Juhlissa oli arvokasta ohjelmaa.

1960-luku

1960-luvulla oli paljon yhteistoimintaa Raittiusyhdistys Onnenpäivän kanssa. Viikon mittainen iltakurssi ”Tyylikkäät tavat” on jäänyt varmaan mukana olijoiden mieleen. Puutarhajuhlia ja muitakin tasokkaita juhlia järjestettiin yhdessä onnenpäivän kanssa. Herralan Seudun Metsästysyhdistyksen kanssa oli erilaisia haasteotteluita, mm. prosenttihiihto sai väkeä liikkeelle.

1960-luvulla valittiin emäntämartta, joka vastasi kaikista eteen tulevista muonituksista sekä valittiin kylämartat eri kylistä, myöhemmin toimivat myös puutarha-, kunto- ja nuorisomartat.

Lauluilta Hahmajärvellä kokosi kyläläiset ja kesäasukkaat sankoin joukoin laulamaan kauniissa kesäillassa.

Kesäretket eri puolille Suomea olivat suosittuja. Alettiin myös käydä vuosittain teatterissa.

Piiriliiton konsulentti opetti havaintoesityksissä marttoja kädestä pitäen esimerkiksi grillaamaan, valmistamaan herkkuja illanistujaisiin, laihduttamaan sekä järjestämään komerot kuntoon.

Marttaliiton 70-vuotisjuhlapuu, marjaomenapuu istutettiin Alestaloon.

Yhdistyksen 50-vuotisjuhlia vietettiin seurojentalolla runsaan ruokapöydän ääressä.

1970-luku

1970-luvulla järjestettiin monet pitopäivälliset seurojentalolla. Pitokokki talkooväen kanssa valmisti ruoat Alestalossa. Nämä päivälliset saivat ihmisiä liikkeelle sunnuntai-iltapäivällä niin paljon, että joskus tilat ja ruoka pääsivät loppumaan.

Teimme useita kesäretkiä, joista Tukholman matka oli varmaan retkistä merkittävin.

Vuonna 1976 Herralan uusi kansakoulurakennus vihittiin ja sen yhteydessä Herralassa oli Hollola-päivät. Martat hoitivat tyylikkäästi vihkijäisjuhlan kahvitarjoilun.

Herralan Seurojentalon 50-vuotisjuhlan järjestelyissä martoilla oli tärkeä tehtävä. Muutenkin seurojentaloa tuettiin rahallisesti, niin kuin joka vuosi on tuettu ja joka vuosi tuetaan edelleen, omistammehan siitä osake-enemmistön.

Raittiusyhdistys Onnenpäivän kanssa järjestettiin edelleen monenlaisia, paljon yleisöä kiinnostavia tilaisuuksia, mm. puutarhajuhlia sekä ohjelmallinen ”Kodin ilta” seurojentalolla.

Herralalaisia seuroja haastettiin ja otettiin haasteita vastaan. On hiihdetty, kävelty ja pelattu luutapalloa. Kotitalouskurssit ja marttaillat erilaisine ohjelmineen virkistivät. Pikkujouluja vietettiin usein myös marttojen kodeissa.

Kaikki jäsenemme osallistuivat Ma-ma-tutkimukseen.

Yhdistyksemme 60-vuotisjuhlia vietettiin seurojentalolla pitopöydän äärellä.

1980-luku

1980-luvun alkupuolella osallistuttiin innokkaasti Holloa-päivien yhteydessä oleville markkinoille, joissa etenkin kahvin ja pullan myynnistä kahvikojussamme saatiin mukava tuotto. Soutukilpailuissa Hahmajärvellä kävimme häviämässä monen kesänä.

Herralan Kylätoimikunnan aloitteesta järjestimme yhdessä muiden herralalaisten yhdistysten kanssa Ylöstalossa, museolla Hahmajärvellä kesäjuhlia, joissa oli monipuolista ohjelmaa, kenttäpelejä, ongintaa lapsille sekä latotanssit. Martat tietysti hoitivat buffettia myyden kahvia ja lettuja. Kesäjuhlat muuttuivat myöhemmi9n marttojen lauluilloiksi museolla.

1980 keväällä perustettu kirjallisuuspiiri kokosi melkein koko vuosikymmenen ajan kirjallisuudesta kiinnostuneita marttoja keskustelemaan lukemastaan.

Salilassa vietettiin Emäntä-lehden 80-vuotisjuhlia marttaillan merkeissä.

Muonituksiin osallistuttiin. Valtakunnallisessa kirkkolaulujuhlassa, ja myös Hollolan kirkon 500-vuotisjuhlassa helluntaina 1985 tarjoilimme ruokaa ja kahvia juhlaväelle muiden hollolalaisten marttojen kanssa.  Herralan VPK:n 50-vuotisjuhlien kahvitarjoilu hoidettiin, samoin marttoja tarvittiin paikallisen pankin juhlakahvituksen hoitamisessa.

Seurojentalon hyväksi järjestettiin juhlia ja myyjäisiä. Monena vuonna osallistuttiin Mannerheimin lastensuojeluliiton Sävellahja-haasteisiin.

Virkistäviä kesäretkiä ja teatterimatkoja teimme vuosittain eri puolille maata.

Mikroaaltouuni oli uutuus. Koululla saimme opetusta sen käytössä.

Yhdistyksen 70-vuotisjuhla pidettiin Herralan seurakuntatalolla kahvitarjoiluineen.

1990-luku

Vuosikymmenen alussa perustettiin pikkumartat, jotka toimivat aikansa osallistuen mm. piiriliiton järjestämille pikkukokkikursseille.

1990-luvulla martat järjestivät Herralassa monia koko kylän yhdistäviä tapahtumia. 1994 tarjottiin seurojentalolla yhdistyksemme 75-vuotisjuhlakahvit. Kahvipöytä oli kuin Linnassa ikään.

Vuonna 1995 järjestettiin seurakuntakodissa arvokas, lämminhenkinen Veteraanipäivä, johon kutsuttiin Herralan sotaveteraanit, lotat ja kotirintamanaiset yhteiselle lounaalle.

Seurojentalon omistajayhdistykset uusivat talon lattiat talkoovoimin. Muutama martta muonitti uskollisesti talkooväkeä. Lattiatanssit pidettiin urakan loputtua.

Vuonna 1996 Seurojentalolle koottiin Herralan kylänväen taidenäyttely, jossa oli esillä 12 nykyisten ja entisten kyläläisten taiteilijoiden ja harrastelijoiden töitä yhteensä 69 teosta.

Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaan osallistuttiin seurojentalolla yhdessä muiden herralalaisten seurojen sekä koulun kanssa vuonna 1997. Marttojen loihtima kahvipöytä oli taas upea. Juhlassa tanssittiin lopuksi.

Suuressa käsityönäyttelyssä seurojentalolla oli nähtävänä paljon taidokkaita, erilaisia uusia ja vanhoja käsitöitä. Lelunäyttelykin oli vuosikymmenen lopulla.

Seurojentalolle koottiin näyttely ”Ennen vanhaan”, jossa li esillä aarteita, vanhoja esineitä vintin ja aitan kätköistä. Samassa tilaisuudessa paljastettiin lottien muistotaulu, joka on esillä seurojentalon ravintolan seinällä.

Herralan koulun 100-vuotisjuhlan kahvitus vuonna 1997 oli taitavien marttojen vastuulla.

Teatterimatkoja järjestettiin vuorovuosina Herralan VPK:n kanssa Linnanmäelle Peacockiin. Kesäretket mm. Viipuriin ja Tuusulaan olivat ohjelmassa. Ruoka- ja puutarhamessuilla Helsingissä ja Riihimäellä kävimme haistelemassa uusia tuulia.

Syksyisin teimme koristeita mm. havuista, puolukanvarvuista, kuivakukista ja pajuista.

Osallistuttiin ”Luut lujiksi” –kampanjaan tekemällä säännöllisesti kävelylenkkejä eri puolille kylää, myös uinti ja hiihto kuuluivat ohjelmaan. Käynti turvesaunassa pääsi oikein lehteen kuvien kera.

Marttaliiton 100-vuotisjuhlille Hartwall Areenalle matkattiin piiriliiton bussilla.

Yhdistyksen 80-vuotisjuhlaa vietettiin seurojentalolla kahvipöydän ääressä martta-aiheisen näyttelyn keskellä. Juhlan kohokohtana oli näyttelijä Kaarina Turusen esittämä hauska monologi ”Rakkaudesta elämään”.

2000-luku

Vuonna 2003 Herralan Marttayhdistys vaihtoi nimekseen Herralan Martat ry.

”Sivistystä kodeille” –ajatus on kantanut edelleen. Tälläkin vuosituhannella olemme saaneet monipuolista koulutusta, mm. valmistimme eksoottisia ruokia ja hyvää kahvia. Olemme askarrelleet koristeita erilaisista materiaaleista. Olemme opetelleet sitomaan huivin kauniisti kaulaan, sekä istuneet pukeutumisneuvojan opastuksessa. Kaksi kertaa harjoittelimme VPK:n johdolla tärkeää alkusammutusta.

Vuodesta 2004 olemme saaneet kokoontua Salilaan Eino Leinon päivän aikoihin kuuntelemaan runoja ja musiikkia.

Yhteistoimintaa on ollut eri yhdistysten kanssa. On saunottu, uitu, keilattu, lenkkeilty, laulettu, joogattu ja käyty teatterissa. Retki Hennalan kasarmille sai mukaansa ennätysyleisön. Kylän yhteisiin myyjäisiin joulun alla on osallistuttu ja mukavia pikkujoulujakin vietetty erilaisissa paikoissa.

Syyskuu 2009

Juhliessamme tänään 90-vuotiasta yhdistystämme ja muistellessamme menneitä huomaamme, miten paljon toimiminen martoissa on antanut jäsenilleen tänä aikana. Martat ovat olleet aina ajassa mukana, jopa edellä. Vanhat teemat ovat kulkeneet vuosikymmenestä toiseen, mutta jokainen vuosikymmen on tuonut mukanaan uutta. Toivokaamme, että myös uudet sukupolvet ottavat marttatyön omakseen, löytävät siitä itselleen kiinnostavaa ja kehittävää toimintaa.

Nöyränä ja kiitollisena myös edellisiä sukupolvia kohtaan voin vain todeta, että on hienoa kuulua Herralan Marttoihin!

Herrala, 27.9.2009

Riitta Mäkelä

2010-luku

Toimintamme on edelleen jatkunut monipuolisena, aina ajassa olevia teemoja noudattaen.

Monenlaisia kädentaitoja on tälläkin vuosikymmenellä opeteltu, on mm opittu tekemään havukransseja ja huovutusta. Patalappujen tekeminen innosti muutamia marttoja tekemään niitä jopa niin paljon, että lappuja jaettiin kyläläisten postilaatikoihin terveisinä martoilta.
Villasukkakurssi oli hyvin suosittu. Novita lahjoitti kurssilaisille langat ja puikot, ja niin saatiin vanhaa sukanneulomistaitoa siirtymään myös nuoremmille sukupolville. Osallistuttiin myös Marttaliiton ja Kätilöliiton ”Villasukat Äideille”-kampanjaan.

Ruokakursseista voi mainita ruisleipäkurssin, jolloin opeteltiin tekemään perinteistä, oikealla hapanjuurella kohotettua ruisleipää. Se kurssi kiinnosti monia.

Liikunnasta on tälläkin vuosikymmenellä pidetty huolta. On tehty useita patikkaretkiä niin kotikylässä kuin kauempanakin, on kokeiltu mm vesijuoksua, lavista, hohtokeilausta sekä pilatesta.

Retkistä mainittakoon tutustumiset Huovilan puistoon Kärkölässä, Ateneumiin Helsingissä, jonne menimme junalla, sekä käynnit Asikkalan Kalkkisissa ja Loviisassa Wanhat talot- tapahtumassa. Retket olivat aina kovin suosittuja.

Kulttuuriakin on harrastettu. Olemme käyneet vuosittain teatterissa eri kaupungeissa, olemme myös käyneet oopperassa ja taidenäyttelyssä.
Pikkujouluja on vietetty juhlavasti Upseerikerholla, ja niitä on myös vietetty yhdistämällä teatterissa ja ravintolassa käynti.

Kahvitukset eri tilaisuuksissa ovat aina kuuluneet ohjelmaamme. Osallistuimme mm Yhteisvastuukeräyksen merkeissä Finlandia-hiihdon ladunvarsikahvilan hoitoon.

Vuonna 2019 vuokrasimme uuden kokoontumispaikan kerrostalon kerhotilasta, jonne Marttojen vuokrattava astiasto voitiin siirtää. Paikan nimeksi keksittiin nokkela ”Herttala”. Siitä tuli viihtyisä paikka kokoontua ja pitää kursseja.

Tänään juhlimme 100-vuotiasta Herralan Marttayhdistystä. Marttaliitto täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Martat ei suinkaan ole iästään huolimatta vanhanaikainen järjestö, vaan se on edelläkävijä, ajassa elävä neuvontajärjestö, jolta jatkuvasti kysytään, ja joka antaa neuvoja erilaisissa arjen kysymyksissä.

Toivotan onnea ja menestystä edelleen Herralan Martoille!

Herralassa, 7. 9. 2019
Riitta Mäkelä