Ritva Tuomisto kirjoitti kaksikymmentä vuotta sitten historiikin Kämmenniemen Marttojen 50-vuotispäivää varten. Ulla-Maija Lanne esitti parilla vuosikymmenellä täydennetyn historiikin Kämmenniemen Marttayhdistyksen 70-vuotisjuhlissa Marttilan pirtissä Aitolahdella toukokuun 4. päivänä 2002:
”Runeberg alkaa Vänrikki Stoolin tarinoissaan tutusti:

Mennyttä aikaa muistelen niin mielelläni vielä, niin moni armas tähtönen minulle viittaa siellä. Ken mua seuraa retkelle nyt Näsijärven rannalle.

Samoin sanoin alkoi Ritva Tuomisto Kämmenniemen Marttojen historiikin 20 vuotta sitten.
Seitsemänkymmenen vuoden toiminnan jälkeen voimme todeta, että Kämmenniemen marttakerhon ja nykyisen yhdistyksen linja on pysynyt samana, vaikka ajat ovat muuttuneet: olemme tehneet työtä Martta-hengessä kotiemme henkisen, siveellisen ja taloudellisen aseman säilyttämiseksi ja kohottamiseksi.

Ritva Tuomisto päätti 50-vuotishistoriikin näihin Lauri Pohjanpään sanoihin:

Koti on kansan ja yhteiskunnan sydän. Minkälaisia ovat kodit, sellainen on kansa. Kansan lujuus ja siveellinen kunto rakentuu kodeista käsin, samoin kuin kansan rappeutuminen lähtee kodeista.

Nämä sanat pitävät paikkansa myös 2000-luvulla.”

 

Kämmenniemen Martat 70 vuotta -historiikki

Henkisiä harrastuksia varten
Kämmenniemen Marttakerhon perustava kokous pidettiin Värmälän koululla 1.2.1932 ja pöytäkirjaan merkittiin pykälä, että tuleva toiminta on pääasiallisesti kohdistettava asian henkiseen puoleen. Perusteluna oli, että paikkakunnalla toimi jo kolme ompeluseuraa ja samat ihmiset työskentelivät niissä.
Toimintasuunnitelma sisälsi pykälän, että kerran kuussa oli pidettävä ohjelmallinen illanvietto, johon valittiin emännät ja ohjelmansuorittajat. Ensimmäinen illanvietto pidettiin maaliskuun 13. päivänä Värmälän koululla. Onnistuneeseen tilaisuuteen tuli n. 150 henkeä.
Ompelukursseja ja kapalo-ompeluseuroja
Marttakerhon toiminta kääntyi pian käytännölliseen suuntaan. Mikkolassa pidettiin ensimmäisenä vuonna kaksiviikkoiset ompelukurssit, joissa opettajana toimi Siina Paavola. Kurssilla ommeltiin mm. pukuja.
Seuraavana vuonna pidettiin kapalo-ompeluseurat. Koska kapaloja varten tarvittiin paljon materiaalia, valittiin Jussi Salama vanhojen vaatteiden keräilijäksi. Kapaloita jaettiin omaan pitäjään.
Kapalo-ompeluseuroissa pidettiin alustuksia. Vuonna 1932 maanviljelijä V. Siuko alusti aiheesta ”Puhdetyöt käsityötaidon kehittäjänä”, ja emäntä Katri Karimaa aiheesta ”Mitä martat voisivat tehdä vanhojen puutteenalaisten naisten työttömyyden poistamiseksi”. Tämä aihe katsottiin niin tärkeäksi, että valittiin kolmehenkinen toimikunta asiaa edistämääni. Pöytäkirjat eivät valitettavasti kerro, kuinka hanke onnistui.
Kotiseuturetkiä, havaintoesityksiä ja arpajaisia
Retkiä tehtiin useimmiten Visakoivun linja-autolla. Vuoden 1932 Kangasalan retkestä pöytäkirjat kertovat näin: ”Ukaan ja Terälahden soisia teitä takaisin taivallettiin. Välillä autoja soista ylös raahattiin, yhden niistä kuitenkin jäädessä taipaleelle, mutta laulut ja naurut maittoivat tällä matkalla. Hämeenlinnan retkellä käytiin Hattulan kirkolla peräti neljä kertaa.”
Alkuvuosina järjestettiin puutarhaviikon johdosta säilykkeiden, hillojen, mehujen ja hyytelöiden näyttely- ja esitelmäilta koululla. Siina Paavola toimi opettajana Teiskon Marttayhdistyksen kuusipäiväisillä leipomakursseilla Niemikartanossa.
Vuonna 1937 pidettiin havaintoesityksiä lampaan keritsemisestä, villojen karstaamisesta ja kehräämisestä langaksi. Seuraavana vuonna puhdistettiin kahvipannu sisältä ja päältä. Martta-pukuja tehtiin kurssilla 1936.
Ensimmäiset suuret arpajaiset pidettiin 1938. Arpoja myytiin tuolloin 4000 kpl, a 1 mk. Arvoista joka kymmenes oli voittoarpa. Arvat myytiin päivällä puolessatoista tunnissa ja arvonta suoritettiin iltamien yhteydessä samana iltana Kämmenniemen työväenyhdistyksen talolla. Arpavoittoina olivat mm. ryijy Pyhä Yrjänä sekä kapiokirstu, jonka oli tehnyt puuseppä Järvinen, raudoittanut Kalle Koivula ja maalannut Lauri Erkiö. Palkintoina oli myös viljaa, käsitöitä ja arvokasta taloustavaraa.
Miehet osallistuivat aktiivisesti marttatoimintaan ohjelman suorittajina, vaatekerääjinä, joulupuuron jakajina, esitelmän pitäjinä ja tilaisuuksien osallistujina.
Sotavuodet kohdistivat toiminnan evakoiden ja sotilaiden tarpeisiin. Sotavuodet muuttivat aihepiirejä, vaikka toiminta muuten pysyi lähes samana. Kapaloita tehtiin kuten ennenkin, mutta nyt lähinnä evakkovauvoille. Sukat jalkaan ja tumput käteen valmistettiin suoraan lampaan selästä.
Rintamalle lähetettiin sukkia, tumppuja ynnä muuta lämmintä vaatetta. Niitä valmistettiin sitä mukaa, kuin aineita saatiin hankittua. Sairaalaa varten päätettiin lahjoittaa puoli tusinaa alushousuja ja ilmatorjuntaa varten 2000 markkaa. Toisia kerhoja ja yhdistyksiä kehotettiin seuraamaan esimerkkiä.
Sodan vaikutus näkyi muullakin tavoin. Ompeluiltakutsussa toivotettiin paikkakuntalaiset ja siirtoväki ovat tervetulleiksi. Omat sokerit mukaan!
Martat osallistuivat myös kultasormuskeräykseen: naisten toinen sormus annettiin puolustuslaitoksen tarpeisiin.
Kesäkuussa 1940 ruokittiin Marttaliiton vuosikokouksen laivaristeilyllä ollut väki Perttulassa. Monitaitoinen kokki-martta Siina Paavola oli saanut kovan urakan kahvittaa ja ruokkia kaikki 350 osallistujaa. Ruokalistassa oli mm. kinkkua 13 kg, vasikanlihaa 3,5 kg, kokonainen ayrshire-vasikka hyytelönä, hämäläisjuustoja 16 kpl, 2-3 kg tahkojuustoa, silliä ja suolalahnaa, lanttulaatikkoa, joka loppui kesken, vaikka kaikki kylän vuoat olivat käytössä! Murekepaisti oli valmistettu 15 kilosta jauhelihaa. Ohraryynipuuroa oli toistakymmentä vadillista, lisäksi riisipuuroa ja kaikki meni!
Toiminta jatkui perinteisenä: pihamaan hoitokursseja, veneretkiä, rekiretkiä, kesä- ja pikkujoulujuhlia, sieni- ja marjaretkiä, vanhasta uutta -kurssi, sukankorjaamiskurssi, puku- ja ruokakurssi, seppeleensidontakurssi, perunaruokien näyttely ja perunapuuron maistiaiset. Ompeluilloissa tarjottiin korviketta ja ruiskakkua.
10-vuotisjuhlissa kirkkoherra A. Saarela luovutti kerhon jäsenelle Hilda Järviselle Uuden Suomen lahjoittaman 5000 mk:n palkinnon, joka oli tarkoitettu suurperheille. Hildan perheessä oli peräti 18 lasta.
Kunniajäsenemme Kaisa Karimaa esiintyi vuosikertomuksessa ensimmäisen kerran 1943 pidettyään havaintoesityksen maitokiisselin valmistuksesta.
Näytelmäkerho perustettiin 1943. Lotta Svärd -järjestön Teiskon paikallisosasto lahjoitti omistamansa kahvikioskin Kämmenniemen marttakerholle 1944.
Sotavuosista huolimatta – tai ehkä juuri siksi – osallistuminen eri tilaisuuksiin oli aktiivista. Varsinkin juhlissa oli runsaasti väkeä, ainakin yli sata henkilöä.
Jälleenrakentamisen vuodet
Sotavuosien jälkeen alkoi maassa valtava jälleenrakentaminen, mikä vaikutti tietenkin kerhon toimintaan. Vuonna 1945 päätettiin ottaa kerholle kotiapulainen, jonka toimena oli käydä perheissä auttamassa. Seuraavana vuonna vuokrattiin peltoa vehnän kasvattamiseen. Edelleenkin kudottiin sukkia ja järjestettiin monenmoisia kursseja ruuanlaitosta pellavan puhdistukseen. Näinä vuosina perustettiin kerhoon myös raittiuslautakunta.
Vuonna 1950 marttakerhossa oli 109 jäsentä. 1950-luvulla perustettiin tyttöjen voimisteluseura, jota harjoitti Helena Hela.
Esitelmiä rentoutumisesta ja matkailukohteista
Ahkerien työnteon vuosien jälkeen uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Huomattiin, että välillä pitää vähän hellittää. 1951 terveyssisar Kerttu Peltola pitikin esitelmän aiheesta perheenemännän rentoutuminen, jota oli kuulemassa noin 100 henkeä.
Muutkin maat alkoivat kiinnostaa. 1956 kuultiin esitelmä sekä elokuvaesitys Pohjois-Norjasta matkailukohteena sekä Moskovasta suomalaisen turistin silmin. Retkeilytkin suunnattiin Suomen joka kolkkaan etelästä pohjoiseen.
1960-luvulla siirryttiin televisio- ja koneaikaan. 1961 vietettiin ompeluiltaa Mikkolassa. Singer-viistoneulakoneen esittelyn jälkeen kello 20.00 asettuivat martat seuraamaan televisiosta Palapeliä. Usein ompeluiltojen esityksiä elävöittivät rainaheittimellä heijastetut kuvat mausteista, lihanpaloittelusta, pöydän kattamisesta, pukeutumisesta, kodin sisustuksesta, verhoista, vitamiineista…
Teiskossa taisteltiin leivästä
Arolassa pidettiin kesällä 1961 leivonnaisten myyjäiset, jotka saivat jymymenestyksen! Leipämyyjäisistä tuli niin suosittuja, että vuonna 1969 Uskalissa myytiin valtava leivonnaismäärä kolmessa minuutissa loppuun! Seuraavan päivän Aamulehti kertoi, että Teiskossa taisteltiin leivästä!
Viimeiset varsinaiset leipämyyjäiset pidettiin 1990-luvulla, sen jälkeen siirryttiin joulumyyjäisiin, askartelutyöt ja käsityöt tulivat myös myyjäisten artikkeleiksi.
Marttakerhosta marttayhdistykseksi
Värmälän talossa tammikuun 9. päivänä 1972 vuosikokouksessa tehtiin merkittävä päätös: Marttaliiton yleisestä sääntömuutoksesta johtuen Kämmenniemen Marttakerho irrottautui Teiskon marttayhdistyksestä ja rekisteröityi omaksi yhdistykseksi nimellä Tampereen Kämmenniemen Marttayhdistys ry.
Kaikenlainen massatoiminta kuului 70-luvun henkeen. Yhdistys osallistui esim. kuntoviestiin. Pohjois-Karjala -projekti levitti valtakuntaan tietoa terveellisemmästä ravinnosta, joten Teiskon kaikki marttayhdistykset järjestivät yhdessä suuren suosion saaneen pitkän iän pidot 1978. Ideana oli vähärasvainen ruoka, kasvisten ja täysjyvävalmisteiden käytön lisääminen sekä suolan ja sokerin vähentäminen. Kunto- ja hyötyliikuntaan kiinnitettiin huomiota entistä enemmän.
1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä marttatoiminta on jatkunut edelleen kodin ja perheen hyväksi. Vanhat hyviksi koetut toimintatavat ovat edelleen käytössä. Ompeluseurat ovat muuttuneet marttailloiksi. Muuttuva aika on tuonut uudenlaisia aiheita, mm. mikroaaltouuni- ja mikroruokakurssit, leipääkin opetellaan tekemään koneella. Kasviksista on haettu kevyempiä vaihtoehtoja samoin makaroni- ja pastaruokakurssit ovat suosittuja. Voileipäkakku- ja täytekakkukursseilla on myös vankka suosio. Puutarha-, kierrätys- ja kompostointikurssit keräävät myös takuuvarmasti osallistujia.
Martat ovat innokkaita talkooihmisiä. Olemme olleet mukana valtakunnallisissa lähetysjuhlissa ja Martta-liiton kesätapahtumassa. Omaa pitäjää on tehty tutuksi Teisko-kierroksilla. Marttapiiriliiton järjestämiin retkiin on myös riittänyt osallistujia. Olemme olleet naistenmessuilla ja käsityönäyttelyssä kirjastotalo Metsossa.
Marttojen kodinhoito- ja ruuanvalmistustaitoja on testattu opintokerhoissa. Vuosina 1987 ja 1991 yhdeksän marttajäsentä suoritti ykkös- ja kakkostaitoavaimet.

 

Jaa sivu