Vähän historiaa
Luuleeko röökina että maailma puhumisesta paranee?
Näin kommentoi Lucina Hagmanin emännöitsijä kun Lucina taas kerran lähti puhujamatkoilleen tasa-arvon ja naisten äänioikeuden puolesta. Ja kyllähän ”maailma” parani, kun Marttaliike syntyi Helsingissä maaliskuussa 1899. Perustajajäseniä olivat Lucina Hagman, Lilly Krogius, Cely Mechelin, Alli Nissinen ja Sofia Streng. Nämä naiset olivat yhteiskunnallisesti monin tavoin aktiivisia ja sukupuolten tasa-arvon kannattajia ja tietoisia erityisesti Suomen itäisten alueiden köyhyydestä. Järjestö siirtyikin saman tien puheista tekoihin. Maaseudulle värvättiin kesälomalla olevia opettajia kiertämään marttalähetteinä talosta taloon ja kartoittamaan tilannetta ja neuvomaan kasvimaan ja käymälän ja kotitalouden hoitamista ja lasten kasvatusta. Jo huhtikuussa 1899 Joensuuhun perustettiin oma haaraosasto, jonka piiriin myös Kitee kuului. Joensuun haaraosasta kehkeytyi Pohjois-Karjalan Marttaliitto 12.12.1907, ( nyk. Pohjois-Karjalan Martat). Marttojen organisoituminen tehostui ja Kiteen haaraosasto perustettiin tammikuussa 1908. Seuraavien vuosien kuluessa marttatoiminta pikkuhiljaa vakiintui, ja martat neuvoivat kylien emäntiä mm. kasvimaan perustamisessa, kanankasvatuksessa ja ruuanlaitossa. Puutarhan tuotteita ja kananmunia myymällä naiset saivat omaa rahaa ja iltamilla kerättiin varoja kurssitoimintaan. Suomen itsenäistymiseen johtanut ensimmäinen maailmansota ja sen jälkeinen Suomen sisällissota aiheuttivat elintarvikepulan, jota myös kiteeläiset martat pyrkivät helpottamaan.
Marttailu yhdistää, virkistää ja luo puitteet naapurusten positiiviselle yhteiselolle
Säyneenkylän Marttayhdistys (nykyään Kiteen Säyneenkylän Martat ry) perustettiin 28.11.1932. Jäsenmäärä lisääntyi nopeassa tahdissa ja toiminta-alue käsitti 12 kylää. Marttatoiminta vakiintui naisten tärkeäksi yhteistyömuodoksi ja myös henkireijäksi arjen keskelle. Pikkuhiljaa jäsenmäärä kutistui, kun eri kyliin perustettiin omia yhdistyksiä. Sota aikana 40-luvulla martat toimivat aktiivisesti kotirintamalla varustelutöissä, ja 50- ja 60-luvuilla toiminta oli hyvinkin monipuolista ja aktiivista retkineen, opintokerhoineen ja erilaisine kodinhoito- ja käsityökursseineen. Seitsemänkymmenluvulla yhdistys melkein näivettyi, mutta alkoi sitten taas pikkuhiljaa herätä eloon, ja 2010-luvulla oltiin taas ”ajan hermolla”. Nykyään jäseniä on 28 ja kuukausittaiset marttaillat kokoavat yhteen 10-15 marttaa. Kovasti on yritetty miettiä, miten turvata toiminnan jatkuvuus ja saada mukaan myös nuorisoa. Marttaliiton teemat ja Pohjois-Karjalan piirin erilaiset kurssit pyritään hyödyntämään myös tulevien vuosien toiminnassa.