Martinlaakson Marttojen kuvagalleria ja päiväkirja

Vuosikokous 10.5.2021

Tapasimme kasvokkain pitkästä aikaa vuosikokouksen merkeissä. Paikalle uskaltautui 15 naista. Puheenjohtajana jatkaa Kaija Holma. Muut hallituksen jäsenet ovat Anne Hatara (sihteeri ja sienimartta), Eija Alen (kahvi- ja tarjoiluvastaava), Ria Diehl (käsityökerho), Ritva Koskinen (kulttuurivastaava), Anu Packalén (puutarha, media ja tiedotus), Merja Frilander (rahastonhoitaja), Marja Leppänen (kirjanpitäjä).

Hallituksen ulkopuolelta Jatta Kantojärvi vastaa Martinlaakson Marttojen Facebook sivuista.

Suunnittelimme syksyksi kivaa ohjelmaa, aloitamme 13.9 puutarha-aiheella.

16.11 Fiksu vähentää jätettä – miten jätteen määrää voisi vähentää?

Erityisasiantuntija Jenni Sademies HSY:ltä kertoi, miten jätteen määrää voisi vähentää – ja miksi sitä pitäisi vähentää.

Martinlaakson Martat

2.11 Liisa Värtinen kertoi, millaista matalan kynnyksen ulkoliikuntaa Martinlaaksossa löytyy.

Liisa Värtinen liikuttaa martsarilaisia järjestämällä erilaisia jumppahetkiä kaiken ikäisille Martsari 2.0 ryhmässä. Kaarina Kollin puolestaan on innokas teatteriharrastaja ja fb ryhmän Martsari on siisti mesta. Käykää katsomassa sivuja.

19.10.2020 Fysioterapeutti Sanna Koli: Parempi yhdet hyvät kengät käytössä kuin kymmenet huonot kaapissa

Illan aiheena oli jalkojen hyvinvointi, kun veraanamme piipahti fysioterapeutti ja yrittäjä Sanna Koli. ”Suomalaiset panostavat huonosti jalkojen hyvinvointiin, tietää Sanna. Ostamme vääränmallisia ja liian pieniä kenkiä, jotka aiheuttavat vaivaa ja kipua. Sanna opasti meidät jalkapohjien ja -terien treenaamisen saloihin apunamme pienet pehmeät pallot. Footbic-jalkatreeni edistää jalkojen hyvinvointia ja kuntouttaa erilaisia jalkateräongelmia. Pikainen taiteilu pallojen kera pisti välittömästi aineenvaihdunnan ja veret liikkeelle jalkapohjissa.

Saimme tehdä myös pieniä ostoksia, kun Sannalla oli mukanaan voiteita, sukkia, tulivälineitä ja treenipalloja yms. Jalkineita oli mukana vaan muutamia, joten kenkäostoksille täytyy suunnata kohti Kivistöä ja Kantapaja-liikettä.

Ennen illan vierasta kässäkerholaiset kokoontuivat tupsujen parissa. Teimme ylijäämälangoista erikokoisia tupsuja, joista sitten puolestaan syntyy jotain hienoa kevään myyjösiä varten. Kuten yhdestä kuvasta voi päätellä, välillä tupsut levisivät sananmukaisesti käsiin. Emme vielä paljasta tupsujen lopullista tarkoitusta.

5.10.2020 Muistin huoltoa ja villalankapalloja

Vieraanamme oli muistiohjaaja Viviane Azéma Uudenmaan muistiluotsista. Azéma kertoi pääpiirteittäin, kuinka muistin eri alueet aisti- työ- ja säiliömuisti toimivat.

Lähes 200 000 suomalaista ihmistä sairastaa etenevää muistisairautta, joka päivä 40 ihmistä saa muistisairausdiagnoosin, joten ihan pienestä ongelmasta ei ole kyse. Pienet arkiset unohtamiset eivät tarkoita muistisairautta. Muistiohjaaja muistuttikin meitä, että unohtaminen kuuluu normaaliin aivotoimintaan. Lisäksi ilahduimme tiedosta, että iän myötä ajattelu hidastuu, mutta äly säilyy!

Teimme ohjaajan opastuksella myös muutaman hauskan muistitehtävän, jonka tarkoitus oli herättää keskittymiskykyä. Lisäksi saimme kuulla, miten muistia pitää huoltaa ja hoitaa. Sosiaalinen elämä ja terveet elämäntavat, ne ovat muistinkin kannalta ne ykkösasiat. Azéma kiittelikin marttailtojemme tärkeyttä myös muistin kannalta, eli oikealla asialla ollaan!

Tuttuun tapaan kässäkerhokin kokoontui – tällä kertaa jämälankapalleroiden tiimoilta. Otimme jo katseen kohti ensi kevättä ja mahdollisia kevätmyyjäisiä. Saas nähdä, josko siihen mennessä pääsemme eroon tästä ärsyttävästä koronasta.

Muistiohjaaja Viviane Azéma Uudenmaan muistiluotsista

Kässäkerholaiset Ria, Eija ja Sirppa vauhdissa

21.9.2020 Ikääntyvän ravitsemus

Vieraanamme oli Martoille vanha tuttu kotitalousneuvoja Hilkka Huttunen. Hilkka muistutti meitä terveellisen ja värikkään ruoan tärkeydestä. Olin niin innostunut ja täpinöissäni Hilkan luennosta, että unohdin ottaa kuvia illan aikana. -Anu.

7.9. 2020 Monikansallinen Venäjä

Syksyn 2020 ensimmäisen marttaillan aiheena oli monikansallinen Venäjä teemalla sata kansaa, 200 kieltä. Vieraamme projektikoordinaattori Simo Kantele Suomi-Venäjä -seurasta kertoi mm., millaista on opettaa Venäjällä suomea suomensukuisista kielistä kiinnostuneille nuorille. Paikan päälle tuli parisenkymmentä Marttaa. Muistimme käsihygienian sekäturvavälit.