Pohjois-Haagan Martat ry:n SÄÄNNÖT  

NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE

1.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Haagan Martat ry.  Sen kotipaikka on Helsinki ja se kuuluu jäsenenä Uudenmaan Martat ry:hyn.

TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

2.

Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta ja kansalaisvaikuttamista.  Yhdistys toimii marttajärjestön arvojen, strategioiden ja toimintasuunnitelmien mukaisesti, yhdistää jäseniään ja muita yhdistyksen toimintaan osallistuvia, vaikuttaa paikallisella tasolla elinolojen parantamiseksi, tarjoaa jäsenille, luottamushenkilöille ja muille kiinnostuneille mahdollisuuksia marttatoimintaan ja itsensä kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

3.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa järjestämällä neuvontaa, koulutusta ja monipuolista jäsentoimintaa.

Yhdistys järjestää kotitalousneuvontaa ja tekee aloitteita toimialaansa kuuluvista asioista.

Yhdistyksellä on oikeus omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä.

Se voi toimintansa tukemiseksi harjoittaa ravitsemistoimintaa, myydä tarkoituksensa toteuttamiseen liittyviä neuvontapalveluita sekä neuvonta- ja järjestömateriaalia ja harjoittaa muuta välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää taloudellista toimintaa sekä lisäksi muuta taloudellisesti pienimuotoista toimintaa.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille, eikä sen toiminta saa muutenkaan olla pääasiallisesti taloudellista laatua.

4.

Yhdistys on poliittisista puolueista riippumaton.

JÄSENET

5.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä.  Hän suorittaa liiton kokouksen määräämän jäsenmaksun, johon sisältyy jäsenlehti.  Jäsenmaksu käsittää jäsenmaksu- ja jäsenlehtiosuuden. Yhdistyksen hallitus hyväksyy yhdistyksen jäsenet.

Perheenjäseneksi voi liittyä yli 15-vuotias, samassa taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa asuva henkilö.

Varsinainen jäsen voi halutessaan siirtyä seniorijäseneksi seuraavan vuoden alusta, kun hän on täyttänyt 75 vuotta ja jos hän on ollut marttayhdistyksen jäsen vähintään 25 vuotta.

Perheenjäsen ja seniorijäsen maksavat vain liiton määräämän jäsenmaksuosuuden, eivätkä he silloin saa jäsenlehteä.

Nuorisojäseneksi voi liittyä jokainen 15-25 -vuotias henkilö sekä huoltajan suostumuksella alle 15-vuotias henkilö. Äänioikeutta ei alle 15-vuotiaalla kuitenkaan ole.  Nuorisojäsen ei maksa jäsenmaksua eikä hän saa jäsenlehteä.

Marttayhdistyksen varsinainen jäsen voi liittyä toissijaiseksi jäseneksi toiseen marttayhdistykseen. Tällöin hän maksaa liiton määräämän toissijaisen jäsenen jäsenmaksun suoraan toissijaiselle marttayhdistykselle.  Toissijaisella jäsenellä ei ole äänioikeutta toissijaisessa marttayhdistyksessä.

Yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen marttatoiminnassa ansioituneita jäseniä. Heidän kutsumisestaan päättää yhdistyksen kokous.  Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Yhdistys vastaa omien kunniajäsentensä jäsenmaksusta.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jos jäsen ei ole vuoden loppuun mennessä maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan, hallitus katsoo hänet eronneeksi yhdistyksestä vuoden lopussa.

Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen, joka ei toimi järjestön tavoitteiden mukaisesti.

YHDISTYKSEN HALLINTO

6.

Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous, joita ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous.  Toimeenpanevana elimenä on yhdistyksen hallitus.

YHDISTYKSEN KOKOUKSET

7.

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin yhdistyksen varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä, seniorijäsenellä sekä yli 15-vuotiaalla perheenjäsenellä ja nuorisojäsenellä sekä puhe- että äänivalta.

Vuosikokous pidetään joka vuosi maaliskuun loppuun mennessä. Hallitus kutsuu ylimääräisen kokouksen koolle, jos katsoo sen tarpeelliseksi, kokous niin päättää tai jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitettua asiaa varten pyytää. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Hallitus toimittaa kutsun jäsenille vuosi- ja ylimääräisiin kokouksiin sekä tiedot käsiteltävistä asioista yhdistyksen jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää ilmoittamalla kokouksesta yhdistyksen verkkosivuilla tai lehti-ilmoituksella yhdistyksen toiminta-alueella yleisesti ilmestyvässä lehdessä tai jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

Jos säännöissä ei ole toisin määrätty, yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

8.

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

– Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat

sekä äänten laskijat.

– Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus.

– Vahvistetaan kokouksen työjärjestys.

– Esitetään yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta

ja päätetään siitä.

– Esitetään yhdistyksen tilit edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien

ja/tai toiminnantarkastajien niistä antama lausunto.

– Päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä

vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

– Käsitellään hallituksen esitys kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja

päätetään siitä.

– Määrätään hallituksen jäsenten kulukorvaus.

– Käsitellään hallituksen esitys kuluvan vuoden talousarvioksi ja päätetään

siitä.

– Joka toinen vuosi valitaan hallituksen puheenjohtaja kahdeksi vuodeksi

näiden sääntöjen 10. pykälässä määrätyllä tavalla. Toimikausi alkaa välittömästi vuosikokouksen päätyttyä.

– Päätetään hallituksen jäsenmäärä ja valitaan jäsenet yhdistyksen

hallitukseen erovuoroisten tilalle näiden sääntöjen 10. pykälässä määrätyllä tavalla. Toimikausi alkaa välittömästi vuosikokouksen päätyttyä.

– Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa  tarkastamaan kuluvan vuoden hallintoa ja tilejä. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja tai varatilintarkastaja.

– Käsitellään asiat, jotka joku jäsen on vähintään kolme viikkoa ennen

kokousta kirjallisesti hallitukselle esittänyt.

– Käsitellään muut hallituksen esittämät asiat. 

9.

Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu sekä ne hallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi, ottaen kuitenkin huomioon yhdistyslain ja näiden sääntöjen määräykset.

YHDISTYKSEN HALLITUS

10.

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 4, 6, 8 tai 10 jäsentä.

Hallituksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja hänet voidaan valita enintään neljäksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Hallituksen jäsenet valitaan tehtäväänsä kahdeksi vuodeksi siten, että puolet kerrallaan on erovuorossa.  Tämä määrätään ensimmäisellä kerralla arvalla. Hallituksen jäsen voidaan valita tehtäväänsä enintään neljäksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Tämän lisäksi henkilö voi toimia puheenjohtajana yhtäjaksoisesti enintään neljä toimikautta.

Hallituksen toimikausi alkaa vuosikokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan vuoden vuosikokouksen päättymiseen asti.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun siitä on ilmoitettu kaikille jäsenille ja läsnä on hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallituksen kokouksissa kullakin jäsenellä on yksi ääni ja asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.  Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, joka tarkastetaan seuraavassa kokouksessa.

11.

Hallitus

  • hoitaa lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti yhdistyksen asioita.
  • huolehtii siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
  • edustaa yhdistystä
  • hyväksyy jäsenet ja vastaa jäsentietojen toimittamisesta järjestön jäsenluetteloon
  • määrää vuosikokouksen ja tarvittaessa ylimääräisen kokouksen ajan ja paikan, valmistelee niihin tulevat asiat, kutsuu kokoukset koolle ja panee täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset
  • laatii yhdistyksen vuosikertomuksen, tilinpäätöksen, talousarvioehdotuksen sekä toimintasuunnitelman ja esittää ne vuosikokoukselle
  • lähettää Marttaliitolle ja piirille toiminnan ja talouden suunnittelun, ohjauksen ja raportoinnin edellyttämiä tietoja ja toimintatilastoja annetun ohjeistuksen mukaisesti.
  • huolehtii tarvittavista viranomaisilmoituksista ja muista velvoitteista.

NIMENKIRJOITTAJAT

12.

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai muun hallituksen nimeämän henkilön kanssa.

13.

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

SÄÄNTÖJEN MUUTOKSET JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

14.

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan vähintään 2 / 3 annetuista äänistä. Sääntöjen muuttaminen edellyttää piirin hyväksyntää.

Yhdistyksen purkamiseen tarvitaan päätös kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joissa purkamispäätös on saanut vähintään ¾ annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

15.

Jos yhdistys puretaan, sen jäljelle jääneet varat on luovutettava sille marttapiirille, jonka jäsen yhdistys on.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaa sivu