Pielaveden Marttayhdistys on perustettu 6.12.1917 eli yhdistys on samanikäinen kuin itsenäinen Suomi. Yhdistyksen nimi on vuonna 1998 muutettu Rannankylän Marttayhdistys ry:ksi ja vuonna 2007 Rannankylän Martat ry:ksi.

Rannankylän koululle kokoontui 6.12.1917 joukko edistyksellisiä tahtonaisia pitämään kokousta Sigrid Hellenin johdolla. Pöytäkirja kertoo: ”Päätettiin paikkakunnalle perustaa Marttayhdistys, jonka toiminta tarkoittaisi etupäässä naisten ja kotien valistamista, edistää kaikinpuolin käytännöllistä ja taloudellista elämää”.

Pitäjän ensimmäisen marttayhdistyksen, Säviän Marttojen, toimintaa seuranneet Rannankylän emännät, rouvat ja neidit pitivät Säviän naisten toimintaa esimerkillisenä ja innostavana ja olivat vakuuttuneita marttatoiminnan monipuolisesta hyödyllisyydestä. Yhdistys järjestäytyi ja jäsenhankinta käynnistyi.

Uusi yhdistys joutui heti paneutumaan sotaorpojen asiaan ja hätäleivän tekoon, josta asiasta kaikki kokouksessa läsnä olleet käyttivät puheenvuoron.

Orpolasten asema pysyi martoille läheisenä. Johdonmukaisella yhteistyöllä palkattiin neuvoja opastamaan kasvimaan ja -lavan sekä hedelmäpuutarhan laitossa, aloitettiin siemenien ja taimien välitys. Siemenet saattoi saada lainaksikin ja voi maksaa uudesta sadosta.
Käsityökurssit aloitettiin, vaikka materiaalit olivat kalliita ja niitä oli vaikea saada. Kurssit muodostuivat käsityökouluksi, joka antoi monille maaseudun naisille lujan kiintymyksen ja ammattitaidon käsitöiden harrastamiseen. Kasvilavojen ja vihannesmaitten laittoa seurasivat syyspuolen säilöntä- ja ruuanlaittokurssit.

MARTTOJEN KEITTOKURSSILAISIA 1910-LUVULLA. KESKIRIVISSÄ VASEMMALLA KURSSIN OHJAAJA LOVIISA SIPONEN.

Johtokunnan pitämissä kuukausikokouksissa johtokunnan jäsenet esittivät ohjelmaa: lausuntaa, laulua yksin tai duettona, vuorokeskustelun, kertomuksen. Toisinaan johtokunnan jäsen piti esitelmän keskustelun pohjaksi. Opintoretket alkoivat.

Vuosikokouksissa, kesäjuhlissa, sadonkorjuu juhlissa sekä joulupyhien jälkeisissä puurojuhlissa oli korkeatasoinen ja monipuolinen ohjelma. Myös nuori Katri Puurusen tätinsä, Rannankylän kansakoulun opettajan Heta Puurusen suojassa esiintyi ohjelman suorittajana. Katri Puurusesta tuli myöhemmin rovasti Matti A. Castrenin puoliso.

MARTTAJUHLAT

Toisinaan Rannankylän koulunuoriso vastasi koko juhlan ohjelmasta. Erään  puurojuhlan esiintyjinä olivat kotiseudulla joululomaa viettävät opiskelijat, muun muassa monitaitoisen emännän ja yhdistyksen perustajajäsen Augusta Kokkosen lahjakkaat lapset, sairaanhoitajakokelas Aino Kokkonen ja opettajakokelas Lauri Kokkonen. Myös ulkopuolista asiantuntemusta käytettiin kokous- ja juhlaesitelmissä.

Hyvät henkilösuhteet auttoivat yhdistyksen asioiden hoitamisessa. Ruustinna Amanda Levanderin tiedemiesvävy professori Heiskanen ei häkeltynyt, kun hänen anoppinsa, yhdistyksen perustajajäsen, tarvitsi palavahenkistä esitelmöitsijää, tai kun yhdistyksen asioita piti ylemmässä virkaportaissa sisäpiirin kautta vauhdittaa.

Iltamia järjestettiin, koska ravintolan toiminta niissä antoi yleensä hyvän taloudellisen tuloksen. Keväällä 1935 pidetyn ”tuberkuloosi- ja raittiusiltaman” tuotto lahjoitettiin paikallisen tuberkuloosin vastustamistyön. Isänmaallisen innoituksen vallassa järjestettiin Kalevalan 100-vuotisjuhla yhdessä” Pielaveden toisten valistus- ja sivistysyhtymäin kanssa”. Kanttori Tauno Jauhiainen oli suosittu esiintyjä. Hän esitti yksinlaulua, säesti kanteleella ja pianolla, johti kirkkokuoroa. Juhlissa tiedettiin olleen väkeä 200-400 henkeä ja kokouksissa ”tuvan täydeltä”. Lähiseudun maatalousnäyttelyihin osallistuttiin voitokkaasti ja vuoden tulos hedelmä- ja kasvitarhoista pantiin kilpailuhengessä esille myös kotiseudulla.

Marttojen neuvontatoiminnassa on otettu erityisesti esille ruuan terveellisyys, vähentämällä rasvan ja suolan käyttöä sekä lisäämällä yrttejä ja kasvisten käyttöä. Kotiruuan arvostusta on pyritty lisäämään järjestämällä nuorille leivonta- ja kokkikursseja. Paikallisliiton lakkauttamisen jälkeen yhdistys on jatkanut puutarhapäivien pitämistä innostaen kotipuutarhan pitämiseen ja lähiympäristön viihtyvyyden lisäämiseen. Neuvonnassa painotetaan ympäristöystävällisen kotipuutarhaviljelyn merkitystä ikkunalaudalta puutarhaan.

MARTTOJEN VUODEVAATEKURSSI 1950-LUVULLA. TAKARIVISSÄ VAS. ANNA-LIISA CASTREN, TUNNISTAMATON, AUNE KUOPPALA, RITVA HÄMÄLÄINEN JA RITVA NOUSIAINEN. ETURIVISSÄ VAS. AILI ANTIKAINEN, TOINI PELKONEN, NEUVOJA MIRJAM KOIVULA JA KATRI CASTREN.
MARTAT 1956

Yhdistyksen puheenjohtajina olleet:

Heta Puurunen  1917-1919,   Amanda Levander  1920-1922,  Heta Jauhiainen 1923-1926,
Eeva Paananen  1927-1932,  Edla Martikainen  1933-1939,  Augusta Kokkonen 1940-1942,
Augusta Rekola (ent.Kokkonen) 1943,   Anna Hämäläinen  1944-1952,  Katri Castren  1953-1954,
Anna Hämäläinen  1955-1956,  Mirjami Miettinen 1957-1958,   Esteri Pulkkinen  1959-1980,
Eira Leskinen 1981-1990,   Liisa O. Nousiainen 1991-1994,  Sirkka Iivarinen  1995-1996,
Aune Näsänen 1997-1999,  Anne Raatikainen  2000,  Kaisa Ikonen 2001-2010,
Ritva Karttunen  2011- 2016,  Kyllikki Partanen 2017-

Historiatiedot on kirjoittanut Maija Nousiainen.

1-TAITOAVAIMEN SAAJAT 1989: LIISA A. NOUSIAINEN, EIRA LESKINEN, AUNE NÄSÄNEN, ANJA SAVOLAINEN, RITVA KARTTUNEN, SALME HILTUNEN, MEERI VAINANEN
MARTAT III-TAITOAVAIMEN SAAJAT 1991: VAS. ANJA SAVOLAINEN, HELMI KOLEHMAINEN, EIRA LESKINEN, SIRKKA IIVARINEN, MARJATTA AUVINEN, EEVA RÄSÄNEN, RITVA KARTTUNEN, LIISA NOUSIAINEN JA AUNE NÄSÄNEN.
YRTTIKURSSI 14.2.1995 KURSSI VÄHEMMÄN SUOLAA, ENEMMÄN YRTTEJÄ VAS .SALME HILTUNEN OIK, LIISA A.NOUSIAINEN
Jaa sivu