YHDISTYKSEN HISTORIAA

Rantahaan Martat ry:n historiaa

Rantahaan Martat ry perustettiin 50 vuotta sitten 4.5.1966. Nimenä oli silloin Marinkylän-Rantahaan Marttakerho.

Kerhon ensimmäistä Martan päivää oli vietetty Kaarniemen marttojen. Siellä oli mukana myös Neuvottoman marttoja. Marttaliitto, piiriliitto ja Kymin marttayhdistys sekä Kaarniemen martat antoivat alussa sekä raha- että materiaalilahjoituksia.

Tässä ensimmäisen 10-vuotiskauden vuosikertomuksista mielenkiintoisia kohtia lähinnä kerhon omasta toiminnasta. Yhteisessä toiminnassa piirin ym. kanssa oltiin myös aktiivisesti mukana. 60- ja 70-lukuihin sisältyy jo historian havinaa. Myöhemmistä vuosikymmenistä on tässä vain joitain tiettyjä yksittäisiä seikkoja.

V. 1968 toimintakertomuksesta löytyi mm. tutustuminen motelli Ranta-Hakaan. Martat olivat Tavastilan Osuuskaupan naistoimikunnan vieraina Eeva Suutarin kotona. Kymenlaakson sähkön konsulentti esitteli sähkökoneita samalla. Martan päivää vietettiin vauhdikkaasti Kaarniemen ja Neuvottoman-Salmin marttojen kanssa mm. näytellen Helvi Hämäläisen pihalla. Oma retki tehtiin Helsinkiin Arabian tehtaille, presidentin linnaan, Martta-taloon, Mannerheim-museoon ja päivän päätteeksi katsottiin Viulunsoittaja katolla teatterissa. Ruokakurssina oli Maittavaa ja maukasta silakasta ja muustakin kalasta –kurssi.

V. 1969 mm. aloitettiin opintokerho, pidettiin Vuokaruoat-kurssi, kuunneltiin Oman maakunnan kulttuurihenkilöitä -esitelmä, Karhulan kauppalan kirjastonhoitaja esitteli ’martoille sopivaa kirjallisuutta’, uitiin ja saunottiin Eevalla. Helsingin retki suuntautui OTK tukkuliikkeeseen, kahvipaahtimoon, Pasilan tv-studioon ja kansallisteatterin Eeva-Kaarina Volasen 25-vuotis taiteilijanäytäntöön.

v. 1970 teemana ja keskustelun aiheena oli Yksilö, perhe ja yhteiskunta. Oli tasaisesti sekä kulturellista että käytännöllistä tietoa ja taitoa. Oli kurssi pakastekaapeista ja pakastamisesta. Lähetystyötä esiteltiin ja jalkahoitaja vieraili.

v. 1971 oli Koti ja vapaa-aika –teema. Torkkupeitto valmistettiin porukalla arpajaisiin. Nopeatekoiset ruoat oli ruokakurssin aiheena. Hämäläisen Helvin mökillä vietettiin Martan päivää. Tupaantuliaisia vietettiin aina silloin tällöin. Tehtiin retki Helsinkiin Pauligille kahvi- ja jäätelömaistiaisiin, Temppeliaukion kirkkoon, yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, ostoksille ja lopuksi Kansallisteatteriin Kolmea sisarta katsomaan.

v. 1972 Koti ja terveys –teema keskustelutti. Kerhoilloissa kasattiin varoja arpajaisilla. Martanpäivää vietettiin puutarhaseuran mökillä Virolahden Siikasaaressa. Retkeiltiin Vaasan höyrymyllyllä ja makkaratehdas Wahlroosilla sekä taas kerran hiihdeltiin. Haettiin Pataruoista vaihtelua ruokailuun. Matkatoimistovirkailija vieraili esittelemässä matkakohteita, sekä Kymen Asusteen mannekiinit viimeistä muotia.

Vuonna 1973 käytiin mm.vieraana Juurikorven ja Neuvottoman marttojen luona. Karhulan tehtaisiin tutustuttiin. Tehtiin retki Joensuuhun. Mutta aluksi käytiin Imatralle uimassa. Immolan rajavartion pojat olivat uimavuorolla samaan aikaan. Punkaharjulla Valtion Hotellissa oli ruokailu. Sieltä Joensuuhun, jossa opas eksyi omassa kaupungissaan. Teatterikäynti ja vierailut kirkkoihin ja kotimatkalla tutustuminen Heinäveden ja Lintulan luostareihin.

Punkaharjun jälkeen jonkin aikaa ajettuaan kuski oli tuumannut, että hänen hevosensa tarvitsee juomista. Niin oli ’tyttöjenkin’ laita. Eräs joukosta törmäsi baarin ovessa Savon poikaan. Hän sanoi: Anteeksi maalaisuuteni. Älä välitä, maalta minäkin olen, vastasi ’tyttö.’ Se siitä, kirjoittaa sihteeri Tuula Forsman. Lukija yrittää vain arvailla rivien välistä, mitä hauskaa tällä matkalla tapahtui.

Vuodelta 1974 ei löytynyt toimintakertomusta, mutta suunniteltiin pidettävän mm. kerhoilta tavan mukaisesti joka toinen maanantai, kahvirahaa kerättiin 2 markkaa, arvontoja kerhoilloissa, hiihto- ja teatteriretki, Martan päivän retki Eevan kesämökille ja Lämpöiset voileivät –kurssi. En tiedä, toteutuivatko ne.

V. 1976 alkoi Jätekeräyskampanja ja seuraavana vuonna perustettiin Lumput talteen toimikunta. Koulun keittiöön ainakin aiottiin tutustua. Kymmenvuotisjuhlasta ei ollut mainintaa toimintasuunnitelmassa ja vuosikertomusta en löytänyt.

Ensimmäiset viitisentoista vuotta jäsen määrä oli keskimäärin 25. Maa- ja metsätalousammattiin kuuluvia oli n. 10, teollisuusammateissa toimivia n. 5 ja muissa elinkeinoissa n. 10 jäsentä.

En löytänyt siis kaikkia vuosikertomuksia, vuosikokouspöytäkirjat kylläkin. Niistä muutamista 80-luvun alun vuosikertomuksista päätellen toimintaa oli runsaasti. Teatterissa käytiin joka vuosi. Ruoka- ja käsityöaiheisia kursseja pidettiin, myös puutarhan hoitoon liittyviä. Valtakunnalliseen, maakunnalliseen ja Kymin marttayhdistyksen toimintaan osallistuttiin. Hiihdettiin, uitiin, retkeiltiin eri puolilla Suomea. Martan päiviä juhlittiin sekä pikkujoulua. Osallistuttiin myyjäisiin ja pidettiin arpajaisia. Opintokerhoja pyöri ja taitoavaimia suoritettiin.

V. 1986 kerho tuli täysi-ikäiseksi, 20 v. Kymin yhdistys myönsi Raili Suonamolle hopeisen ansiomerkin samana vuonna. 20-vuotisjuhlissa oli runsaslukuisesti silloisia ja entisiä marttoja, yhteensä 15 sekä emokerholaisia, Kaarniemen marttoja. Tarjottiin hyvät kahvit lihapiirakan ja täytekakun kera ravintola Raakussa Karhulassa.

Vuosi 1986 oli täynnä tapahtumia. Helmikuussa oli ruokakurssi ’Kala-ateria kerran viikossa’. Myöhemmin perinneruokailta, teatteri, lääke-esitelmä, retki Summan kartanoon, kurssi keski-ikäiselle naiselle, Naistenpäivämessuihin osallistuminen, oma pikkujoulu Suvasen lämpöisessä keittiössä ym. Plus osallistuminen piirin ja liiton tapahtumiin.
30-vuotisjuhlia v.1996 ei joko muistettu tai ehditty juhlimaan. Sinä vuonna teemana oli Kodista kansamme voima. Piirakoita leivottiin Huhtan Liisan opastuksella. Suvasen Ulla esitteli rentouttavaa hierontaa ja positiivista ajattelutapaa. Suonamon Railin pihalla leikittiin Martan päivänä. Mervi esitteli kukkatilauksia Hollannista. Kankaanpainantaa opeteltiin. Tavastilan toritapahtumaan osallistuttiin. Pikkujoulua vietettiin teatterissa. 40-vuotisjuhlia vietettiin kuulemani mukaan Lahdessa asti ravintolassa ruokaillen ja teatteriesitystä katsellen.

Jos ajattelee toimintaa kokonaisuutena, niin veikkaan, että erilaisia varsinaisia ruoanlaittokursseja on ollut vähintään 50, mutta jos lisätään erilaiset leipomukset ja ruokaan liittyvä valistus, niin satakunta ja yli lienee lähempänä totuutta. Erilaisia käsityö- ja askartelukursseja lienee sama määrä. Retkiä lukemattomia ja lähes viidetkymmenet pikkujoulutkin on vietetty.

Vähän jäsenmäärästä. Ensimmäiset kymmenisen vuotta jäseniä oli noin 25, joskus peräti 29. V. 1983 jäseniä oli 20, ja v.1993 luku oli tippunut 17:ään. Kymmenen vuotta myöhemmin jäseniä oli 12. Kerhon nimi oli edelleen Marinkylän – Rantahaan marttakerho. Sittemmin kerhoista tuli yhdistyksiä ja nimikin muuttui Rantahaan Martat ry:ksi. Yhdistyksen lakkauttamisestakin on joskus keskusteltu, mutta onneksi uskollisissa jäsenissä se ei ole saanut vastakaikua. Jäsenmäärä on noussut taas 16:een. Pitkien työpäivien tai työvuorojen takia tosin kaikki eivät pääse aina osallistumaan. Toisaalta tämä kerho tai yhdistys on aina kokoontunut kodeissa, vaikka runsaslukuisemmin. Nyt on myös entisen kirjaston tila käytettävissä. Lapsia on ollut mukana, mm. Anu Rikkolan nimen huomasin jo 24.3.1987 ensimmäisen kerran ja tosi monta kertaa sen jälkeen, kun hän osasi sen jo itsekin kirjoittaa. Minna Rantalainen oli myös ahkera marttakerholainen pienenä.

Muutama sana puheenjohtajista, joita löysin ainoastaan 8 ennen minua.
Helvi Hämäläinen 1966-71 eli ensimmäiset 6 vuotta
Sinikka Kaunonen 1972-73
Raili Suonamo 1975-76, 1990-1997 sekä 2008-2009 eli yhteensä 12 vuotta. Raililla on hopeinen ansiomerkki ja I ja II taitoavaimet.
Hilkka Heikkilä 1977-1980
Seija Fagerström 1981-1988 sekä 1998-99 eli yhteensä 10 vuotta. Seijalla on myös hopeinen ansiomerkki ja I ja II taitoavaimet.
Osmi Kaitanen oli puheenjohtajana 2000-2006
Sinikka Kotka 2007-2008
Mervi Rikkola 2010-2012
Riitta Klemola 2013-
Meidän joukossamme on kaksi perustajajäsentä, Raili Suonamo ja Eeva-Maija Juusti.
Yhdistyksen tulevaisuus:
Minulla on kotona t-paita, jonka rintamuksessa lukee MARTAT ON ROCK – VUODESTA 1899. Näin se vaan on, martoilla menee lujaa. Jotkut marttayhdistykset tosin ovat kuolleet, toisaalta uusia yhdistyksiä on perustettu. Martta-aate on elänyt ja kehittynyt ajan mukana. On nuoria naisia, jotka haluaisivat olla aktiivisemmin toiminnassa mukana, mutta aika ei vain riitä työn ja pienten lasten ohella. Tällä hetkellä tämäkin pieni yhdistys porskuttaa edelleen muiden mukana. Tulevaisuus näyttää kivalta. Lisää jäseniä mahtuu joukkoon. Erilaiset ihmiset ovat rikkaus. Jokainen tuo jotain omaansa toimintaan mukaan. Kokemuksia on kiva vaihtaa. Aina ei tarvitse olla vakavaa toimintaa. Marttatoiminta on verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä, jossa voi olla omana itsenään.
Kolme eläköönhuutoa martoille: ELÄKÖÖN, ELÄKÖÖN, ELÄKÖÖN !

Tämä on lyhennelmä 50-vuotisjuhlassa luetusta historiikista.
Riitta Klemola