Sota-ajan ja pulavuosien varjostamaa toimintaa vuosina 1938-1948

Sotkamon Marttaayhdistyksen toimintaa väritti ensimmäisenä kymmenvuotiskautena sota -aika ja sitä seuranneet pulavuodet. Vuoden 1938 lopulla yhdistys ei päässyt vielä varsinaisiin käytännön toimiin vaan marttatyöhön saatiin edelleen opastusta Kajaanista saapuneen konsulentti Marttisen johdolla.Ensimmäisenä toimintavuotena järjestettiin tapaaminen Vuokatin Marttojen kanssa ja yhdistykset päättivät yhdessä kartuttaa varoja neuvojan palkkaamista varten.

Yhdessä Vuokatin Marttojen kanssa järjestettiin vierailu Sotkamon kunnalliskotiin tarkoituksena ilahduttaa asukkaita kahvitarjoilulla, lauluilla ja jutustelutuokioilla. Tervehdyskäyntejä tehtiin myös Kajaanin sotasairaalaan. Toimintaan kuuluivat myös vispilän ja vastojen tekeminen sekä retket marja- ja sienimetsään.

Kurssitoiminta on ollut myös Sotkamon Marttayhdistyksen  yksi tärkeimmistä toimintamuodoista toiminnan alusta alkaen. Ensimmäset patjanvalmistuskurssit pidettiin maaliskuussa 1939, tämän kolmipäiväisen kurssin pitopaikkana oli Onnelan talo. Martat saivat myös neuvoja puutarhakurssilla Evi Hirvosen opastamana.

” Kukapa olisi uskonut 7/10 kun konsulenttien kanssa kahvia juotiin ja tulevia suunniteltiin  että itämyrskyn mainingit ovat niin lähellä. jo seuraavana päivänä ”ylimääräisten harjoitusten ” viestit saapuivat ja kuumeinen yö alkoi itsekunkin kysyessä:” Mitähän tästäkin tulee ? ”. Martatkin saivat panna pyörät pyörimään voimiensa mukaan poikiemme vaatettamiseksi. Kokoonnuttiin pari-kolme kertaa viikossa ompeluseuroihin. Valmista tuli: paitoja, housuja, sukkia, käsineitä jne, jne.”  ( Aino Nykäsen muistiinpano 28.11. 1939 Sotkamon Marttayhdistyksen päiväkirja).  Vuonna 1939 Marttojen Lotille jaettavaksi luovuttama tavaramäärä sisälsi mm 43 kpl flanellisia miesten paitoja.

Sotkamon Marttayhdistykselle, samoin kuin muillekkin yhdistyksille, lankesi sodan alettua monenlaisia huoltotoimia. Avustuskohteina eivät olleet ainoastaan sotarintamalla taistelevat miehet vaan myös siirtolaiset ja sodan vuoksi puutetta kärsivät sotkamolaisperheet. Toimintakertomuksista on luettavissa erilaisia kohteita joihin apua pyrittiin voimavarojen mukaan toimittamaan, usein on myös luettavissa sihteeri Nykäsen pahoittelut sen vuoksi että enenpään ei pystytty.

Sotavuodet hiljensivät monella tavoin yhdistystoimintaa, oikeastaan vain huoltotoiminta pyöri täydellä teholla. Välillä osa järjestöstä joutui evakkoon ja muina aikoina jäsenet olivat niin kiinni omissa töissään että aikaa ei jäänyt yhteisille tapaamisille. Liikenevä vapaa-aika käytettiin Marttojen yhteisen kasvipalstan hoitoon ja lisäksi jokaisella oli omat puutarhaviljelyksensä. Kurssitoiminta oli erilaisten korvikemateriaalien- ja tuotteiden valmistuksen opettelua joista mainittakoon mm. tallukat.

Kun raskaat sotavuodet olivat ohitse totesi sihteeri Nykänen toimintakertomuksessa että vuosi 1947 oli lähinnä lepovuosi. Yhteinen palstaviljely oli lopetettu ja kursseja ei ollut. Joka toinen viikko pidettiin Marttailta jonne kokoonnuttiin keskustelemaan ja tekemään käsitöitä sekä nauttimaan pitkästä aikaa oikeasta kahvista.

Lähde:

Sotkamon Marttayhdistys r.y. 1939 – 1988, Toini Vinha-Mustonen 1988

Sotkamon Kotiseutuarkisto, Sotkamon Martat