Sotkamon Marttayhdistys koki toisella vuosikymmenellään lukuisia pieniä muutoksia jotka olivat merkki uuteen aikakauteen siirtymisestä sota -ja pula-aikojen jälkeen.

Pitkäaikainen puheenjohtaja Hilda Heikkinen jätti tehtävänsä ja puheenjohtajan tehtäviä ryhtyi hoitamaan vuoden 1950 alusta Anna Korhonen, myös johtokunnan jäsenistö vaihtui suurimmaksi osaksi. Sihteerinä jatkoi edelleen Aino Nykänen. Toimintakertomukset oli tähän saakka kirjoitettu mustekynällä nyt sihteeri ryhtyi kirjoittamaan ne kirjoituskoneella.

Aivan vuosikymmenen ensimmäisistä vuosista lähtien myös miehiä alkoi ilmestyä yhdistyksen jäsenrekisteriin.

Yhteistoimintaa lisättiin muiden järjestöjen kanssa. Lokakuun 8.päivänä vuonna 1953 johtokunnan kokouksessa muotoiltiin seuraavanlainen pykälä: ” Keskusteltiin siitä, että koska yhteiskoulukysymys on kovin ajankohtainen ja koska on olemassa liian monia ompeluseuroja, ei voida ajatella erikoista yhteiskoulun ompeluseuraa enää , vaan yhdistetään Sotkamon Marttojen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja yhteiskoulun ompeluseurat. Ompeluillat pidetään kuten ennenkin torstaisin ja tulot tasataan joka kerta kolmen kesken. Tällainen päätös hyväksyttiin yksimielisesti.”

Tällä vuosikymmenellä yhteistyö paikkakunnan muiden yhdistysten kanssa oli  melko vilkasta. Yhteistoiminta Sotkamon Karjalaisen Marttayhdistyksen alkoi ja se jatkui aina siihen saakka kun yhdistys lakkautettiin 1970 luvun alussa.

Sotkamon aloittelevan yhteiskoulun toiminnan tukeminen oli kaikkien sotkamolaisten yhteinen asia. Sotkamon Marttayhdistys osallistui myös omalta osaltaanvuonna 1958  lahjoittamalla vuonna 1951  5 000 mk kotitalousvälineiden ostoon, vuonna 1952 samaan tarkoitukseen 10 000 mk, vuonna 1954 verhojen hankintaan 5 000 mk ja vuonna 1958 8 000 mk pulpettien ostoon.

Toisella vuosikymmenellään Sotkamon Marttayhdistys suoritti paljon muutakin avustustyötä. Päällimäisenä oman Marttapiiriliiton tukeminen. Vuosina 1952 – 1956 Sotkamon yhdistys lähetti säännöllisesti piirin kahdesti vuodessa pidettyihin myyjäisiin myyntituotteita, vuonna 1957 maksettiin ” ylimääräistä veroa” Kainuun piirille 5 000 mk, osallistuttiin  Kajaanin Marttatalon  rakentamisrahastoon 3 100 mk:lla ja lainattiin Marttaliitolle 100.000 mk.  Vuodesta 1955 alkaen partiolippukunta Sapson Siskot sai yhdistykseltä vuosittaisen toiminta-avustuksen.

Tämän kymmenvuotiskauden aikana kokoonnuttiin ns. marttailtaan. Niitä oli 1950 luvun alkupuolella toistakymmentä vuodessa ja vuosikymmenen puolivälistä lähtien yleensä yli kaksikymmentä kokoontumiskertaa toimintavuoden aikana. Marttailtojen rahallinen tuotto ns. kahviraha merkitsi lähes puolta koko toimintavuoden tuloista. Kokooneuminen oli vuorotellen eri jäsenten kodeissa.

Marttailloissa oli lähes aina opetuksellista ohjelmaa, tuote esittelyä, esitelmiä ajankohtaisista aiheista, uusiin kotitalouskoneisiin tutustumista esom vuonna 1956 tututtuttiin jääkaappiin, Kukkien hoito, kodinsisustus, käsityöt  ja erilaiset ruoanvalmistukseen liittyvät aihealueetolivat suosittuja aiheita.

1954 järjestettiin kaksi viikkoa kestävä ompelukurssi jolle osallistui 21 henkilöä. Kurssilla valmistettiin hiihtovarusteita, yöpukuja, esiliinoja, hameita, naisten pukuja sekä lasten vaatteita.

Voilipäkurssi järjestettiin 1950 ja 1958. Sihteeri kirjoitti toimintakertomukseen v 1950 :

” Syntyipä voileivät muodoltaan monet,

pyöreät, soikeat, pienet ja suuret,

niissä päällä majoneesit, salaatit ja juuret

makkarat, kurkut, munat sekä kalat.

hedelmillä täytettiin monenlaiset alat.

Linnunpesät laitettiin ja Oopperatkin paistettiin

Pariisilaiset vielä muiden kanssa maisteltiin.”

Kurssien pitoa varten ei ollut varsinoisia toimintatiloja, niitä pidettiin kirkonkylän Kuukkelissa tai Kuuselassa. Kurssien ajankohta ajoittui yleensä huhtikuulle tai myöhäis syksyyn.

Toiminnan alkuajoista lähtien tehty vierailu Ruokolahdessa oli edelleen toiminta ohjelmassa. Pastori Räty oli yleensä mukana pitämässä pienen hartaushetken jonka jälkeen Martat tarjosivat kaikille kahvia ja itseleivottuja leivonnaisia. Käynti ruokolahdessa tapahtui kelkoilla yli Sapsojärven. Vuonna 1951 käynti Ruokolahteen jäi tekemättä koska kahvia ei ollut saatavana vuoden alkupuolella.

Kesäkaudella toimintaa oli yleensä vähemmän ja se oli vapaamuotoisempaa. Martan päivänä 26.7 tehtiin retki Hiukan rantaan jossa nautittiin eväitä, laulettiin ja esitettiin ohjelmaa. siivous- ja raivaustalkoita pidettiin lähes joka vuosi jonkun yhdistyksen jäsenen huvilalle, näille retkille osallistui usein myös ”Matit” eli miespuoliset yhdistyksen jäsenet.

Kokopäivän kestäneitä retkiä tehtiin vuosittain, retket suuntautuivat usein lähiseutujen hyödyllisiin näyttelyihin kuten vuonna 1951 syksyllä Kajaanin kodinsisustusnäyttelyyn, 1952 Tuhkakylän naiskäsityökoulun kutomakurssin näyttelyyn ja seuraavana vuonna samanlaiseen näyttelyyn Heinämäellä. 1956 vierailu suuntautui Emäntäkoululle Vuokattiin. Piiriliiton järjestämille pidemmille kotimaan ja ulkomaanmatkoille vain harvoilla oli mahdollisuus osallistua.

Toiminnan toinen vuosikymmen oli vilkkaan työskentelyn aikaa. Asiat hoidettiin tottuneesti ja varmoin ottein mihin vaikutti myönteisesti jäsenistön aktiivisuus ja vähäinen vaihtuvuus erityisesti johtookunnassa.

1.12.1949  Marttain ompeluillassa.

” Kahvit on juotu, pullat syöty

ja unta korvalle lyöty. Kiitos !

Aino Nykänen ”

 

Lähde:

Sotkamon Marttayhdistys r.y. 1939 – 1988, Toini Vinha-Mustonen 1988

Sotkamon Kotiseutuarkisto, Sotkamon Martat

 

 

Jaa sivu