Toivon Martat Kuvagalleria | Marttayhdistykset

Tervetuloa tutustumaan Toivon Marttojen kuvagalleriaan. Näet jokaisen kuvan täysikokoisena klikkaamalla kuvaa.

Kuvia vuodelta 2022

17.5. Kevätretki Lietoon ja Paimioon

Pitkästä aikaa pääsimme taas marttaporukalla kevätretkelle. Tänä vuonna retkeilimme lähiympäristössä Liedosta Paimioon.

Ensimmäinen kohteemme oli Liedon Pyhän Pietarin Kirkko, jonka uusittuun kirkkotilaan tutustuimme kirkkoherra Risto Leppäsen opastuksella. Kirkolta jatkoimme Nautelan kartanoon lounaalle. Lounastauon jälkeen suuntasimme kohti Paimiota, jossa ensimmäisenä kohteena oli Paimion parantola, sekin kaikin puolin uudistettuna. Valitettavasti parantola uusi ravintola Toivo odotti vielä kesäkuisia avajaisiaan, mutta tutustuimme myös siihen tilaan.

Viimeinen kohteemme oli pieni Pyhän Jaakobin kirkko Paimion Hevonpäässä. Sielläkin meitä odotti suontio Maria Kuopilan asiantunteva opastus. Nautimme kuitenkin ensin kirkonmäellä pienen välipalan ja opastuksen jälkeen vielä bussissakin jäsenemme Maija Lehtinen kertoi meille lapsuudestaan Hevonpäässä. Paluumatka meni nopeasti näitä lapsuusmuistoja kuunnellessa.

Kiitos kaikille mukavasta retkestä ja hyvää kesää!

Kylmä pohjoistuuli saatteli meidät matkaan. Kevät oli vielä niin varhaisessa, että saimme ihailla valkovuokkoja pitkin matkaa.

Kylmä tuuli ei haitannut, kun sateelta vältyttiin ja bussissa oli lämmintä.

Liedon kirkon ulko-ovi oli kutsuvasti auki ja kynttilä sytytetty oven pieleen.

Liedon kirkkoherra Risto Leppänen kertoi meille uusitusta kirkkotilastasta.

Pyhän Pietarin kirkon seinistä on löytynyt pyhän Pietarin avaimen kuvia.

Uusi kirkkotila on esteetön ja mahdollistaa monenlaista toimintaa kaikkina päivinä. Kirkkotila on seurakuntalaisten olohuone, jossa pyhyys on kuitenkin vahvasti läsnä.

Kirkkoherra esitteli myös, miten hautajaisissa arkkua varten lattiasta nousee koroke ja sen sivuille ulokkeet kukkia varten.

Lopuksi vetäjämme Marja-Liisa kiitti kiinnostavasta vierailumahdollisuudesta ja opastuksesta. Kirkkoherran kotiin lähti myös puolisolle tervehdys kauniin kassin muodossa.

Poistuimme kirkosta kirkon kuoriosan kautta. Taustalla näkyy Eero Järnefeltin vuonna 1908 maalaama alttaritaulu Jeesus ja langennut nainen.

Liedon keskustasta siirryimme Aurajokea myötäillen Nautelan kartanolle.

Kartanossa meitä odotti herkullinen noutopöytä.

Ennen kahvia kartanon emäntä Merja Jokila kertoi meille kartanon pitkästä historiasta sekä nykytilasta.

Kahvipöytä oli katettu saliin, jossa ruusuaiheiset käsityöt täyttivät seinät.

Kaikissa huoneissa oli paljon katsottavaa ja upeita käsitöitä oli kaikkialla.

Lopuksi Marja-Liisan johdolla kiitimme emäntäämme lounaasta ja mielenkiintoisesta vierailusta.

Seuraavaksi suuntasimme kohti Paimiota. Tässä välissä oli hyvää aikaa käydä läpi Marja-Liisan laatimat tietokilpailukysymykset sekä arvonta monine palkintoineen. Kuvassa yksi palkinnoista, suloinen kahvikupin suojuspussukka. Kiitos kaikille arpajaispalkintoja tehneille ja lahjoittaneille!

Paimiossa ensimmäinen kohteemme oli juuri uusittu Paimion parantola.

Parantolassa korjaustyöt olivat aivan lopuillaan, mutta upeat muodot ja värit olivat jo hyvin nähtävillä.

Oppaamme Aatu ja Anni jakoivat meidät kahteen ryhmään ja toinen ryhmistä suuntasi ylöspäin, osa portaikon kautta ja osa hissillä.

Funktionalismiin liittyvä upea valo seurasi matkaamme.

Tähän entiseen ruokasaliin avataan kesäkuussa ravintola Toivo.

Kohta meilläkin on siis oma nimikkoravintola!

Valon lisäksi rakennuksen suunnitttelussa oli huomioitu selkälinjaisuus ja siivouksen helppous. Valaisimissa kuvut ja ikkunoiden väliset kasviosiot olivat pölyltä suojassa.

Kirjastohuoneessa pidettiin parantola-aikana mm. kursseja kirjanpidossa. Kirjanpitäjän ammatin katsottiin soveltuvan hyvin heikkokuntoisemmillekin.

Aino ja Alvar Aallon suunnittelema tuberkuloosiparantola valmistui vuonna 1933 mäntymetsikön keskelle.

Potilaat tuotiin isoille ulkoterasseille hengittämään mäntymetsän ilmaa.

Tarkkasilmäiset martat huomasivat tyhjässä vesialtaassa siilin, joka turhaan yritti löytää pois altaan pohjalta. Oppaamme lupasi käydä pelastamassa siili-paran.

Puolentoista tunnin kierroksen jälkeen ryhmämme oli taas koossa.

Kiitosten jälkeen matka jatkui bussilla viimeiseen pysähdyspaikkaamme.

Viimeinen kohteemme oli Paimion Hevonpäässä sijaitseva Pyhän Jaakobin kirkko.

Monet ovat kirkon nähneet ajaessaan vanhaa 1-tietä. Kirkko ei kuulu Paimion seurakunnalle, vaan sen omistaa Pyhän Jaakobin kirkon seurakuntayhdistys.

Ennen kuin siirryimme kirkkoon, nautimme kirkonmäellä pienen välipalan. Mehu, pulla ja pikkuleivät tulivat jo tarpeeseen, kiitos Marja-Liisalle ja Liisille!

Suntio Maria Kuopila kertoi kirkon ja alueen historiasta. Lars Sonckin suunnittelema nykyinen kirkko on vuodelta 1929. Alueella on kuitenkin ollut jo ennen ensimmäistäkään kirkkoa uhrilähde ja pronssikautisia hautakumpuja. Nykyinen kellotapuli on vuodelta 1734, siis aiemman, palaneen kirkon aikalainen.

Toivon Marttojen jäsen Maija Lehtinen on kotoisin aivan kirkon vierestä ja hän kertoi meille omia muistojaan kirkosta.

Maija jatkoi vielä bussissa muisteloaan lapuudestaan ja nuoruudestaan Hevonpäässä. Paluumatka menikin kuin siivillä tarinoita kuunnellessa!

Sonck on kirkkoa suunnitellessaan käyttänyt mallinaan aiemmin suunnittelemaansa suurempaa Ahvenanmaan kirkkoa.

Oikealla olevan kellotapulin on suunnitellut Johan Wrigstabius ja R.H. Rehbinderin hautamausoleumin on ilmeisesti suunnitellut C.L. Engel. Hautamausoleumi valmistui vuonna 1824.

2.5. Kaikkea kalasta!

Kalaliike Herkkunuotta on perustettu Turun kauppahalliin 26.9.2007. Herkkunuotan kauppiaat Taina ja Johan Hellsten tulivat vierailulle marttatapaamiseemme kertomaan kaikkea kalasta.

Kala valmiiksi valmistettuna tai puolivalmiina on päivän trendi, muita kaloja hankitaan lähinnä kesällä savustukseen ja grillaukseen. Nykyisin kalat myydän lähes kokonaan valmiiksi maustettuina. Vinkiksi saimme, että itsekin kannattaa aloittaa kala-aterian valmistaminen aina kalan maustamisesta, maun imeytymiseen menee oma aikansa.

Lähiruoka ja ruokatuotannon eettisyys pitää tänä päivänä ottaa huomioon, seuraava iso haaste on vähemmän hyödynnettävän kalan tuotantokulujen pienentäminen. Käsityö on kallista, joten innovaatioita kaivataan tässäkin kohtaa. Pitkään keskustelimme silakasta, miksi sitä ei valmisteta kotona, vaikka silakkapäivä Herkkunuotan Bistrossa on aina kiireinen. Silakkaa kun syö 180 g, niin sillä saa tyydytettyä koko vuorokauden D-vitamiinin tarpeen! Miksi kuluttajat suosivat ainoastaan siikaa, ahventa ja kuhaa? Tosin hauen suosio on nousussa, mutta lähinnä jauhettuna pihveihin ja terriineihin.

Kun ostaa valmiita kala-annoksia tai puolivalmiita tuotteita kotiin, niin voi samalla tutustua uusiin kalalajeihin ja siihen mitä kaikkea herkullista niistä voi valmistaa. Herkkunuotan nettisivuilla on paljon vinkkejä ja reseptejä kotikokeille. Herkkunuotasta saa myös ostaa kalalientä pakasteena, aika hyvä vinkki kalakeiton ystäville. Tiesitkö, että yhden kalan soppaan tarvitaan kalaliemeen kymmenen kalan ruodot?

Paljon muustakin juttelimme ja viisaammiksi tulimme. Mahdolliset asiavirheet tässä tekstissä jäävän täysin kirjaajan huonon kalatietouden piikkiin. Kiitos Tainalle ja Johanille erittäin viihdyttävästä ja opettavaisesta tuokiosta Marttakulmassamme!

Herkkunuotan kalatiski Turun kauppahallissa.

Herkkunuotan kauppiaat Taina ja Johan Hellsten kertoivat meille melkein kaiken kalasta.

Kiitokseksi vetäjämme Marja-Liisa luovutti heille kassit Kirstin ja Mirjan kässäpajasta.

Kahville kävimme kahviemäntä Kaisan kutsumina.

Ovisummeri korjaantuu vasta kesällä, joten Leni päivysti tällä kertaa alhaalla ovimarttana.

4.4. ”Saanko luvan?”

FM Marja Tuohimaa saapui kertomaan Uittamon tanssilavan historiasta huhtikuun ensimmäiseen ja pääsiäisestä johtuen ainoaan tapahtumaamme. Vaikka ulkona satoi lähes räntää, siirryimme tangon sävelin kesäisen tanssilavan tunnelmiin 🎶. Uitun lava oli kuulemma ylinnä hierarkiassa, kertoi Marja. Ensin piti käydä harjoittelemassa Peurakalliolla ennen kuin kehtasi tulla Uittamolle. Aika nuoria olivat kävijät 1960-luvulla, juuri rippukoulun käyneitä ja jopa solttupojat läheiseltä kasarmilta katsottiin aivan liian vanhoiksi! Tosin laivaston silakat saivat armon nuorten neitien silmissä, olihan pojilla kevyemmät jalkineet ja komeampi puku kuin puskajusseilla.

Tällaista ja paljon muuta saimme kuulla Marjalta. Lopuksi pääsimme kertomaan myös omia muisteloitamme sekä Uittamolta että muilta tanssilavoilta. Arjan säestyksellä lauloimme itsekin porukalla muutaman tangon, huipentumana Satumaan: ”Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa…” 🎶

vetäjämme Marja-Liisa toivotti kaikki tervetulleiksi lämpimään. Marttakulmassa räntä ja tuuli pysyvät ulkopuolella.

Kahviemäntä Liisi luki ajatuksia ystävyydestä.

Irmeli ja Liisi olivat loihtineet oikean pääsiäistunnelman tarjoilupöytäämme.

Ja kahvi ja tee tulivat tarpeeseen ja uunituore patonki sekä suklaahippukakku olivat herkullisia.

Arja oli mukana tapaamisessa ja istui tottuneesti pianon ääreen luomaan tunnelmaa tanssisävelin.

Marjan esitys Uittamon tanssilavasta perustui haastatteluihin, jotka hän oli tehnyt kulttuurihistorian Pro Gradu-tutkielmaansa varten.

Uittamon lavalla on pitkä historia 1930-luvulta ja huolimatta tuhoisasta tulipalosta 1990, se on edelleen suosittu tanssipaikka.

Marja sai kiitokseksi vierailustaan laukun, joka on Kirstin ja Mirjan yhteisvoimin tekemä.

Arjan säestyksellä lauloimme tutut kiitoslaulut …

… ja iki-ihanan tangon Satumaan kaipuusta.

21.3. Marttojen kotitalousneuvonnan historiasta

Raumalla nykyisin vaikuttava entinen jäsenemme Marja Lamminen kertoi meille kotitatalousneuvonnan kehityksestä Marttojen historian aikana. Marja suoritti järjestöosaajaopinnot Marttaliitossa vuonna 2019 ja tämä esitys perustui näiden opintojen tuloksiin.

Jälleen kerran tuli todistetuksi, että Martat ovat aina vähintäänkin ajantasalla, ellei jopa eturintamassa kotitalousasioiden kehittämisessä. Kun jokin uusi asia, kuten jääkaappi, mikroaaltouuni tai muu sellainen kodin apuväline on tullut markkoinoille, Martat ovat heti mukana kouluttamassa ja ottamassa käyttöön uutuuksia. Esimerkiksi ensimmäinen ketjukoulutuksen aihe 1950-luvulla oli sähkövuoka ruuanlaitossa!

Marja toivotettiin asiankuuluvin sanoin tervetulleeksi seuraamme. iloiseen.

Kahvikutsuna kahviemännistä Leena-Maija kertoi meille valokuvakirjojen teosta.

… vetäjämme Marja-Liisa lahjoitti Marjalle kiitosten kera kauniin laukun, jonka Mirja oli tehnyt.

Tämäkin kirjanen oli ollut Marjan tutkimuksessa mukana. Mikä ihana tapa koristella kakku kukkasin.

Kirjasen ohjeet olivat julkaistu vuonna 1943.

Lopuksi Marja-Liisa luki hauskan kertomuksen siitä, miten kaikki oli ennen ”paremmin”.

7.3. Apuvälineitä arkea helpottamaan

Marttakulman alakerrassa sijaitsee Suomen Apuvälinekauppa. Apuvälineitä on nykyään paljon muitakin kuin kävelykeppi ja kyynärsauvat. Emilia Virtanen tuli alakerrasta meidän vieraakseemme kertomaan kaupan valikoimasta. Saimme vinkkejä helpompaan arkeen apuvälineitä hyväksi käyttämällä ja tutustuimme moniin apuvälineisiin, joista osa oli tuttuja, mutta moni aivan uusi tuttavuus.

Päätimme viime hetkellä lisätä ohjelmaan myös kertauksen Marttojen kotivaraohjeista. Katsoimme netissä olevat ohjeet Lenin johdolla ja keskustelimme niistä. Mediamarttamme Leni Blomvall on käynyt Marttojen ketjukoulutuksen aiheesta syksyllä 2020, nyt mietimme kotivaraa myös nykyisen maailman tilanteen heijastamana.

… herkullisesta tarjoilusta ja silmänilosta pöydällä!

Emilia asetteli tuomansa esimerkit apuvälineistä pöydälle tutustuttaviksi.

Turun Marttayhdistyksen puheenjohtaja Aira Sundqvist oli vieraana tapahtumassamme ja auttoi mikrofonien kanssa.

Yhdistyksen mikrofonin saa pois käsistä ja tuotteiden esittely on helpompaa.

Emilian esityksen jälkeen saimme tutustua tuotteisiin myös lähempää.

Samalla jaoimme toisillemme vinkkejä tutuista tuotteista. Lietolaisen Karkelon Sukan Hyvänolon sukat oli monien suosikki.

Lopuksi Leni antoi Emilialle kiitokseksi mm. ”miehen korvikkeen”, joka on Kirstin tekemä marttaimainen apu purkkien avaamiseen.

Miehen korvike on tehty muovisesta liukuesteen palasesta, jonka ympäri Kirsti on virkannut kauniin reunan ja ripustuslenkin.

Apuvälinekaupan omalla facebooksivulla kerrottiin myös vierailusta.

21.2. Kylistä kasvoi kaupunki -luento

Marttatapaamisessamme tutkija Sanna Kupila Turun museokeskuksesta kertoi meille Turun entisistä kylistä. Monet nimistä olivat tuttuja, mutta esimerkiksi Kakkarainen taisi olla meille oudompi paikka.

Tunti oli aivan liian lyhyt aika näin mielenkiintoiselle aiheelle. Onneksi maaliskuun puolivälin paikkeilla ilmestyy toinen painos Kylistä kasvoi Turku -kirjasta ja luentosarjaakin on aiheesta tulossa.

Esityksen jälkeen joimme kahvit, lauloimme kiitos- ja onnittelulaulut 🎶💐 sekä kuulimme Marja-Liisalta ajankohtaisia marttakuulumisia. Ihanaa, kun voimme jälleen tavata säännöllisesti. Puheensorinan perusteella näitä kohtaamisia on kaivattu!

Esityksessä näimme kuvia menneistä kyläkeskuksista.

Tutkija Sanna Kupila herätti mielenkiinnon saada lisää tietoa Turun menneisyydestä kylien kautta.

Kirjasta oli esittely Turun Sanomissa 27.1. ja uusi painos on tulossa muutaman viikon päästä.

Vetäjämme Marja-Liisa antoi lämpimän kiitosmuiston esiintyjälle.

Esityksen jälkeen nautimme kahvit ja kahviemäntien tuomat tulppaanit toivat ajatuksen keväästä, vaikka ulkona alkoi pyryttää.

Mirjan ja Kirstin pajasta oli taas tullut upeita kasseja. Huomaa erityisesti Marteille sopiva kassi takataskuineen!

7.2. Kevätkokous ja askartelua

Kevätkokouksen jälkeen Mirja ja Kirsti ohjasivat meitä askartelussa. Samalla kerroimme kuulumisiamme ja nautimme siitä, kun pitkästä aikaa tavattiin.

Kuvia vuodelta 2021

Joulujuhla 13.12.2021 Mikaelin seurakuntakodissa

Mikaelin seurakuntakodin sali odottaa juhlijoita.

… olivat loihtineet upeat koristelut juhlapaikkaan,

Lucian päivän juhlamme aloitti Lucia-saattue kiertelemällä salia tuoden valoa kaikille Arjan säestyksellä. Tämän jälkeen Leni kertoi Lucia-perinteestä.

Toivon Marttoja oli paikalla nelisenkymmentä.

Toimintaryhmämme vetäjä Marja-Liisa toivotti kaikki tervetulleiksi ja kertoi puheessaan kohtaamisesta, ja yhdenvertaisesta arjesta, jotka ovat marttojen teemana tulevana vuonna.

Marja-Liisa ja Maija ojensivat Arjalle kiitoskukkaset ja kiittivät Arjaa musiikin tuomisesta tapahtumiimme. Arjan nyt siirtyessä pois vahvuudestamme, jää ryhmäämme iso aukko.

Arja soitti meille kappaleen Lumiukko-elokuvasta.

Pitokokkimme kertoi juhlamme tarjoilusta ja toivotti kaikki tervetulleiksi pitopöydän ääreen.

Jouluherkkua oli taas tarjolla monenlaista.

Joulujuhlassa jaettiin kaikille ensi kevään ohjelma.

Kerhotapaaminen 29.11.2021

Maanantain tapaamisessa meillä vieraili sh Irmeli Vainio kertomassa ensiapuasioista. Elvytyksestä mieleen painettiin mm. luvut 30 ja 2: kolmekymmentä painallusta ja kaksi puhallusta.

Paljon muitakin neuvoja saimme vauhdikkaassa ja mielenpainuvassa esityksessä. Nyt viimeistään kaikki älypuhelimien omistajat asentavat kotona 112-sovelluksen omaan puhelimeensa sekä harjoittelevat kaiuttimen käyttöä puheluissa.

Lopuksi vielä kerrattiin parasta kaatumisasentoa. Ajankohtainen asia nyt, kun talven pakkaset paukkuivat ja liukastakin on jo ollut.

Irmeli Vainio muistutti 112-sovelluksen asentamisesta älypuhelimiin.

… lumoavineen tonttuineen toi pikkujoulutunnelmaa.

Meitä oli taas paikalla mukava joukko marttoja.

Kahvimukipusseja oli tarjolla vielä heille, jotka eivät päässeet myyjäisiin niitä ostamaan.

Kerhotapaaminen 15.11.2021

Tämän tapaamisemme aiheena oli lääkkeiden yhteensopivuus. Aiheesta oli tullut meille kertomaan apteekkari Silja Ketonen. Osoittautui, että monet käyttämämme lääkkeet voivat esimerkiksi menettää tehoaan, jos samaan aikaan syömme jotain ihan tavallisiakin ruoka-aineita, kuten esimerkiksi vihreitä kasviksia tai greippiä. Kaikille jäsenille jaettiin lista yleisimmin muistettavista yhdistelmistä. Mutta tärkein oppi meille oli: kuuntele lääkäriä, kysy apteekista ja lue pakkausseloste!

Kahviemäntä Pirjo oli leiponut hirmun hyviä suolaisia muffinsseja. Yleisön pyynnöstä saimme ohjeen Pirjolta. Se löytyy kuvana tuosta alta ja Snellmanin linkkinä täältä.

Päivän vieraamme, apteekkari Silja Ketonen.

Toimintaryhmämme vetäjä Marja-Liisa kiitti Seljaa hyvistä neuvoista ja ohjeista, joita saimme.

Tässä vielä Snellmanin ohje kuvana. Kiitos Pirjolle, kun pääsimme maistamaan tätä tekemääsi herkkua!

Kerhotapaaminen 1.11.2021

Eilisessä Toivon Marttojen tapaamisessa oli paljon iloista ohjelmaa.

Salimme läpi oli viritetty pyykkinaru ja narulle oli ripustettu kattava valikoima nimettömiä eri aikakausilta. Oli pitsilahjetta ja vaaleanpunaista puolipunttista… Irmeli kertoi meille nimettömien historiasta ja miksi ne ovat nimettömiä.

Seuraavaksi siirryimme vaatekerroksissamme toiseen ääripäähän, essuihin. Essuthan ovat hyvin tärkeitä kestävän kehityksen kannalta suojatessaan vaatteitamme tahroilta. Eli Garderobi-hengessä mentiin. Jäsenemme olivat kaivaneet kaapeistaan essun vanhimmasta päästä. Pidimme esittelykierroksen, jossa jokainen samalla kertoi essustaan. Oli äidiltä perittyä ja pojalta lainattua, oli kansa- tai oppikoulussa tehtyä, ystävältä saatua, matkamuistoa… kuulimme lähes neljäkymmentä ihanaa tarinaa. Nauroimme ja vähän liikutuimmekin. Ihana tutustumiskierros!

Lokakuu on perinteisesti Marttojen puurokuu. Vaikka lokakuu ehti jo mennä, järjestimme vielä oman puurotilaisuuden. Marja-Liisa oli keittänyt riisipuuroa ja Terttu tehnyt ohrapuuroa uunissa sekä keittänyt lisäksi vielä rusinasoppaa. Herkullista oli kaikki! Marttojen puurokuun tapahtumien tuotot lahjoitetaan Marttojen kehitysyhteistyölle ja niin teimme meidänkin tapauksessamme.

Marja-Liisa luovutti Irmelille kiitoskukat ihanasta esityksestä.

Turun Marttayhdistyksen syyskokous 25.10.2021

Turun Marttayhdistyksen syyskokouksessa oli hyvä edustus omasta toimintaryhmästämme. Marjatta toimi kokouksen puheenjohtajana ja Sirpa esitteli yhdistyksen tilit.

Kokouksessa oli paljon hyvää keskustelua yhdistyksen ja toimintaryhmien toiminnasta.

Toivon Marttojen edustajat kokouksessa: vasemmalta Marja-Liisa, Terttu, Pia, Leni ja Sirpa. Marjatta puuttuu kuvasta, hänellä oli vielä kokouksen puheenjohtajan velvoitteita hoidettavanaan tässä vaiheessa.

Kerhotapaaminen 18.10.2021

Olimme saaneet tapaamiseemme sh Eija Säterin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä kertomaan meille luomien omatarkkailusta sekä luomihuoliklinikan toiminnasta. Esityksen aikana syntyi idea mahdollisesta ryhmäkäynnistä Hirvensalon luomiklinikalle.

Olemme ottaneet myös vaarin jäsenkyselyssä tulleesta toiveesta saada kahviemännille oma paikka salissa keittiön oven pielestä. Näin he pystyvät seuraamaan ohjelmaa sujuvasti keittiötoimiensa lomassa.

Olemme tänä syksynä ottaneet käyttöön uuden kuvaruutunäytön pianon päällä.

Kun esimerkiksi tässä Eija Säterin esityksessä on myös projektori käytössä, …

… näkevät kaikki esityksen istumapaikasta riippumatta.

Kahviemäntien pöytäänkutsuna oli Heli Laaksosen runo Mummuks Tahtomine runokokoelmasta Raparperisyrän.

Tässä kuunnellaan vielä Liisan lukemaa runoa…

… ja seuraavaksi oli vuorossa kahvijono, joka tällä kertaa olikin ohjattu kahteen linjaan.

Syyskokous 4.10.2021

Syyskokous saatiin pidettyä sujuvasti kunniajäsenemme Marjatta Haaviston johdolla. Kokouksen jälkeen meitä viihdyttivät Arja & kumppanit hienolla Turku-aiheisella musiikkiesityksellään ”Kyl se simmot o”. Aplodeista ei meinannut tulla loppua, ellei Marja-Liisa olisi laittanut koko porukan laulamaan Varsinais-Suomen maakuntalaulua.

Syyskokouksessa oli ensimmäistä kertaa käytössä kahvilipukkeet. Nyt ei tarvitse joka kerta olla mukana kolikoita, kunhan muistaa ottaa lipukkeen mukaan, niin ja nimilapun myös.

Eteisaulassa oli vastassa kahvilipukkeisiin tutustuminen.

Syyskokousta johti kunniajäsenemme Marjatta Haavisto ja sihteerinä oli Sirpa Hietarinta.

Kokouspaperit näytettiin kaikille valkokankaalta.

Lukuisa joukko Toivon Marttoja oli tullut paikalle Marttakulmaan.

Kokouksen jälkeen joimme kahvit. Kuvassa sihteerimme Sirpa ja toimintaryhmän vetäjä Marja-Liisa.

Kerhotapaaminen 20.9.2021

Vihdoinkin toimintaryhmämme kuluvan vuoden hallitus pääsi esittäytymään, vähän erilaisella tavalla. Päivän aiheena kuulimme esitelmän ”Arki helpommaksi – tolkkua tavaroihin”.

Toimintaryhmämme vetäjä Marja-Liisa toivotti kaikki tervetulleiksi yhteiseen tapaamiseen pitkästä aikaa.

Kunniajäsenemme Marjatta kertoi Turun ympärillä sijainneen tullimuurin historiasta. Oma Marttakulmamme sijaitsee Uudenmaan tullissa vielä nykykielelläkin.

Seitsemän sisaren hallitus esittäytyi mukaellen Seitsemää veljestä.

Ulla Aaltonen sisartoimintaryhmästä Martat-007 esitelmöi ja …

… kertoi, miten saamme tolkkua tavaroihimme.

Monia juhlan aiheita oli ollut myös menneen vuoden aikana. Marja-Liisa yhtenä juhlijana tarjosi meille suun makeaksi.

Retki Buddhalaistemppeliin 6.9.2021

Tutustuimme aurinkoisena loppukesän päivänä Turun Moisiossa sijaitsevaan buddhalaiseen Liên Tâm -luostariin (ent. Lootuksen sydämen temppeli). Opastetun kierroksen lisäksi meille tarjoiltiin vietnamilainen kevyt lounas. Ennen Moisioon saapumista nautimme opastetusta bussimatkasta tutustuen muuttuvaan Turkuun Turun linnan ympäristössä. Moisioon ajoimme Kirstinpuiston ja Liljalaakson kautta.

Martan-päivä risteily Rudolfinalla 26.7.2021

Onnistunut Martan päivän risteily. Sää suosi, ruoka oli hyvää ja mieli iloinen. Kiitos kaikille mukana olijoille!

Kuvia vuodelta 2019

Marttaliitto vietti 120-vuotisjuhliaan myös Turussa. Turun tuomiokirkossa pidettiin juhlajumalanpalvelus, jossa myös Toivon Marttojen jäseniä oli mukana kuulijoina, kuorossa sekä sanalukijana. Turun Marttayhdistyksen Marttanukkenäyttelyn avajaiset pidettiin heti kirkonmenojen jälkeen Suurtorilla.

Marttojen 120 v juhlajumalanpalveluksessa Turun Tuomiokirkossa sananlukijana Marja-Liisa Järvelä

Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahveilla Tuomiokirkkoaukiolla.

Marttanukkenäyttelyn avajaiset olivat heti juhlajumalanpalveluksen jälkeen.

”Kuin silloin ennen” -teemalla vietimme yhden marttatapaamisen. Kuvassa oikealta Kaisa Ruusunen, Aila Sundvall, Terttu Holkeri sekä Marjatta Haavisto.

Takaisin etusivulle