Historia
VESIKANSAN MARTAT – TOIMINTAA VUODESTA 1906
NÄIN TOIMINTA KÄYNNISTYIVuonna 1906 lausuttiin Länsi-Uudenmaan kansanopistossa ensimmäisen vihtiläisen Marttayhdistyksen Vesikansan-Nummelan marttayhdistyksen syntysanat.
MARTTAYHDISTYKSEN PERUSTAJATEdistyksellisten nuorten naisten joukko Wilhelmiina Ruotsalainen, Alina Hannula, Fanny Tainio, Olga Malmgren ja rouvat Tarjanne ja Flinckman olivat päättämässä yhdistyksen perustamisesta. Opettajatar Ruotsalaisesta tulikin ensimmäinen Marttayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.
TOIMINNAN TARKOITIUSYhdistyksen tarkoitus oli vaikuttaa pienviljelytilojen naisten asemaan neuvomalla ja opastamalla myös henkisellä puolella. Varsinainen tavoite oli olla yhdyssiteenä eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien naisten välillä ja suomalaiskansallisen kulttuurin vahvistaminen ja isänmaanrakkauden juurruttaminen laajoihin kansan kerroksiin naisten ja kotien välityksellä. Vuonna 1899 perustetun Marttaliiton toiminnan tavoitteet tuotiin näin myös Vesikansan-Nummelan alueen kotien ulottuville.
JAKAANTUMINEN KAHDEKSI YHDISTYKSEKSIVuosi 1925 oli merkkivuosi yhdistyksen historiassa. Silloin erosivat Nummelan ja Vesikansan Marttayhdistykset kahdeksi eri yhdistykseksi. Eroon ei liittynyt mitään dramatiikkaa, vaan tarkoituksena oli lisätä yhdistysten määrää Vihdissä ja koko Uudellamaalla, jotta voitiin perustaa Uudenmaan marttapiiriliitto.
SEURANTALO YHTEISENÄ HAAVEENAMartat suunnittelivat vuoden 1938 alussa töiden aloittamista seurantalon saamiseksi Vesikansaan. Sysäyksen rakentamiselle antoi Gösta Malmgrenin lahjoittama tontti Martoille ja Maamiehille. Myöhemmin Martat lahjoittivat tonttiosuutensa Maamiehille, säilyttäen kuitenkin vapaan käyttöoikeuden.
Vesikansan Maamiesseura on aina ollut hyvä yhteistyökumppani Martoille. Sotien viivästyttämä seurantalohankekin toteutettiin yhteistyössä talkoovoimin, Martat muonittivat, maamiehet rakensivat, tämä Vesikansan Maamiesseuran talo valmistui vuonna 1948.
KARJALAN MARTAT MUKAAN TOIMINTAANVuoden 1940 Marttojen syyskokous oli mieliinpainuva, koska siinä kokouksessa toivotettiin tervetulleiksi Karjalan Martat. Monet heistä liittyivätkin Vesikansan Marttoihin, vaikka osa siirtoväestä palasi vielä takasin kotiinsa Karjalaan, josta he joutuivat myöhemmin lähtemään lopullisesti.
MARTTOJEN HAASTEET PULA-AIKANAPula-aika aktivoi järjestämään monenlaisia kursseja ja luentoja. Muutamia esimerkkejä: kutomakurssit, kotiapteekin tarpeellisuus, lääkekasvit, voin valmistus, pyykinpesu, paikkaus, silitys ja säilytys, ruuanvalmistus ja ravintoaineet, happaman leivän valmistus, kasvi- ja puutarhanhoito, rottien hävittäminen, kanojen ja niiden poikasten hoito, jota esiteltiin Marttaliitolta lainatussa filmissä yhteensä yli 200 katsojalle.
VAHVOJA MARTTOJA VUOSIKYMMENTEN KULUESSAVahvan, aktiivisen panoksen Martta-toimintaan ovat antaneet vuosikymmenten aikana Aino Junttila, Helmi-Briitta Lajunen, Maija Seppänen, Hilppa Ahokoski, Tyyne Lehto, Saara Malmgren, Styra Takainen, Tuula Ahlgren, Martta Lottanen joitakin aktiiveja mainitakseni. Monet heistä jo nukkuneet pois, mutta monien perintö elää uusissa toimijoissa.Vesikansan Martoissa on yli 110 vuoden aikana ollut suuri joukko toimijoita erilaisissa tehtävissä. Merkille pantavaa on, että sukupolvien ketju on jatkunut ja nykyisissä jäsenissämmekin on kolmannen polven Marttoja.
MARTOISSA ILOISTA MEININKIÄ110 vuoteen sisältyy paljon iloista meininkiä juhlien muodossa. Pitäjäneuvos Helmi-Briitta Lajusen ohjaama näytelmäkerho sai lähes kaikki näyttelemään, ja jokavuotisissa iltamissa esitettiin hauskoja näytelmiä. Rahaa on kerätty mm. arpajaisilla ja päivällisillä.
MISSÄ OLEMME NYT Mutta palatkaamme nykyaikaan ja iloitkaamme siitä, että olemme saaneet oman yhdistyksemme Vesikansan Martat säilymään elinvoimaisena näinkin kauan. Siitä kiitos kuuluu nykyisille jäsenillemme, joiden joukkoon on aina vuosittain tullut joku uusi Martta, vaikka luonnollista poistumaakin on tietenkin ollut. Vuoden 2018 alussa Vesikansan Marttojen jäsenmäärä oli 26.