1. §
Yhdistyksen nimi on Ylästön Martat ry. Sen kotipaikka on Vantaa, ja se kuuluu jäsenenä
asianomaiseen marttapiiriin.

Tarkoitus ja toiminnan laatu
2. §
Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden
arvostusta ja kansalaisvaikuttamista. Yhdistys toimii marttajärjestön arvojen, strategioiden ja
toimintasuunnitelmien mukaisesti, yhdistää jäseniään ja muita yhdistyksen toimintaan
osallistuvia, vaikuttaa paikallisella tasolla elinolojen parantamiseksi, tarjoaa jäsenille,
luottamushenkilöille ja muille kiinnostuneille mahdollisuuksia marttatoimintaan ja itsensä
kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

3. §
Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa järjestämällä neuvontaa, koulutusta ja monipuolista
jäsentoimintaa.

Yhdistys järjestää kotitalousneuvontaa ja tekee aloitteita toimialaansa kuuluvista asioista.

Yhdistyksellä on oikeus omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä. Se voi toimintansa
tukemiseksi harjoittaa ravitsemistoimintaa, myydä tarkoituksensa toteuttamiseen liittyviä
neuvontapalveluita sekä neuvonta- ja järjestömateriaalia ja harjoittaa muuta välittömästi
tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää taloudellista toimintaa sekä lisäksi muuta taloudellisesti
pienimuotoista toimintaa.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion
hankkiminen siihen osallisille, eikä sen toiminta saa muutenkaan olla pääasiallisesti taloudellista
laatua.

4. §
Yhdistys on poliittisista puolueista riippumaton.

Jäsenet
5. §
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka sitoutuu
noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Hän suorittaa liiton kokouksen määräämän jäsenmaksun,
johon sisältyy jäsenlehti. Jäsenmaksu käsittää jäsenmaksuosuuden ja jäsenlehtiosuuden. Yhdis
tyksen hallitus hyväksyy yhdistyksen jäsenet.

Perheenjäseneksi voi liittyä yli 15-vuotias, samassa taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa asuva
henkilö.

Varsinainen jäsen voi halutessaan siirtyä seniorijäseneksi seuraavan vuoden alusta, kun hän on
täyttänyt 75 vuotta, jos hän on ollut marttayhdistyksen jäsen vähintään 25 vuotta.

Perheenjäsen ja seniorijäsen maksavat vain liiton määräämän jäsenmaksuosuuden, eivätkä
he silloin saa jäsenlehteä.

Nuorisojäseneksi voi liittyä jokainen 15-25 -vuotias henkilö sekä huoltajan suostumuksella myös
alle 15-vuotias henkilö. Äänioikeutta ei alle 15-vuotiaalla kuitenkaan ole. Nuorisojäsen ei maksa
jäsenmaksua eikä hän saa jäsenlehteä.

Marttayhdistyksen varsinainen jäsen voi liittyä toissijaiseksi jäseneksi toiseen marttayhdistykseen.
Tällöin hän maksaa liiton määräämän toissijaisen jäsenen jäsenmaksun suoraan toissijaiselle
marttayhdistykselle.
Toissijaisella jäsenellä ei ole äänioikeutta toissijaisessa marttayhdistyksessä.

Yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen marttatoiminnassa ansioituneita jäseniä. Heidän
kutsumisestaan päättää yhdistyksen kokous. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
Yhdistys vastaa omien kunniajäsentensä jäsenmaksuista.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jos jäsen ei ole vuoden loppuun mennessä maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan, hallitus katsoo
hänet eronneeksi yhdistyksestä vuoden lopussa.

Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen, joka ei toimi järjestön tavoitteiden mukaisesti.

Yhdistyksen hallinto
6. §
Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous, joita ovat vuosikokous ja ylimääräinen
kokous.
Toimeenpanevana elimenä on yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen kokoukset
7. §
Yhdistyksen kokouksessa on kullakin yhdistyksen varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä,
seniorijäsenellä sekä yli 15-vuotiaalla perheenjäsenellä ja nuorisojäsenellä sekä puhe- että
äänivalta.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana
tai ennen kokousta kokouskutsussa ilmoitetulla tavalla ennakkoon ilmoittautumalla.

Vuosikokous pidetään joka vuosi maaliskuun loppuun mennessä. Hallitus kutsuu ylimääräisen
kokouksen koolle, jos katsoo sen tarpeelliseksi, kokous niin päättää tai jos vähintään 1/10
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitettua asiaa varten pyytää.
Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
on esitetty hallitukselle.

Hallitus toimittaa kutsun vuosi- ja ylimääräisiin kokouksiin sekä tiedot käsiteltävistä asioista
yhdistyksen jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää ilmoittamalla kokouksesta
yhdistyksen verkkosivuilla tai lehti-ilmoituksella yhdistyksen toiminta-alueella yleisesti
ilmestyvässä lehdessä tai jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

Jos säännöissä ei ole toisin määrätty, yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota
on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

8. §
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat sekä ääntenlaskijat.
– Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus.
– Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
– Esitetään yhdistyksen vuosikertomus edelliseltä kalenterivuodelta ja päätetään siitä.
– Esitetään yhdistyksen tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien /
toiminnantarkastajien siitä antama lausunto.
– Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.
– Käsitellään hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi ja päätetään siitä.
– Käsitellään hallituksen esitys talousarvioksi ja päätetään siitä.
– Joka toinen vuosi valitaan hallituksen puheenjohtaja kahdeksi vuodeksi näiden sääntöjen
10. §:ssä määrätyllä tavalla. Toimikausi alkaa välittömästi vuosikokouksen päätyttyä.
– Päätetään hallituksen jäsenmäärä ja valitaan jäsenet yhdistyksen hallitukseen
erovuoroisten tilalle näiden sääntöjen 10. §:ssä määrätyllä tavalla. Toimikausi alkaa
välittömästi vuosikokouksen päätyttyä.
– Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa tarkastamaan kuluvan
vuoden hallintoa ja tilejä. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja, on
lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja tai varatilintarkastaja.
– Käsitellään asiat, jotka joku jäsen on vähintään kolme viikkoa ennen kokousta kirjallisesti
hallitukselle esittänyt.
– Käsitellään muut hallituksen esittämät asiat.

9. §
Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu sekä ne
hallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, ottaen kuitenkin huomioon
yhdistyslain ja näiden sääntöjen määräykset.

Yhdistyksen hallitus
10. §
Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 4, 6, 8 tai 10 jäsentä.

Hallituksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja hänet voidaan valita enintään
neljäksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Hallituksen jäsenet valitaan tehtäväänsä kahdeksi vuodeksi siten, että puolet kerrallaan on ero
vuorossa. Tämä määrätään ensimmäisellä kerralla arvalla. Hallituksen jäsen voidaan valita
tehtäväänsä enintään neljäksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Tämän lisäksi henkilö voi toimia
puheenjohtajana yhtäjaksoisesti enintään neljä toimikautta.
Hallituksen toimikausi alkaa vuosikokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan vuoden
vuosikokouksen päättymiseen asti.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan sekä ottaa
keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun siitä on ilmoitettu kaikille jäsenille ja läsnä on
hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen
jäsenistä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta,
kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallituksen kokouksissa kullakin jäsenellä on yksi ääni ja asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, joka tarkastetaan seuraavassa kokouksessa.

11.§
Hallitus – hoitaa lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti yhdistyksen asioita.

– huolehtii siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla
tavalla järjestetty.
– edustaa yhdistystä – hyväksyy jäsenet ja vastaa jäsentietojen toimittamisesta järjestön jäsenluetteloon
– määrää vuosikokouksen ja tarvittaessa ylimääräisen kokouksen ajan ja paikan, valmistelee
niihin tulevat asiat, kutsuu kokoukset koolle ja panee täytäntöön yhdistyksen kokouksen
päätökset
– laatii yhdistyksen vuosikertomuksen, tilinpäätöksen, talousarvioesityksen sekä
toimintasuunnitelman ja esittää ne vuosikokoukselle
– lähettää Marttaliitolle ja piirille toiminnan ja talouden suunnittelun, ohjauksen ja raportoinnin
edellyttämiä tietoja ja toimintatilastoja annetun ohjeistuksen mukaisesti.
– huolehtii tarvittavista viranomaisilmoituksista ja muista velvoitteista.

Nimenkirjoittajat
12. §
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä
sihteerin tai muun hallituksen nimeämän henkilön kanssa.

Tilikausi
13. §
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Sääntöjen muutokset ja yhdistyksen purkaminen
14. §
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Sääntöjen muuttamiseen
vaaditaan vähintään 2/3 annetuista äänistä. Sääntöjen muuttaminen edellyttää piirin
hyväksyntää.

Yhdistyksen purkamiseen tarvitaan päätös kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä
peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joissa purkamispäätös on saanut vähintään ¾ annetuista
äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

15. §
Jos yhdistys puretaan, sen jäljelle jääneet varat on luovutettava sille marttapiirille, jonka jäsen
yhdistys on.