|

|

Martat mukana Tuntijakouudistus-lausunnossa

Marttaliitto on mukana Mun talous -verkostossa. Ajankohtainen asia on Tuntijakouudistus-lausunto, jonka avulla halutaan säilyttää pakollinen yhteiskuntaopin opetus lukioissa. -Nuorten taloudenhallinnan kannalta on yhä tärkeämpää antaa talousoppia myös lukioissa kaikille, toteaa Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku. Koululla on tärkeä rooli nuorten talousosaamisen edistäjänä.

Nyt annetun tuntijakoesityksen mukaan lukiolaisen on halutessaan mahdollista kirjoittaa ylioppilaaksi opiskelematta lukiossa lainkaan yhteiskuntaoppia ja siihen sisältyvää taloustietoa.

Tuoreen tutkimuksen (1) mukaan nuoret kysyvät talousasioissa neuvoa ensimmäiseksi vanhemmiltaan. Seuraavaksi tärkein tiedonlähde nuorille talousasioissa on koulu. Tämä asettaa opiskelijat perhetaustasta riippuen eriarvoiseen asemaan, sillä kaikkien nuorten ei ole mahdollista saada vanhemmiltaan taloustaitojensa kehittämiseen riittävää tukea. Koulu onkin erittäin tärkeä tekijä nuorten talousosaamisen edistämisessä.

Nuoret ovat aikuistumassa yhteiskuntaan, jonka taloudellinen tilanne on epävarma, jossa moninaisten luottotuotteiden saatavuus lisääntyy ja jossa kulutuskulttuuri on korostunut. Tällaisessa tilanteessa yhteiskunnallisten tietojen ja taloudellisten taitojen merkitys kasvaa. Esimerkiksi suuressa suosiossa olleet pikalainat ovat olleet erityisesti alle 30-vuotiaiden käytössä. Mitä nuorempi pienlainan ottaja on ollut, sitä alttiimpi hän on ollut maksuhäiriölle. Vastuu henkilökohtaisesta taloudesta onkin siirtynyt yhä vahvemmin kuluttajalle samalla kun taloudellinen toimintaympäristö sekä finanssituotteet ovat monimutkaistuneet, nuoriin kohdistuva markkinointi on lisääntynyt ja raha on muuttunut yhä abstraktimmaksi.

Nyt suunnitteilla olevassa tuntijakouudistuksessa on vaarana, että opiskelija voi käydä lukion suorittamatta lainkaan yhteiskuntaoppia. Toisaalta valinnaisuus voi tarkoittaa, että opiskelija saa yhä laajempaa yhteiskunnallista opetusta. Annetussa tuntijakoehdotuksessa on kuitenkin riskinä se, ettei osalle opiskelijoista yhteiskuntaoppi, ja siihen sisältyvä taloustieto, näyttäydy tarpeeksi kiinnostavana aineena valintoja tehdessä, jolloin heidän itsenäisen elämänsä kannalta oleelliset tiedot voivat jäädä saamatta. Valinnaisten kurssien tarjonnan tilanne voi myös olla erilainen esimerkiksi pienemmissä lukioissa kuin suuremmissa, mikä saattaisi asettaa oppilaat alueellisesti eriarvoiseen asemaan.

Yhteiskuntaoppi tukee nuoren kehittymistä aktiiviseksi ja osaavaksi kansalaiseksi. Aktiivinen kansalaisuus on edellytys tasavertaiselle, toimivalle demokratialle ja taloudellisen ympäristön ymmärtämiselle sekä sen määrittelyyn osallistumiselle. OECD on määritellyt taloustaidon yhdeksi tulevaisuudessa edelleen korostuvaksi kansalaistaidoksi. Onkin erityisen tärkeää, että yhteiskuntaoppi ja sen myötä taloustieto säilyvät lukiossa kaikille pakollisina oppisisältöinä.

(1) Danske Bank (2013): Nuorten taloustaidot- ja käsitykset Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.

Jaa sivu