Marttojen työ vahvistaa naisten toimeentuloa ja ravitsemustaitoja Somalimaassa

Marttaliitto on tehnyt kehitysyhteistyötä Afrikassa yli 45 vuoden ajan. Somalimaassa työmme vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja vammaisten lasten perheiden ravitsemusosaamista, toimeentuloa ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ilmoitti 9.11.2026, ettei Somaliaan suunnitelluille kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille myönnetä hanketukea vuodelle 2027. Marttaliiton vuosille 2027–2030 suunniteltu Somalimaan Women of Skill -hanke oli yksi niistä hankkeista, joille ulkoministeriön virkahenkilöt olivat julkisuudessa kerrottujen tietojen mukaan esittäneet rahoitusta.

Marttaliitto on tehnyt Somalimaassa pitkäjänteistä yhteistyötä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Vuonna 2023 käynnistyneen työn tavoitteena on vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja vammaisten lasten perheiden ravitsemustaitoja, toimeentuloa ja toimijuutta. Työtä tehdään yhdessä paikallisten kumppanien kanssa, jotka tuntevat yhteisöjen tarpeet ja toimintaympäristön.

Marttojen käytännönläheinen toimintamalli perustuu osaamisen jakamiseen. Naiset saavat tietoa monipuolisesta ravitsemuksesta, ruoanvalmistuksesta, hygieniasta, perheiden hyvinvoinnista ja toimeentulon kehittämisestä. Samalla koulutetaan paikallisia osaajia, jotka välittävät tietoa edelleen omissa yhteisöissään.

Tuloksellista työtä

Marttojen työllä Somalimaassa on ollut konkreettisia vaikutuksia:

• Yli 3000 naista on saanut ruuanvalmistus- ja ravitsemusneuvontaa
• 500 naista on osallistunut ammatillisiin koulutuksiin ja vahvistanut toimeentuloaan
• 45 paikallista kouluttajaa tai vapaaehtoista on saanut valmiuksia jakaa ravitsemusosaamista eteenpäin.
• 17 500 yhteisön jäsentä on tavoitettu välillisesti.

–  Ennen koulutusta en tiennyt, mitä ravitseva ruoka on, ja valmistin lapsilleni lähinnä riisiä ja pastaa. Nyt osaan valmistaa edullista paikallista ruokaa uudella tavalla, ja lapseni ovat oppineet pitämään siitä. Hankkeen avulla olen myös kehittänyt yritystoimintaani niin, että pystyn itse maksamaan lasteni koulu- ja yliopistomaksut, kertoo Asha Ali, yrittäjä ja osallistuja Marttojen hankkeessa Somalimaassa.

Riippumattoman arvioinnin mukaan Marttaliiton hanke tarjosi tarpeisiin vastaavan ja kustannustehokkaan toimintamallin, joka muutti perheiden ruoanvalmistus- ja ruokailutottumuksia sekä vahvisti naisten itseluottamusta, omia tuloja ja mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin

– Kun kurssille osallistunut nainen saa käyttöönsä uusia arjen taitoja ja mahdollisuuksia toimeentuloon, hyöty ulottuu koko perheeseen ja yhteisöön, kertoo johtava asiantuntija Terhi Lindqvist Marttaliitosta.

Suomen kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö tavoittaa ihmisiä ja yhteisöjä, jotka voivat jäädä muiden palvelujen ulkopuolelle. Paikallisten järjestöjen kanssa toteutettu työ vahvistaa myös kansalaisyhteiskuntaa ja paikallista osaamista.

Rahoituspäätösten tulee olla ennakoitavia ja läpinäkyviä

Vuoden 2027 hanketuen hakua koskevissa ulkoministeriön vastauksissa todettiin, että hakemuksia voi tehdä kaikkien OECD:n kehitysapukomitean määrittämien kehittyviin maihin. Rahoituspäätösten kerrottiin perustuvan vähimmäisvaatimuksiin, laadullisiin kriteereihin sekä hakemus- ja hakukohtaiseen kokonaisharkintaan.

Marttaliitto pitää ongelmallisena, jos laadukkaaksi arvioitu hanke hylätään perusteella, jota ei ole hakijoille ennalta selkeästi ilmoitettu. Kehitysyhteistyön ehtojen ja rahoituspäätösten tulee olla ennakoitavia, läpinäkyviä ja yhdenvertaisia. Haavoittuvassa asemassa olevat naiset, lapset ja perheet eivät saa joutua kantamaan poliittisten ratkaisujen seurauksia.

Lisätietoja

• Terhi Lindqvist, johtava asiantuntija, Marttaliitto, terhi.lindqvist@martat.fi
• Marttojen Somalimaa-hankkeen sivut