| |

Martanpäivän viettoa

Useat marttayhdistykset eri puolilla Suomea viettivät tänään Martanpäivää. Päivää on juhlistettu eri tavoin, esimerkiksi Palojoen Martat Orimattilasta viettivät 70-vuotisjuhlaansa, Maaningalla Martat kokoontuivat mökille herkuttelemaan, Savon Martat pesivät ja kukittivat Sisko-tyttöpatsaan Kuopion Kauppatorilla, Mikkelissä Annilan Golfkeskuksessa Martta-golfattiin, Karjalohjan Martat viettivät saunailtaa Karjalohjan Veneilijöiden venekerholla ja Variskankaan Martat kokoontuivat Eino Leino -talolle Martanpäivänkahville.

Variskankaan Marttojen Martanpäivän tilaisuudessa Eino Leino -talon opas, Päivi, kertoi Hövelössä asuneiden henkilöiden, Paltaniemen ja Kainuun historiasta. Kerronta soljui henkilöistä ja paikoista toiseen. Samalla kahvittelimme ja nautimme Lönnrötin kakkua. Kakunresepti on juuri tuo sama, mitä Lönnrotin vaimo aikoinaan on käyttänyt.

Kajaanin Paltaniemellä sijaitseva Eino Leino -perinnetalo on rakennettu melko tarkasti Elias Lönnrotin (1802-1884) asuintalon ja Eino Leinon (1878-1926) syntymäkodin, vanhan Hävelön, piirustusten mukaan vuonna 1978. Talo sijaitsee Kainuun Metsäsäätiön vuokramaalla. Talo siirtyi vuonna 2017 Eino Leino talon-säätiölle. Säätiön taustalla ovat Kainuun Eino Leino -seura, Elias Lönnrot -seura ja Paltamon kunta.

Alkuperäinen Hövelön tila (valokuvassa) on yksityisomistuksessa ja sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Eino Leino -talosta. Vanha Hövelö purettiin 1972 rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Piirilääkäri Elias Lönnrot kokosi Vanhan Kalevalan Hövelössä asuessaan (1834-35). Eino Leino asui lapsuutensa ja nuoruutensa (1878-95) Hövelössä. Lönnrotin aikaan Hövelö oli pieni torppa, jota Eino Leinon vanhemmat laajensivat.

Elias Lönnrot oli lääkäri, runonkerääjä, lehtimies ja kielitieteilijä. Lönnrot mm. laajensi kasvitieteen termistöjä sekä matematiikan ja kieliopin oppisanastoja. Lönnrot toimitti eläkkeellä ollessaan suomi-ruotsi -sanakirjan.

Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Leinon kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, esseitä, romaaneja, pakinoita, näytelmiä ja suomennoksia ulkomaisesta kirjallisuudesta – kaikkinensa 32 runokokoelmaa, 25 romaania, 25 näytelmää ja 16 käännöstyötä. Kansallisrunoilijamme Eino Leinon varsinainen elämäntyö ovat lukuisat runo- ja proosateokset. Leino kirjoitti jo lapsena runoja. Hänen ensimmäinen julkaistu runonsa, Kajaanin linna, ilmestyi Hämeen Sanomissa vuonna 1890. Leinon oli tuollon vasta 12-vuotias.

Hyvää Martanpäivää Eino Leinon runon ja tyttäreni Paltaniemeltä toissa iltana uintireissultamme ottaman kuvan myötä:

 

Mä lykkään purteni
laineillen

Ma lykkään purteni laineillen
ja järven poikki sen ohjaan
ja lasken salmia saarien
tuon pienen poukaman pohjaan.

Ja rannalla lahden tyynen sen
on tuoksuva tuomilehto,
koti peippojen, kerttujen keväisten
ja laulujen, tuoksujen kehto.

Mut varjossa lehdon vilppahan sen
on neitonen tummatukka,
mun leppäkerttuni keväinen,
mun lauluni, lempein kukka.

Eino Leino, 1895

Jätä kommentti

*

Jaa sivu