Perheen yhteiset ateriat ovat arvokkaita. Niistä kannattaa pitää kiinni, oli kyseessä sitten aamupala, välipala tai päivällinen. Ruokaostokset on hyvä suunnitella etukäteen ja ruoan esillepanoon kannattaa kiinnittää huomiota, kun lapsille esitellään uusia ruokalajeja.
Lapsiperheen arki on usein melkoinen palapeli. Aamukiireet, päiväkotiin viemiset, kouluun lähettämiset ja välipalojen miettimiset koulupäivänsä aikaisin päättäville lapsille ovat jo melkoinen paletti – puhumattakaan iltaruoan suunnittelusta ja valmistamisesta, kun vatsat jo kurnivat. Voi tuntua lähes mahdottomalta saada perhe koolle saman pöydän ääreen ja syömään yhdessä edes kerran päivässä. Seuraavassa helppoja vinkkejä, joiden avulla yhteinen ruokahetki onnistuu.
Arvosta yhteisiä ruokahetkiä
Yhdessä syöminen on tärkeää. Silloin käydään läpi päivän kuulumiset, ollaan läsnä ja rauhoitutaan. Rutiinit luovat arkeen jatkuvuutta. Lapset tuntevat olonsa turvalliseksi, kun he tietävät, että juttelulle on aikaa. Yhteinen ateria voi joskus olla vaikka aamiainen tai iltapala, jos päivällisen nauttiminen yhdessä ei onnistu. Sovitaan silloin etukäteen, mikä on tämän päivän yhteinen ateria. Joskus voi olla tarkoituksenmukaista käyttää aikaa enemmän ruokailuhetkeen kuin ruoan valmistamiseen itse alusta alkaen.
Suunnittele
Suunnittelusta on hyötyä, kun haluat valmistaa ruoat itse. Miettikää vaikka viikon ruokalista etukäteen ja tehkää isoimmat ruokaostokset kerralla. Kun suunnitelmat ja ostokset on tehty etukäteen, arjen keskelle jää vain suunnitellun ruoan valmistaminen. Joka päivä ei tarvitse tehdä uutta ruokaa. Jos ruoasta riittää kahdeksi tai kolmeksi kerraksi, riittää pelkkä lämmittäminen. Se ei vie enempää aikaa kuin valmispitsankaan lämmittäminen.
Ruokakasvatusta
Vanhempien ruokatottumukset ja tavat vaikuttavat lasten ruokatottumuksiin, ja lapsen suhde ruokaan kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön ja toisten ihmisten kanssa. Lapsi seuraa aikuisten ja sisarusten käytöstä ja omaksuu toimintatapoja. Yhdessä ateriointi on tehokkain tapa ohjata lapsen ruokavaliota terveelliseen ja monipuoliseen suuntaan. Esimerkin voima muokkaa lapsen ruokavaliota kaikista tehokkaimmin. Ruokailuun ei tulisi liittää tiukkaa rajoittamista, ruoalla palkitsemista tai syömään pakottamista.
Kattaus ja esillepano tärkeää
Ruoan esillepano ja kodin ruokasisustus on yhteydessä ruoankäyttöön, olipa kyse terveellisistä tai epäterveellisistä ruoista ja elintarvikkeista. Se, mitä on tarjolla ja näkyvillä, vaikuttaa siihen, mitä syömme. Kun tarjolla on uusia ja lapselle tai vanhemmillekin vieraita ruokalajeja, kannattaa kiinnittää hieman tavallista enemmän huomiota kattaukseen ja ruokien esillepanoon.
Monipuolisuutta ja kärsivällisyyttä
Lapset syövät sitä, mistä pitävät – ja he pitävät siitä, mikä on tuttua. Tutuksi tulee se, mitä on tarjolla. Lapsen makutottumukset kehittyvät varhain, ja lapsena opitut mallit säilyvät pitkälle aikuisuuteen. Lapsi voi tarvita monta maistelukertaa tullakseen tutuksi jonkin maun kanssa. Nirsoilusta ei kannata lannistua. Tarjoa johdonmukaisesti ja kärsivällisesti monipuolisia makuja ja ruokia. Näin annat lapselle mahdollisuuden kasvaa ennakkoluulottomaksi ruoan suhteen.
Makuelämyksiä aterioilla
Lapsen kiinnostusta uusia makuja kohtaan voi herätellä ruoan tutkimisen kautta ja erilaisin makuelämyksin. Mietitään yhdessä, miltä ruoka näyttää, tuntuu, tuoksuu, maistuu ja kuulostaa. Tutkiminen hälventää usein lapsen ennakkoluuloja outoja ja pelottavalta tuntuvia ruokia ja raaka-aineita kohtaan. Lapsista tulee avoimempia uusille mauille, ja koko perhe saa uusia, yhteisiä makukokemuksia.
Otetaan tavaksi
Yhdessä syöminen kannattaa ottaa perheessä tavaksi. Yhteisen aterian ei aina tarvitse olla päivällinen; myös välipalahetki tai iltapalavoileivät ajavat asian. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan oikopolut ruoanlaitossa ovat sallittuja. Marttojen sivuilla on paljon ideoita ja vinkkejä arkiruokiin ja välipaloihin; kurkista esimerkiksi lapsiperhesivuille ja reseptisivuillemme.
Teksti:
Katariina Silanen, Marttaliitto
Sofia Grynngårds, Finlands svenska Marthaförbund (martha.fi)
Lähteet:
- VRN, OPH & THL (2018): Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Helsinki: Kide 32.
- Vepsäläinen, H. (2018): Food Environment and Whole-Diet in Children — Studies on Parental Role Modelling and Food Availability. Department of food and nutrition faculty of agriculture and forestry doctoral programme in population health university of Helsinki.