Martat edistävät perheiden hyvinvointia aktiivisella osallistumisella Hei me leivotaan! -kampanjaan
Marttaliitto korostaa yhteisöllisyyttä perheiden ja kotien hyvinvoinnin kulmakivenä. Valtakunnallisen Hei me leivotaan! -kampanjan kumppanuuden myötä Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä haluaa herättää keskustelua aidon välittämisen ja läheisyyden merkityksestä lasten ja perheiden hyvinvoinnille. Yhdessä leipominen on konkreettinen osoitus perheenjäsenten välisestä lämmöstä ja jaetusta tekemisen ilosta. Leipoessa perheenjäsenet voivat kokea onnistumisen iloa lahjakkuudesta riippumatta.
Marianne Heikkilän mukaan leipominen ja yhteisen ruoan laittaminen on yksi parhaita muotoja edistää turvallista ja terveellistä maailmankuvaa sekä toisen arvostamista. Yhteisen ajan antaminen omille perheenjäsenille osoittaa konkreettisesti, että jokaisen osaamista ja osuutta perheessä arvostetaan. Tämä on tärkeä tekijä hyvinvoinnin ja minäkuvan muodostumisessa, mutta usein liian itsestään selvänä pidetty tai tiedostamaton asia.
Yhdessä tekeminen hillitsee jatkuvaa kiireen tunnetta
”Perheellisenä tiedän, että kiire ja pakko, rutiinit ja tottumukset vievät nopeasti mennessään emmekä hallitse sisäisesti omaa elämäämme. Tämän keskellä perheet tarvitsevat pysähtymistä ja tekoja, joiden kautta voi kertoa rakastavansa ja välittävänsä. Yhteenkuuluvuus ja hyväksytyksi tuleminen ovat inhimillisiä perustarpeita, joita emme voi aina arjessa täyttää.”
Mariannen mukaan monet vanhemmat ajattelevat että leipominen on oikein, mutta arjen kiireet ajavat kaiken ohi. Kotona ei yksinkertaisesti enää jaksa ryhtyä leipomaan. Siksi esimerkiksi puolivalmisaineiden käyttäminen on hyvä tapa aloittaa. Muffinsitaikinan voi ostaa valmiina, ja kotona pitää vain laittaa taikina muotteihin ja uuniin.
”Äitien ei tarvitse olla “pullantuoksuisia” ihanneäitejä, vaan kohtuullinen, yhdessä toteutettu leivontahetki riittää. Kun leipominen on tehty yhdessä, siitä hyötyvät kaikki
perheenjäsenet. Vastuut voi myös jakaa: yksi siivoaa, yksi tekee taikinat, ja kaikki osallistuvat varsinaiseen leipomiseen ja syömiseen.”
Leivonta lähentää eri sukupolvia toisiinsa
Pienten lasten vanhemmat, jotka leipovat lastensa kanssa, jättävät heille koko elämäksi jäljen, jossa tuoksut ja pulla tuovat lämpimiä muistoja vielä aikuisenakin. Marianne haluaa kannustaa myös murrosikäisten ja nuorten vanhempia yhteisen tekemisen avulla löytyvään läheisyyteen: ”Olen vetänyt sen verran monta riparia, että tiedän nuorten olevan aina pois kotoa, jolloin yhteisen ajan saaminen on haasteellista. Mutta erityisesti siitä syystä yhdessä leipominen esimerkiksi joihinkin juhliin voi olla pieni ja helppo teko, jonka yhteydessä voi puhua isompiakin sosiaalisia ja emotionaalisia asioita luottamuksella.”
Leivontataitojen välittäminen seuraaville sukupolville on myös tärkeää. ”Omat lapseni oppivat perheen lisäksi isovanhemmilta, joiden leivinuuniin menevät niin pullat, sämpylät kuin kakutkin, jotka on yhdessä valmistettu.” Lastenlasten ja isovanhempien, mutta myös kummien ja kummilasten tapaamisiin yhdessä leipominen tuo mukavia elämyksiä, jotka lisäävät läheisyyttä ja luottamusta. Samalla seuraavalle sukupolvelle siirtyy arjen hallintaa lisääviä taitoja ja esimerkiksi suvun jäsenten lempireseptejä.
Luovaa ja hyödyllistä leipomista pitää lisätä myös kouluissa
Leipominen on luova harrastus. Ohjeita löytyy helpoista haastavampiin, ja muotoilulla ja koristelulla saadaan ruoka- ja kahvipöytään myös silmänruokaa. Sopivista aineista itse leivotut suolaiset ja makeat leivonnaiset sopivat myös erityisruokavaliota noudattaville. Koulu on kodin ohella luonteva paikka omaksua hyödyllisiä arjen taitoja, kuten leipomista.
Kotitalousopetuksen tunnit alkamaan ensimmäiseltä luokalta
Marianne ehdottaa, että koulujen kotitalousopetuksen tulisi alkaa jo ensimmäiseltä luokalta ja jatkua läpi peruskoulun. Leipomisen määrän lisääminen kotitaloustunneilla antaisi oppilaille myös paremmat mahdollisuudet luovuuteen – ettei aina tarvitse tehdä pullaa, korvapuustia, pitkoa tai muuta tarkkaan määriteltyä leivonnaista, vaan pääasia on että tuotetta on kiva tehdä ja että se maistuu hyvältä. Oppiminen tapahtuu mukavasti siinä sivussa.
Myös Martat edistävät leivontakulttuuria muun muassa järjestämällä lapsille leivontakursseja. Martat uskovat, että jokaiselta löytyy osaamista ja uusien taitojen oppimisen halua.
Itse tehty on paitsi maistuvaa, myös edullista
Marianne muistuttaa, että leipä – ja sämpylätaikina toimii erinomaisena piilona, jossa voi hyödyntää tähderuokien käyttöä. Taikinaan voi piilottaa niin puuron ja perunamuusin loput kuin tähteeksi jääneen porkkanaraasteenkin. Leipominen kannattaa, koska kotona leivotun leivän hinta on noin 1 €/kilo, kun kaupasta ostetun leivän hinta on helposti 5-kertainen. Kotona leivotun pikkupullan hinnaksi tulee noin 20 senttiä ja kilohinnaksi noin 2,20 €. Kaupan pikkupulla maksaa helposti euron, ja kahvilan pulla moninkertaisesti.
Sesonkileipomisessa voi yhdistää uutta ja vanhaa
Hei me leivotaan! -kampanjan yhtenä tavoitteena on nostaa leipominen tavaksi samalla tavalla kuin viikkosiivous, sillä pienikin yhdessä tekeminen piristää arkea. Jos viikottainen leipomishetki ei aina onnistuisikaan, hyvä tapa sitoa perhettä yhteen on yhdessä valita ja toteuttaa eri sesonkeihin ja juhliin sopivat ”nimikkoleivonnaiset”.
Valtakunnallisen leivontapäivän lisäksi leipominen sopii sekä arkeen että juhlaan. Martat pitävät osaltaan huolta siitä, että juhliin, juhlapyhiin ja sesonkeihin liittyvät perinteiset ja uudet reseptit sekä uudet tavat leipoa leviävät valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että sekä kotona että kouluissa tehdään itse enemmän. Perinteisten juhlapyhien ja -päivien, kuten joulun, laskiaisen, pääsiäisen, juhannuksen, äitien- ja isänpäivän lisäksi leivonta kuuluu olennaisena osana esimerkiksi syntymäpäiviin ja kaste- ja rippijuhliin.
Marttojen uusia leivontavinkkejä ja -ohjeita löytyy Hei me leivotaan! -kampanjan nettisivuilta osoitteesta www.heimeleivotaan.fi. Esimerkiksi Martan vaniljasydän-muffinit ovat oiva tapa aloittaa yhteinen leipominen. Niiden tekemisessä on ja yhdessä nauttimisessa on sydämellistä symboliikkaa.
Lisätietoja Hei me leivotaan! -kampanjasta:
Terhi Bergius, 050 912 2806
Lisätietoja Marttojen toiminnasta:
Marianne Heikkilä, 010 838 5532
Hei me leivotaan! -kampanjan tavoitteena on lisätä perheiden hyvinvointia tekemällä leipomisesta säännöllinen osa perheiden arkista yhdessäoloa. Kampanjan lähettiläinä toimivat Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä sekä tv:stä tuttu kokki Aki Wahlman. Valtakunnallista leivontaviikkoa vietetään lokakuun puolivälissä viikolla 41, ja lauantai 16.10. on valtakunnallinen leivontapäivä. Hei me leivotaan! -kampanjan yhteistyökumppaneita ovat Dansukker (Suomen Sokeri), Gorenje, Suomen Hiiva, K-supermarketit sekä Marttaliitto ja Kotitalousopettajien liitto.
Teologian maisteri Marianne Heikkilä tuli Marttaliiton toiminnanjohtajaksi 1.2.2010. Hän on yksi eettisen lahjan Toisenlainen Lahja ja Naisten Pankin perustajista Suomessa. Työssään hän on erikoistunut kansalaisjärjestöjen yhteiskuntavastuullisiin muutosstrategioihin. Marianne on aikaisemmin toiminut Kirkon Ulkomaanavun apulaistoiminnanjohtajana, varainhankinnan – ja sidosryhmäjohtajana sekä Kirkkopalvelujen viestintäpäällikkönä. Kirkon tiedonvälityspalkinnon hän sai Etsijä-lehden päätoimittajana 1995. Marianne on toiminut myös oman yrityksensä kautta konsulttina, kolumnistina, luennoitsijana ja toimittajana. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa Kymmenen käskyä naiselle ja Rakasta lasta – suojele lapsuutta.
Kansalaisjärjestö Martat edistävät kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta. Martat antavat jäsenilleen valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Toiminta on yhteisöllistä, uuden oppimista ja yhdessä tekemisen iloa.
Marttapiirit järjestävät valtakunnallisesti kaikille avointa kotitalousneuvontaa ja lisäksi kursseja mm. maahanmuuttajille, yrityksille, ystäväpiireille, jäsenistölleen sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja heidän perheilleen. Marttayhdistyksissä on jäseniä yli 42 000. Järjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton.