Tulevaisuus rakentuu rohkeudesta ja reiluudesta – Miten pidetään kansa kasassa?

Kansalaisjärjestöakatemia 2026 järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa Helsingin kaupungintalolla yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Vuosien aikana tapahtumasta on kasvanut tärkeä foorumi, joka tuo yhteen julkisen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita vahvistamaan ymmärrystä, vuoropuhelua ja yhteistyötä.

Kansalaisjärjestöakatemian tavoitteena on lisätä virkamiesten ja viranhaltijoiden tuntemusta kansalaisjärjestötoiminnasta sekä vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Samalla se muistuttaa kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen merkityksestä demokratialle, osallisuudelle ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille.

Kevään tilaisuudessa tarkastelimme yhteiskuntaa rapauttavia ilmiöitä: segregaatiota, kuplautumista ja polarisaatiota. Maailmanpoliittisen epävarmuuden ja konfliktien keskellä kysyimme, miten pidämme kaikki mukana, torjumme eriytymistä ja varmistamme moniäänisyyden. Millä teoilla rakennamme reilua, rohkeaa ja henkisesti kestävää yhteiskuntaa? Miten vahvistamme luottamusta, jaamme osaamista ja löydämme toivoa haastavassa ajassa?

Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Ali Salloum muistutti keynote-puheenvuorossaan, että kaikkea polarisaatiota ei tule nähdä vain kielteisenä ilmiönä. Olennaista on tunnistaa rakentava polarisaatio ja erottaa se negatiivisesta vastakkainasettelusta. Polarisoitunut yhteiskunta tarvitsee kansalaisia, jotka ymmärtävät ilmiön monimuotoisuuden ja kykenevät toimimaan rakentavasti jakautuneessa yhteiskunnassa.

Ministeri Mika Poutala puolestaan korosti nuorten tulevaisuususkon merkitystä. Tulevaisuususko on hyvinvoinnin perusta sekä yksilölle että yhteisölle. Sen heikentyessä myös yhteiskunnan kantokyky heikkenee. Poutalan mukaan meidän kaikkien vastuulla on vahvistaa yhteisöllisyyttä, luottamusta ja sitä näkymätöntä pääomaa, jonka varassa yhteiskunta toimii.

Yhdessä tekeminen ei ole vain keino saavuttaa jotain muuta, vaan arvo itsessään. Se rakentaa identiteettiä, yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Dialogi on keskeinen väline erilaisten näkemysten ymmärtämiseen, rakentavaan keskusteluun ja polarisaation ehkäisyyn.

Tilaisuuden keskusteluissa nousi vahvasti esiin nuorten tilanne. Työllistymiseen liittyvät paineet koskettavat monia, ja erityisen huolestuttavaa on, että nuoret miehet kokevat tutkimusten mukaan vähiten yhteisöllisyyttä. Yksinäisyys kuormittaa ja sairastuttaa. Siksi tarvitsemme nuorten elämään turvallisia yhteisöjä, jotka kannattelevat vaikeiden vaiheiden yli. Samalla on tärkeää rakentaa turvallista keskustelukulttuuria myös politiikan ja vaikuttamisen ympärille.

Paneelikeskusteluissa tarkasteltiin eriytymistä Suomessa monesta näkökulmasta. Esille nousi, miten segregaatio ja polarisaatio voivat näkyä esimerkiksi kouluvalinnoissa, sukupolvien ja sukupuolten eriytymisenä, puutteellisena kulttuurien tuntemuksena ja erilaisten tietoaukkojen syvenemisenä. Keskustelijoita yhdisti näkemys siitä, että moniäänisyys, kulttuurinen ymmärrys ja toistemme kuuleminen ovat koko yhteiskunnan voimavaroja.

Demokratiaa ei voi ulkoistaa. Se rakentuu osallistumisesta, vaikuttamisesta ja siitä, että kutsumme ihmisiä mukaan emmekä sulje heitä ulos. Oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentaminen edellyttää yhteistä tilannekuvaa, resurssien turvaamista ja kykyä tunnistaa myös ne ihmiset ja ryhmät, joiden ääni ei tällä hetkellä kuulu riittävästi.

Kysymys siitä, miten pidämme kaikki mukana, saa lopulta yksinkertaisen mutta vaativan vastauksen: yhdessä.

Kiitos yhteistyöstä valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hankkeelle ja Helsingin kaupungille sekä perustajajäsenille Kansalaisareenalle, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:lle, Mannerheimin Lastensuojeluliitolle, Marttaliitolle, Nuorisoala ry:lle, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLIlle, oikeusministeriölle, Suomen Olympiakomitealle, Suomen Punaiselle Ristille sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlle.