Äänestä Suomelle oma kansallissieni
Sieniviikon kunniaksi Martat käynnistivät äänestyksen, jolla etsittiin Suomelle kansallissientä. Omaa suosikkia pystyi äänestämään 11.9. mennessä. Eniten ääniä saanut sieni julkistetaan Marttatorilla 14.9. Kiitos kaikille äänestäneille!
Ehdokkaat
Herkkutatti
Herkkutatti tunnetaan myös nimellä kivitatti. Sienen pehmeä, pähkinäinen maku on monen mieleen. Satokausi alkaa usein jo heinäkuussa, jopa ennen juhannusta. Joskus herkkutateista voi tulla uutta satoa vielä syyskuun lopulla ja lokakuun alussa.
Kangastatti
Männyn seuralaisena karuilla kankailla ja rämeitten reunoilla kasvava kangastatti näyttää siltä, kuin sienen päälle olisi ripoteltu kanelia. Leikkauspinnoista sienen malto sinistyy, joskus vähän, joskus voimakkaasti. Sieni on miedon makuinen, harvoin toukkainen.
Haaparousku
Haaparousku on yksi yleisimmistä kotitalouksissa käytetyistä ruokasienistä. Monille se on ainoa oikea perinteinen sienisalaattisieni. Suolaaminen on haaparouskun perinteinen säilöntätapa. Haaparouskua kutsutaan kansanomaisesti haapasieneksi.
Kangasrousku
Punaruskea, piparkakun värinen kangasrousku on hyvin yleinen ja runsassatoinen sieni koko maassa. Sienen tuoksu on raikas, havupuun tuoksua muistuttava. Pienet kangasrouskut sopivat mainiosti esimerkiksi marinoitaviksi ja erilaisiin pikkelsseihin.
Karvarousku
Karvarouskun tunnistaa karvareunaisesta, vaaleanpunertavasta lakista, josta tirskahtaa valkoista, kirpeää ”maitoa” eli maitiaisnestettä. Sieni on helppo tunnistaa. Karvarousku on yleisimpiä ruokasieniämme ja se kasvaa yleisesti koko maassa, tavallisesti koivun seuralaisena.
Isohapero
Mäntyvaltaisissa sekametsissä kasvava isohapero on miedon makuinen, herkullinen ruokasieni. Se sopii sellaisenaan paistettavaksi. Sientä voidaan säilöä myös kuivaamalla. Jos haluat pakastaa isohaperoja, hauduta niitä ensin omassa liemessään ja jäähdytä.
Kangashapero
Oranssinkeltainen kangashapero kasvaa yleisenä koko maassa. Sitä tavataan yleensä karuissa havu- ja sekametsissä, etenkin männiköissä ja rämeillä. Vanhemmiten sienen väri haalistuu. Lakin pintakelmun saa helposti irti reunoista nylkemällä. Sienen maku on mieto. Kuten kaikki haperot, myös kangashapero on hauras.
Keltavahvero eli kantarelli
Kauttaaltaan kauniin keltainen kantarelli on yksi helpoimmin tunnistettavista sienistämme. Sienen kasvukausi on pitkä, kesäkuun lopusta aina syyskuun loppuun. Samalla kasvupaikalla voi käydä keräämässä satoa kesän aikana useita kertoja.
Suppilovahvero
Tätä suppilomaista tai torvimaista vahveroa voi kerätä yleensä elokuun lopusta aina marraskuulle asti. Sienestäjän voi aluksi olla hankala löytää ”suppiksia”, sillä ne kasvavat syvällä sammaleessa. Suppilovahverossa, kuten muissakin vahveroissa, on runsaasti D-vitamiinia.
Korvasieni
Kun koivut ovat reilusti hiirenkorvalla, ensimmäiset korvasienet ilmestyvät kasvupaikoilleen. Sieni on helppo tunnistaa aivomaisesti poimuttuneesta lakista. Korvasienikeitto ja -muhennos ovat tyypillisiä kevään sieniherkkuja.
Lampaankääpä
Suurina ryhminä kasvavan, epäsäännöllisen muotoisen, väriltään keltavivahteisen lampaankäävän löytää yleensä kuusivaltaisesta metsästä. Sieni on helppo tunnistaa: sillä on ohut, tiivis pillikerros, joka ei irtoa helposti sienen mallosta. Kun sientä kypsentää, se muuttuu pannulla kauniin sitruunankeltaiseksi.
Mustatorvisieni
Suppilomainen, harmaanmusta, ohutmaltoinen mustatorvisieni on helppo tunnistaa, kunhan sen vain ensin löytää. Mustatorvisieni on paikkauskollinen: sitä kannattaa etsiä samoilta seuduilta, mistä sitä on aiemminkin löytänyt. Sieni kasvaa melko yleisenä Keski-Suomeen asti, harvinaisena Pohjois-Pohjanmaalle asti. Ohutmaltoisena se soveltuu hyvin kuivattavaksi. Kuivattua sientä voidaan käyttää voimakkaan makunsa vuoksi mausteena muissa ruoissa.
Jokin muu sieni
Sopiiko kansallissieneksi jokin muu sieni?