Henkivakuutuskorvausten verotusta ei saa kiristää
Marttaliitto ja Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet esittävät huolensa siitä, että kuolemantapauksista maksettavien vakuutuskorvausten verotusta ollaan kiristämässä. Kriisitilanteissa kuluttajat tarvitsevat tukea, joilla perheet voivat selvitä yllättävistä tilanteista. Tähän eivät yleensä omat tai yhteiskunnan varat riitä, vaan monet hankkivat vakuutuksen lisäturvaksi. Noin kolmanneksella kuluttajista on vapaaehtoinen lisäturva, vakuutus. Sitä ei saa heikentää veronkiristyksillä.
Kannanotto 22.9.2016
Marttaliitto ja Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet esittävät huolensa siitä, että kuolemantapauksista maksettavien vakuutuskorvausten verotusta ollaan kiristämässä.
Kriisitilanteissa kuluttajat tarvitsevat tukea, joilla perheet voivat selvitä yllättävistä tilanteista. Tähän eivät yleensä omat tai yhteiskunnan varat riitä, vaan monet hankkivat vakuutuksen lisäturvaksi. Noin kolmanneksella kuluttajista on vapaaehtoinen lisäturva, vakuutus. Sitä ei saa heikentää veronkiristyksillä.
Valtiovarainministeriön esitysluonnoksessa perintö- ja lahjaverolain muutokseksi esitetään, että nykyisin verovapaan henkivakuutuksen perusteella saatua alle 35 000 euron suuruista korvausta ryhdytään verottamaan. Verottaminen koskisi myös muitakin vakuutusmuotoja, joista maksetaan kuolemantapauksissa kertakorvauksia (mm. työntekijäin ryhmähenkivakuutus, matkustajavakuutus, ryhmähenkivakuutus sekä vapaaehtoinen tapaturmavakuutus).
Riskihenkivakuuttaminen ei ole perheille sijoittamista. Riskihenkivakuutuksilla on suuri taloudellinen merkitys perheille, joiden tilanne ei ole mahdollistanut säästöjen kertymistä. Kuolemantapauskorvaus korvaa tulojen menetystä, jos perheen pääasiallinen tulonhankkija menehtyy. Tämä voi aiheuttaa perheen taloudelliseen tilanteeseen merkittävän huononemisen, jota lakisääteinen sosiaaliturva ei paikkaa.
Nykyinen, kuolemantapauksesta maksettavan korvauksen verovapaa osa, 35 000 euroa, ei ole monellekaan riittävä, jos sitä vertaa keskimääräisiin asuntolainamääriin (100 000 – 160 000 € lapsiperheissä). Tyypillisesti kuolemantapauskorvaus maksetaan kuolleen leskelle ja lapsille turvaamaan heidän selviytymistään kriittisessä elämänvaiheessa.
Noin kolmanneksella suomalaisista on vapaaehtoinen henkivakuutus. Etenkin perheille, joilla on asuntovelkaa sekä lapsia huollettavana, henkivakuutukset ovat tärkeä lisäturva, joka voi auttaa mm. säilyttämään perheen kodin. Tätä turvaa ei saa heikentää veronkiristyksellä.
Lisätietoja:
Marianne Heikkilä, Marttaliitto, toiminnanjohtaja
marianne.heikkila@martat.fi, 050 375 1195
Juha Beurling, Kuluttajaliitto, pääsihteeri
juha.beurling@kuluttajaliitto.fi, 040 5566 421