Kestävä arki -kyselytutkimus: Martat edelläkävijöinä kohti kestävämpää arkea
Marttaliitto teetti IROresearchilla loppuvuonna 2024 neljättä kertaa Kestävä arki -kyselytutkimuksen, jossa tarkasteltiin ja vertailtiin suomalaisten ja marttajärjestön jäsenten asenteita ja kulutustottumuksia kestävän arjen näkökulmasta.
Tulokset osoittavat, että tietoisuus kestävistä arjen ratkaisuista on vakiintunut, mutta käyttäytymisen muutos on edelleen hidasta.
Tutkimuksessa selvitettiin asenteita mm. ruokaan, kulutukseen, puutarhaan, ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamista kohtaan.
Ruokavalinnoilla kohti kestävämpää arkea
Martat nousevat tutkimuksessa esiin kestävän arjen edelläkävijöinä. Martat poikkeavat muista vastaajista erityisesti sesonkiraaka-aineiden suosimisessa, kasvisten lisäämisessä ruokavalioon ja lihankulutuksen vähentämisessä.
Valtaosa kaikista vastaajista oli sekasyöjiä. Kasvissyöjiä tai vain harvoin lihaa syöviä oli kuitenkin martoissa (38 %) muuta väestöä (24 %) enemmän. Ruokahävikin vähentäminen koetaan kummassakin ryhmässä tärkeäksi tavoitteeksi, martoista näin ajattelee 95 % ja muusta väestöstä 81 %, mutta erityisesti martat panostavat siihen tietoisesti suunnittelemalla ostoksensa (77 %) ja arjen ruokailut (55 %). Muun väestön osalta vastaavat luvut ovat 66 % ja 45 %.
Luonnon monimuotoisuutta tuetaan kotipihoissa
Martat ovat toimineet luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi muuta väestöä aktiivisemmin. Martoista 79 % on torjunut haitallisia vieraslajeja (muu väestö 55 %) ja 67 % on kasvattanut pölyttäjille tärkeitä kasveja (muu väestö 41 %). Martoista 60 % kertoo myös korvanneensa nurmikon niityllä tai jättäneensä tietoisesti pihan alueita hoitamatta, muusta väestöstä näin on toiminut 44 %.
Kestäviä valintoja kotiin ja kulutukseen
Vastuullinen kuluttaminen näkyy käyttöä kestävien tavaroiden suosimisena. Sekä martat että muut vastaajat kertovat ostavansa uusia sisustustuotteita vain rikkoutuneiden tilalle. Martat (83 %) pidentävät vaatteiden käyttöikää muuta väestöä (64 %) useammin huoltamalla ja korjaamalla. Martat (60 %) myös valitsevat muuta väestöä (39 %) useammin ympäristömerkittyjä tuotteita ja ovat myös valmiita maksamaan ympäristömerkitystä tuotteesta enemmän (54 % martoista ja 31 % muusta väestöstä).
Lajittelu kiinnostaa, mutta tehostamiselle on tarvetta
Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti lajitteluun ja ilmoittavat lajittelevansa varsin kiitettävästi eri materiaaleja. Eniten lajitellaan metallia, paristoja ja lasia (90-91 % suomalaisista, 97 ja 98 % martoista).
Martat ovat vielä muutakin väestöä aktiivisempia lajittelijoita, erityisesti tekstiilien osalta. Muovipakkausten lajittelu on kummassakin ryhmässä lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2017, jolloin kysely toteutettiin ensimmäisen kerran. Jos lajittelu jää tekemättä, yleisimmät syyt ovat tilanpuute ja kierrätyspisteen kaukainen sijainti.
Avoimista vastauksista esille nousee muun muassa kertyvän jätteen pieni määrä ja biojätteeseen liittyvät hajuhaitat. Vaikka kyselyyn vastanneet ilmoittavat lajittelevansa monia jätejakeita, liian suuri osa kierrätyskelpoisista materiaaleista päätyy tosiasiassa yhä sekajätteeseen. Kyselyn perusteella lajittelun tehostamiseen kodeissa on kuitenkin hyvät edellytykset.
Yksilön teoilla on merkitystä
Arvoilla ja asenteilla on keskeinen rooli siirtymässä kestävämpään elämäntapaan. Tältä osin kyselyn tulokset kertovat lohduttavaa viestiä: kyselyn vastaajista 69 % uskoo, että yksilöllä on vaikutusmahdollisuus ympäristöasioissa ja 65 % mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on meistä jokaisen velvollisuus. Martat ovat vielä muita vahvemmin samaa mieltä näiden väittämien kanssa (87 % ja 83 %). Vaikuttamista ympäristöasioihin halutaan myös päättäjiltä, vaalien ehdokasvalinta ympäristönäkökulman perusteella on kasvanut aiemmista vuosista kummassakin ryhmässä.
Tutkimuksen tulokset tukevat Marttojen pitkäjänteisen työn merkitystä. Monen kestävän arjen teon taustalle tarvitaan myös koko joukko taitoja, joita Marttojen toiminnassa ja neuvonnan avulla on mahdollisuus vahvistaa.
Tutkimuksen toteutus
Kyselytutkimus toteutettiin nettikyselynä kahdessa osassa: jäsenkyselynä Marttaliiton jäsenille (otos 3 326 vastaajaa, noin 10 % jäsenistöstä) ja kuluttajakysely väestötasolla IROresearchin Tuhat suomalaista -tutkimuksessa (n= 1 000).
Väestötason tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallistesti sekä validoitiin henkilön ja annettujen vastausten suhteen.
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin loka-marraskuussa 2024. Kestävä arki -tutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 2017, 2019 ja 2021.
Lisätietoja:
- Johtava asiantuntija, ympäristö ja ilmasto, Heidi Holmroos, heidi.holmroos@martat.fi, 050 3030 937
- Tutkimuksen tuloksiin voit tutusta tarkemmin täältä.
