Martat ja Aktivistimummot haastattelivat presidenttiehdokkaita ilmastokysymyksistä

Martat ja Aktivistimummot halusivat kuulla, miten presidenttiehdokkaat Alexander Stubb ja Pekka Haavisto suhtautuvat ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan. Samalla kysyimme ehdokkaan näkemyksiä siitä, minkälainen Suomen presidentin rooli olisi tässä koko maailman turvallisuutta uhkaavassa asiassa.

Kuvat: Pekka Haavisto: Meeri Koutaniemi, Alexander Stubb: Jussi Ratilainen

Martat on 125-vuotias kansalaisjärjestö, jonka juhlavuoden teemana on metsät. Aktivistimummot-liike on verkosto, joka toimii sen puolesta, että lapsenlapsilla olisi maailma, jossa elää. Sekä Aktivistimummot että Martat tekevät työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi ja keräävät varoja yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa ikimetsien suojeluun.

Ehdokkailta kysytyt kysymykset

1. Mitä vastaisitte lapsenlapselle, joka kysyy: ”Voiko Suomen presidentti tehdä jotakin, jotta maailman luonto ei pilaantuisi?” Mitä?
2. Mitä mieltä olette, pitäisikö valtion eli meidän yhteisiä ikimetsiä suojella, eikä kaataa, niin kuin nyt tapahtuu?
3. Mihin asioihin pyrkisitte kansainvälisesti vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
4. Miten presidenttinä turvaisitte Suomen metsien aseman hiilinieluina?
5. Miten pyrkisitte vaikuttamaan siihen, että sopimusta fossiilisen energian käytön lopettamisesta noudatettaisiin?

Tutustu ehdokkaiden ajatuksiin, käytä ääntäsi ja äänestä!

Pekka Haavisto

1. Mitä vastaisitte lapsenlapselle, joka kysyy: ”Voiko Suomen presidentti tehdä jotakin, jotta maailman luonto ei pilaantuisi?” Mitä?

Arvojohtajana nostaisin esiin vakavan huoleni luonnon tilasta niin kotimaassa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä. Olen aiemmin kertonut, että presidenttinä perustaisin valtiojohtajien ilmastoryhmän, jotta ilmastoratkaisuihin saataisiin lisää vauhtia. Tämä ehdotus on saanut hyvän vastaanoton. Samanlainen yhteistyö voisi toimia myös luontokadon pysäyttämisessä. Presidentti myös tapaa paljon maiden johtajia kahdenvälisesti. Ottaisin luontokadon pysäyttämisen mukaan tapaamisten asialistalle.

Suomen luonto on ainutlaatuinen ja jokaiselle suomalaiselle omalla tavallaan tärkeä. Presidentillä on oltava selkeä ymmärrys Suomen luonnon tilasta ja hyvä keskusteluyhteys myös järjestöihin, jotka tekevät luonnon hyväksi töitä. Presidenttinä muistuttaisin puheissani, miten tärkeää on huolehtia ympäristöstä.

2. Mitä mieltä olette, pitäisikö valtion eli meidän yhteisiä ikimetsiä suojella, eikä kaataa, niin kuin nyt tapahtuu?

Valtion omistamat metsät ovat meidän suomalaisten yhteistä omaisuutta. Niillä on suuri merkitys niin taloudellisesti kuin luontoarvoiltaan. Valtion omistamista metsistä arvokkaimpien suojeleminen olisi tärkeä teko luonnon monimuotoisuuden säilymisen hyväksi. Myös järjestöt ja yksityiset ihmiset tekevät arvokasta työtä hankkimalla metsiä suojeluun. 

3. Mihin asioihin pyrkisitte kansainvälisesti vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Presidenttinä kutsun muiden maiden johtajia yhteistyöhön ilmastoyhteistyön edistämiseksi, tavoitteena luoda kansainvälinen ilmastojohtajien koalitio. Sen mahdollisia teemoja voisivat olla asian tuominen kansainvälisten järjestöjen agendalle, kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden puheenjohtajien tukeminen sekä ilmastoturvallisuus.

Tämän ottaisin puheeksi jo ensimmäisissä yhteydenotoissa valtionpäämiesten kanssa. Uskon, että ilmastotyössä olisi löydettävissä uusia yhteistyötahoja esimerkiksi Intiasta ja Keski-Aasian maista.

Suomi, mahdollisesti yhteistyössä vaikkapa Ruotsin kanssa, voisi tarjota puitteet kansainvälisille ilmastoneuvotteluille, kunhan seuraavaksi tulee länsiryhmän järjestelyvuoro. Tämä olisi tärkeä viesti siitä, että pidämme ilmaston tulevaisuutta elintärkeänä.

Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä, ja tähän työhön on kaikkien valtioiden yhdessä sitouduttava.

4. Miten presidenttinä turvaisitte Suomen metsien aseman hiilinieluina?

Olemme yhdessä päättäneet Suomessa tavoitella sitä, että Suomi on hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuonna 2035. Metsillä on myös tässä oma roolinsa. Pidän tärkeänä, että maan- ja metsänomistaja saa korvauksen siitä, jos metsiin kohdistetaan hiilensidontatavoitteita. On tärkeää pitää kiinni siitä, että ilmaston hyväksi tekemämme toimet ovat hyväksyttäviä ja tuntuvat oikeudenmukaisilta.

5. Miten pyrkisitte vaikuttamaan siihen, että sopimusta fossiilisen energian käytön lopettamisesta noudatettaisiin?

Viime syksynä Dubaissa pidetyssä YK:n suuressa ilmastokokouksessa hyväksyttiin yhdessä kaikkien 196 maan kanssa kirjaus, joka tähtää fossiilisista polttoaineista luopumiseen koko maailmassa. Edellä esittämäni valtiojohtajien ilmastoryhmä olisi hyvä taho tukemaan fossiilisista polttoaineista luopumista. Näen tässä myös suuria mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Maassamme on osaamista, jota maailmalla kaivataan.

Alexander Stubb

Yhteinen vastaus kaikkiin viiteen kysymykseen:

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Näin, vaikka tällä hetkellä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet hallitsevat ulkopoliittista agendaa.

Erityisesti vanhoja ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia metsiä on suojeltava nykyistä enemmän. Toisaalta on muistettava, että suomalaisten taloudellisesta hyvinvoinnista erittäin merkittävä osa perustuu edelleen metsätalouteen. Näiden välille on löydettävä oikea tasapaino, ja uskon, että me kyllä pystymme siihen.

Ilmastonmuutos on meille ihmiskuntana kohtalonkysymys ja sillä vakavuudella siihen pitää suhtautua. Meillä on näyttöä ja osaamista siitä, miten päästöjä vähennetään esimerkiksi energian tuotannossa. Suomen kannattaa pyrkiä vaikuttamaan myös kansainvälisesti, jotta puhtaat teknologiat, kuten ydinvoima, korvaisivat nykyistä nopeammin fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Presidentti voi vaikuttaa konkreettisesti ottamalla vienninedistämismatkoille suomalaisia yrityksiä, jotka ovat kehittäneet toimivia ja tehokkaita ratkaisuja päästöjen vähentämiseen energiantuotannossa ja muussa toiminnassa. Uusiutuvien sekä päästöttömien energialähteiden ja niihin perustuvien teknologisten ratkaisujen avulla voidaan yhdistää ihmisten elinolojen paraneminen ja elintason kasvu ympäristön tilan paranemiseen.