Julkaistu Aamulehdessä 3.12.2019
Reilu sata vuotta sitten suomalaiset varastoivat ruokaa, jotta pysyivät hengissä talven yli. Tietotaito kulki isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Tänä päivänä tiedot ja taidot eivät enää välity sukupolvelta toiselle ja siksi ruokavarastoa pahan päivän varalle ei enää kaikilla ole.
Palveluyhteiskunta on muuttanut käyttäytymistämme. Kun kaupat ovat auki yötä päivää, ei monellakaan ole kotona ruokaa ja juomaa varastossa. Varsinkin kaupungeissa yksin asuvilla ja nuorilla voi olla jääkaapissa vain valo. Kun kotona ei ole mitään hätävaraa, voi pelkkä sairastuminen aiheuttaa hankaluuksia. Eräs nainen pyysi kaupunginosan Facebook-ryhmässä apua, voisiko joku tuoda hänelle ruokaa, kun hänelle iski migreeni. Pieni kotivara olisi ollut paikallaan.
Kotivara on varautumista yllättäviin tilanteisiin, ja sen avulla voidaan lieventää häiriöiden aiheuttamia haittoja ja helpottaa arjen sujumista. Hyvin varautuneet ihmiset kykenevät myös auttamaan muita hädässä olevia ja siten edistämään laajemmin yhteisön pärjäämistä. Kotivara on äärimmäisen tärkeä, jos esimerkiksi myrsky aiheuttaa pitkittyneen sähkökatkoksen ja kaupat joutuvat sulkemaan ovensa.
Häiriötilanteessa kansalaisten pitäisi pärjätä ainakin 72 tuntia omin avuin, jolloin viranomaisilla on aikaa saada palvelut käynnistettyä. Joka kodissa pitäisikin olla juomaa ja ruokaa sekä välttämättömiä tarvikkeita kolmeksi päiväksi.
Tutkimusten mukaan maaseudulla on paremmat varastot ruokaa ja juomaa kuin kaupungissa. Maalla kauppaan voi olla pitkä matka ja varastotilat ovat usein suuremmat, jolloin voi säilyttää suurempia määriä ruokaa. Perinteisesti maaseudulla ollaan myös enemmän omavaraisia, kasvatetaan kasviksia, kerätään luonnon antimia ja säilötään.
Jokaisen meistä tulisi huolehtia itsestään ja läheisistään sekä tietää, miten varautua häiriötilanteisiin. Tietoa ja koulutusta omatoimisesta varautumisesta kotivarasta saa esimerkiksi pelastusalan ja kotitalousneuvonnan järjestöistä. Onko sinulla kotona vettä ja ruokaa 72 tunniksi?
Kaisa Härmälä, Marttaliiton kehittämispäällikkö
Helena Velin, Maa- ja kotitalousnaisten järjestöpäällikkö.