Talkooperinne Elävän perinnön kansalliseen luetteloon
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Uutena kohteena luetteloon hyväksyttiin talkoot, jota esitti Satakunnan museo yhdessä Marttojen, Suomen Kotiseutuliiton sekä Maa- ja Kotitalousnaisten kanssa.
– Talkoot on Suomessa vuosisatojen perinteet omaava vapaaehtoisen työn muoto ja tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä ja marttojen harrastamista. Talkootyö on ilman korvausta tehtävää vapaaehtoistyötä ja tapa auttaa yhteisöä tai yksityishenkilöitä. Talkootyötä voi olla monenlaista marttojen piirakkapajasta ystävän pihatalkoisiin, kyläyhteisön seuraintalon tai nuorisotilan kunnostukseen tai kioskimyyjänä toimimiseen urheilutapahtumassa. Koko kansan perinteitä jatkavana ja ylläpitävänä toimijana martat arvostavat talkoiden ja neulomisen perinteiden arvostuksen vahvistamista yhteiskunnassa. Talkoot ovat tästä hyvä esimerkki yhteisöllisyyden luojana ja ylläpitäjänä, iloitsee Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä uudesta nimeämisestä.
Luetteloon lisättiin lisäksi laajasti erilaisia käsityötaitoja, kuten Kainuun peilikkään kutominen ja raumalainen pitsinnypläys paikallisina käsityötaitoina. Uusia lisäyksiä luetteloon ovat neulominen, kultasepäntyö, luonnonväreillä värjääminen, moottorisahaveisto, puuveneen korjaus, pärekorin valmistus sekä perinteisen riukuaidan rakentaminen.
Musiikin ja tanssin alueelta kansalliseen luetteloon lisättiin eteläpohjalaisen kaksirivisen haitarin soitto, kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto sekä pelimannityylinen huuliharpun soitto. Ruokaperinteiden piiristä luetteloon nimettiin Lemin säräperinne.
Pelien osalta luettelosta löytyvät nyt miniatyyripeli- eli figuharrastuskulttuuri sekä suomenruotsalaiskoulujen viestikarnevaali Stafettkarnevalen. Luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvää aineetonta kulttuuriperintöä edustavat ortodoksisen ristisaattoperinne, suomenkarja ja karjanhoito, uittoperinne sekä verikuppaus. Lisäksi listalle nimettiin talkooperinne.
Mukaan hyväksyttiin ensi kertaa maahanmuuttajien kulttuureihin liittyviä perinteitä, kun luetteloon nimettiin meksikolaisen kuolleiden päivän sekä Chilen itsenäisyyspäivän, el Dieciochon juhliminen. Unescon sopimuksen alla onkin tärkeää huomioida kulttuurinen moninaisuus ja perinteiden uusiutuminen.
Kolmatta kertaa järjestetty haku keräsi 41 hakemusta eri puolilta Suomea. Ensimmäinen hakukierros järjestettiin vuonna 2017 ja toinen vuonna 2020.
Kansallisessa luettelossa laajasti erilaista aineetonta kulttuuriperintöä
Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä.
Elävän perinnön kansalliseen luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta moninaisilta yhteisöiltä. Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.
Kansalliseen luetteloon valittujen kohteiden on ensin oltava mukana Elävän perinnön wikiluettelossa, johon eri yhteisöt voivat lisätä artikkeleita itselleen merkityksellisestä kulttuuriperinnöstä. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon päässeitä kohteita on mahdollista ehdottaa edelleen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon. Siihen on Suomesta lisätty saunaperinne, kaustislainen viulunsoitto sekä pohjoismainen limisaumaveneperinne.
Tänä vuonna juhlitaan elävän perinnön teemavuotta
Kansallisen luettelon uudet kohteet julkistetyiin maanantaina 9.10.2023 elävän perinnön teemavuoden pääjuhlassa keskustakirjasto Oodissa, Helsingissä.
Vuonna 2023 on Suomessa vietetty elävän perinnön teemavuotta. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta täyttää 20 vuotta, ja Suomi on ollut sen jäsenmaana 10 vuotta. Lisäksi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemana on ollut elävä perintö, mihin liittyviä tapahtumia on eri puolilla Suomea järjestetty yli 300.