| |

Hämärän hyssy

Meidän marraspäivään Esteri on ainakin ammentanut vesiään oikeilla otteilla. Arskallakaan eivät säteet paksun pilvipeitteen alta jaksaneet sitten tähän päivään ihmisten ilmoille kavuta. Matalapaine jyllää hämäryyden hyssytellessä mailla ja mannuilla. Usvakaan ei meinaa jaksaa heittää peittoaan peltojen yltä.

 

 

Sisävalot paloivat läpi hämärän päivän ja kirkasvalolamppummekin on päässyt taasen hoitamaan työtehtäväänsä. Kynttilät ja lyhdyt loistakoon pimeydessä… pihavaloista puhumattakaan. Valoa kansalle joka pimeydessä vaeltaa!

 

 

Itselläni meinasi tänään olla hieman nihkeää pistää nenäänsä ulkoilmaan. Yllätyksekseni havaitsin samaa oireilua myös karvatassuiltamme. Ei ulkoilmaa rakastavilta koiriltaankaan aina voi tietty kaikkea vaatia. Siispä tällä kertaa vain pieni piipahdus pihamaalla ja eikun sisälle uunin tulien lämpöön ja villasukkien kudontaan. Lämpöä kansalle joka kylmyydessä vaeltaa!

 

 

Marraskuussa sitä alkaa kummasti kaipaamaan lumen valkeutta. Ympäröivä luonto tuppaa vaan näyttämään ankealta kaikessa harmaudessaan. Väreillähän, vaikka sisäkasveillakin sitä pystyy luomaan pientäkin eloa ja piristystä syksyiseen tunnelmaan. Värejä kansalle joka harmaudessa vaeltaa!

 

 

Muikeaa marraskuuta kaikille… ja muistakaa, että joskus voi huoletta jättää huomiselle sen tänään tekemättömäksi jääneen!

 

Olen Piia Petäjäjärvi, Saariston Martta. Kodista, ruoasta ja aidosta maalaiselämästä kertovassa blogissani vien teidät Kemiönsaarelle vanhan kyläkoulun pihapiiriin.

Jätä kommentti

*

Jaa sivu