Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL) valitsi vuosikokouksessaan 11.11.2019 hallitukseensa uutena jäsenenä Marttaliiton hallituksen jäsen Anu Talkan. Samalla Marttaliiton hallituksen jäsen Riikka Vacker päätti hallituskautensa NJKL:ssa.

Anu Talka on toiminut Marttaliiton hallituksessa vuodesta 2018 alkaen. Talka on toiminut kehittämispäällikkönä Etelä-Karjalan liitossa ja ollut lappeenrantalaisen Nykymartat ry:n jäsen vuodesta 2011 alkaen.

Talkan lisäksi uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin myös Pirta Hulsi (Suomen Naisyhdistys ry ja Suomen Voimisteluliitto ry) ja Carita Orlando (Suomen Yrittäjänaiset ry). Jatkokaudelle valittiin Nina Hahtela (Suomen sairaanhoitajaliitto ry).

Marttaliitto onnittelee kaikkia hallitukseen valittuja. Kiitämme samalla lämpimästi Riikka Vackeria sekä hallituskautensa päättäneitä Päivi Nikkilää ja Sonja Rauniota heidän tekemästään arvokkaasta työstä.

Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 60 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.

Vuosikokouksen kannanotto: Sukupuolesta on tehtävä viharikosrangaistuksen koventamisperuste

Vuosikokouksessa julkaistiin myös seuraava kannanotto:

Pohjoismaisen selvityksen mukaan esimerkiksi naisten ja miesten kohtaama nettiviha on erilaista, ja naiset kohtaavat enemmän seksismiä ja seksuaalista uhkailua. THL:n mukaan naisten ja tyttöjen lisäksi myös sukupuolivähemmistöt kohtaavat vihapuhetta erityisesti sukupuolen, sen ilmaisun tai sukupuoli-identiteetin perusteella. Sukupuolen puuttuminen viharikoksen määritelmästä vaikuttaa viharikosten käsittelyyn ja seurantaan. Vaikka vihapuheesta tekisi rikosilmoituksen, saattaa se pysähtyä esitutkintaan. Näin käy todennäköisemmin, kun uhri on nainen. Naisten rikosilmoituksia esimerkiksi kunnianloukkaustapauksissa ei viedä yhtä pitkälle kuin miesten.

Vihapuhe ja viharikokset kaventavat naisten osallistumismahdollisuuksia ja ilmaisun- ja sananvapautta. Lisäksi ne heikentävät naisten turvallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa monella tavalla. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan jopa 42 prosenttia kuntapäättäjistä on kokenut, että heidän halunsa osallistua julkiseen keskusteluun on vähentynyt vihapuheen takia. Kuntapäättäjänaiset kokevat vihapuhetta selkeästi miehiä enemmän.

– On kestämätöntä, jos yksikin nainen jättää osallistumatta politiikkaan tai julkiseen keskusteluun siksi, että hänen täytyy pelätä vihapuhetta. Päättäjien on herättävä ja otettava asia vakavasti, sillä vihapuhe ja viharikokset uhkaavat niin tasa-arvoa, demokratiaa kuin sanavapautta, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet painottaa.

Vihapuhe ja viharikokset ovat yksi naisiin kohdistuvan väkivallanmuoto. Suomeen tarvitaan kiireellisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen raportoija, joka arvioi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten toimien toteutumista.

Lisätiedot kannanotosta

• Eva Biaudet, puheenjohtaja puh. 050 512 1846
• Terhi Heinilä, pääsihteeri terhi.heinila@naisjarjestot.fi, puh. 040 530 5544
• Anniina Vainio, järjestöpäällikkö anniina.vainio@naisjarjestot.fi, puh. 050 388 8868