Arkielämältä odotetaan sujuvuutta, hyvä arki rullaa eteenpäin kuin itsestään. Arkeen osuu kuitenkin pienempiä ja suurempia harmeja. Kuinka kansalainen pärjää poikkeustilanteissa, jos sähkön, lämmön, ruuan tai veden jakeluun tulee häiriö? Kuinka pidetään yhteyttä läheisiin, jos kännykät ja muu tietoliikenne pätkii?  Liikenneyhteydet voivat katketa ja sairastuminen voi nopeasti sotkea arjen turvalliset rutiinit. Kotivara turvaa muutaman päivän ruoat, mutta onko kotona myös paristoilla toimiva radio ja vaihtoehto sähkölämmitykselle?

– Kotien toimintavalmiuteen poikkeustilanteissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Oma ja naapuriapu on oltava käytössä ja lähimmäisistä, erityisesti ikäihmisistä on huolehdittava. Kotitalousopetuksen rooli oman arjen hallintaa sekä perustaitoja lisäävänä oppiaineena on ehdottoman tärkeä ja antaa varautumiseen erinomaisia valmiuksia. Myös monet järjestöt opastavat poikkeustilanteisiin varautumiseen ja täydentävät näin valtion turvallisuustoimintaa. Järjestöjen tekemä varautumistyö on tärkeä osa myös yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, sanoo kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja Sari Tanus (Kd).

– On hyvä muistaa kotitalousopetuksen mahdollisuudet edistää kodin ja arjen turvallisuutta esimerkiksi tapaturmien tai tulipalojen ehkäisyssä. Kotitaloustunneilla kohdataan kaikki peruskoulun yläluokkalaiset, ja monissa kouluissa kotitaloutta on nyt alaluokillakin. Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma ja erityisesti ilmiöpohjainen lähestyminen tarjoavat erinomaiset puitteet käsitellä varautumisteemoja”, Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan (KOVA) puheenjohtaja Karim Peltonen toteaa.

– Kotitalousopetuksessa nuoret oppivat arjen hallintaa ja saavat eväitä kestävään elämään. Poikkeustilanteisiin varautumiseen liittyen keskustelemme mm. kotona säilytettävistä elintarvikkeista, juoma- ja käyttövedestä ja muista tarvikkeista sekä opettelemme käyttämään trangiaa. SPEK:n Kotivara-aineistosta löytyy hyviä vinkkejä, miten toimia, jos sähköt ovat poikki myrskyn jälkeen tai kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi, sanoo Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja Anneli Rantamäki. Hän työskentelee kotitalousopettajana Riihimäellä Pohjolanrinteen koulussa.

– Nuorten mukana tieto kulkeutuu koteihin ja perheisiin. Jos ihmisellä on arjen taitoja, hän selviää myös poikkeustilanteissa. Kotitaloudet, joilla on vaikeuksia selvitä jo normaalista arjesta, ovat kaikkein haavoittuvimpia poikkeustilanteissa, Rantamäki huomauttaa.

– Valtakunnalliset kotitalousneuvontajärjestöt, kuten Martat, pystyvät välittämään varautumisesta tietoa koko maahan. Järjestöt ovat lähellä avun tarvitsijoita ja voivat toimia tarvittaessa nopeasti ja ilman viranomaisohjausta, kertoo Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

– Kotitalousneuvontajärjestö koostuu arjen osaajista, joista huomattava osa on joukkomuonitustaitoista ja myös heidän maastotaitonsa, mm. marjastuksen ja sienestyksen ansiosta, ovat hyvät. Naapuriapu ja yhteisöllisyys antavat lisäarvoa koko yhteiskunnan varautumiseen. Jokaisen tulisi huolehtia myös lähimmäisistä ja tarkistaa erityisesti ikäihmisten kotivara säännöllisesti, Heikkilä sanoo.

Lisätietoja

• Marianne Heikkilä, 050 375 1195, marianne.heikkila@martat.fi
• Sari Tanus, (09) 432 3176, sari.tanus@eduskunta.fi
• Karim Peltonen, 040 169 0996, karim.peltonen@spek.fi
• Anneli Rantamäki, 040 510 9045, anneli.rantamaki@riihimaki.fi

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita. Edustettuna tukirenkaassa ovat mm. Opetushallitus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Helsingin yliopisto, Laurea- sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulut, Marttaliitto, ELO-Säätiö, SPEK, Kotitalousopettajien liitto, MTK ja Hotelli- ja ravintolamuseo.​