Kokeile kohtuutta Ekopaastossa: arjen teoilla ja toivon sanoilla kohti kestävämpää elämää

Ekopaasto rohkaisee kohtuuteen ja kutsuu vahvistamaan luontosuhdetta – ja sitä kautta omalta osaltaan hillitsemään ilmastonmuutosta. Seitsemän viikkoa kestävän Ekopaaston aikana voi kokeilla elämäntavan muutoksia, oman arjen hiljentämistä ja kohtuullistamista.

Vuoden 2023 kampanjan teemana on ”Arjen tekoja, toivon sanoja”. Tänä vuonna kampanjassa korostetaan toivon merkitystä ja yhteisöllisyyttä. Kampanjan aikana vinkataan, minkälaisia valintoja voi tehdä maapallon kannalta kestävämmän elämän puolesta.

Mielenrauhaa ja resilienssiä itselle mahdollisten tekojen kautta

Ekopaastossa rohkaistaan toivoon tieteen ja yhteisen tekemisen kautta: ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus, luontokato ja muut kestävyyden ongelmat asettavat niin yksilön kuin ihmiskunnan koville, mutta ne voidaan voittaa yhdessä.

Yksittäisten ihmisten omassa elämässään tekemät valinnat ja teot ovat tärkeitä. Taitoja voi myös oppia: arjen kekseliäisyys ja kätevyys ovat tärkeitä kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Yksilön valintojen yhteisvaikutus ja poliittinen vipuvoima on suuri, ja ne kirittävät kaupunkeja, kuntia, yrityksiä ja valtioita tekemään käyttäytymistä tukevia ja ohjaavia päätöksiä.

Tunne oman elämän hallinnasta voi myös kasvattaa yksilöiden ja sitä kautta yhteiskunnan henkistä kestävyyttä vaikeiden tai mahdottomienkin haasteiden edessä. Yksittäisen ihmisen ei kuitenkaan pitäisi syyllistyä maapallon kokoisten ongelmien edessä, ja sen takia Ekopaastossa rohkaistaan kaikkia tekemään itselleen mahdollisia tekoja.

Ekopaasto toteutetaan vuonna 2023 yhteistyössä kirkon monivuotisten yhteistyökumppanien Suomen ympäristökeskuksen ja Marttojen kanssa. Kampanjakasvoina näkyvät arkkipiispa Tapio Luoma, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä ja Syken pääjohtaja Leif Schulman. Kampanjan aikana julkaistaan kolmikon keskusteluja arjen valinnoista sekä toivon ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta.

Tiede rakentaa toivoa

Kampanjan aikana Suomen ympäristökeskuksen tutkijat muistuttavat myönteisistä ympäristökehityskuluista, jotka osoittavat, että muutos on mahdollinen. Martat käärivät toivon arjen tekemiseen, jossa huomioidaan luonnon ja ympäristön suojelu. Toimiva arki on lähtökohta varautumisen taidoille, jotka herättävät toivon tulevaisuudessa pärjäämisestä.

”Tiede rakentaa toivoa. Se palastelee ongelman suuruutta. Pelottavat asiat muuttuvat helpommin hallittaviksi, kun meillä on tieteen tarjoamaa tietoa siitä, missä ongelman rajat ovat. Näin ne voidaan pilkkoa ja ratkaista”, toteaa Syken pääjohtaja Leif Schulman.

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä muistuttaa yhteisen tekemisen voimasta:

”Toivoa antaa se, että meillä on keinoja vaikuttaa ilmastopolitiikkaan ja ympäristönsuojeluun, ja että me voimme yhdessä tehdä muutoksia.”

Arkkipiispa Tapio Luoma muistuttaa, että kohtuuden käsite on keskeistä kristillisyydessä. Pyhän voi kohdata myös arjessa, ja kohtuullisuus ja liiasta paastoaminen voivat myös tuottaa mielihyvää:

”Vetäytyminen ja hiljentyminen voivat hoitaa ja rauhoittaa mieltä, ja sitä kautta herättää toivon. Silti paasto ei ole vain sisäänpäin kääntymistä, vaan oman toiminnan pohtiminen ja luopumisen opetteleminen voivat hyödyttää myös lähimmäistä ja luomakuntaa. Lopulta todella merkitsevät asiat elämässä syntyvät Jumalan armosta, meille rakkaista ihmisistä ja meitä ympäröivän luomakunnan rikkaudesta.”

Kampanja haastaa ihmiset vinkkaamaan omista arkisista teoistaan, joilla he rakentavat toivoa. Toivon sitaatin kampanjalle ovat miettineet myös ympäristövaikuttaja, luennoitsija Frank Martela (Aalto-yliopisto), vastuullisuusjohtaja Niklas Kaskeala (Compensate), kirjailija Anni Kytömäki, toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen (Climate Leadership Coalition), akateemikko, professori Markku Kulmala (Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus) sekä pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinaho (Turun arkkihiippakunta).

Ekopaasto on mukana myös Astetta alemmas -kampanjassa, ja kampanjan kotisivuille on koottu Martoilta konkreettisia kestävyys- ja energiansäästövinkkejä (ks. Vinkkejä Ekopaastoon). Ekopaastolla on oma kotisivu ja omat sometilit (Instagram, Facebook ja Twitter).  Sitaatteja jaetaan somessa näiltä tileiltä.

Ekopaasto pähkinänkuoressa

Ekopaasto on toisenlaisen elämän kokeilua. Ekopaasto kulkee ”pikkuserkkuna” kristillisen paastoperinteen rinnalla, eikä siis mitenkään korvaa paastoperinnettä. Sen sijaan se tuo paastoon oman, ajankohtaisen lisänsä. Ekopaasto rohkaisee kohtuuteen ja kutsuu vahvistamaan luontosuhdetta. Ekopaasto liittyy sellaisiin elämäntavan muutoksiin, hiljentämiseen ja kohtuullistamiseen, jotka voivat osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Ekopaaston aikana meistä jokainen voi kokeilla oman arkensa muuttamista seitsemän viikon ajan. Ekopaastoa vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.

Lisätietoja

• Salka Orivuori, kehittämispäällikkö, ilmasto- ja ympäristöasiat, salka.orivuori@martat.fi, p. 050 5474751