Kuntien on mahdollistettava kotitalouksille jätelain etusijajärjestyksen mukainen tekstiilien uudelleenkäyttö ja kierrätys
Suomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodintekstiilejä noin 13 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Suomessa syntyy vuodessa miljoonia kiloja tekstiilijätettä, noin 10 kg henkeä kohden. Kaatopaikoille päätyy edelleen paljon myös kierrätyskelpoista vaatetta. 1.1.2016 alkaen orgaanista jätettä, muun muassa tekstiilijätettä, ei saa enää viedä kaatopaikalle. Rajoitus on osa 1.6.2013 voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta kaatopaikoista. Rajoituksen toteuttamiseksi on monilla alueilla otettu käyttöön jätteen hyödyntäminen energiana. Tekstiilijätteessä on kuitenkin runsaasti materiaalia, joka tulisi saada kierrätykseen polton sijaan.
Jätelain keskeisenä viestinä on etusijajärjestys kaiken jätteen, myös tekstiilijätteen käsittelyssä. Ensisijaisesti jätteen määrää tulee vähentää. Tekstiilijätteen määrän vähentämisessä oleellisessa osassa ovat kulutusvalinnat: uusien hankintojen harkittu tekeminen sekä tekstiilien oikea huoltaminen ja korjaaminen. Mahdollisuuksien mukaan tekstiilit myös käytetään uudelleen sellaisenaan. Toissijaisesti tekstiilit tulee kierrättää materiaalina ja vasta sen jälkeen hyödyntää energiantuotannossa eli viedä poltettavaksi.
Tehokkaan kierrätyksen kannalta on olennaista, että tekstiilimateriaali olisi mahdollisimman tasalaatuista ja toisaalta, että sen määrä olisi riittävä. Tekstiilin laadun tunnistaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten suhtautuminen tekstiilien kierrätykseen osana omia arkirutiineja on hyvin myönteistä, kunhan se tehdään kotitalouksille helpoksi.
Tekstiilijätteen järjestelmällinen kierrätys vähentäisi tekstiilien tuotantoon liittyvää energian, veden ja kemikaalien kulutusta sekä näihin liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Myönteiset vaikutukset ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen hillitsemiseen ulottuvat maamme rajojen ulkopuolelle saakka.
Kuluttaja- ja neuvontajärjestöt tekevät pitkäjänteistä työtä sen eteen, että suomalaisilla olisi riittävät tiedot tehdä harkittuja valintoja ja taidot vaatteiden huoltamiseen ja korjaamiseen. Kotitalouksien jätteiden keräyksestä, hyödyntämisestä ja loppusijoituksesta vastaa kuitenkin julkinen sektori, jonka tulee tarjota kansalaisille arkeen sopivat mahdollisuudet kierrättämiseen tasapuolisesti koko maassa.
Vaadimme, että kunnat luovat etusijajärjestyksen toteutumista tukevat puitteet tekstiilijätteiden käsittelyyn koko maassa. Erityisesti uudelleenkäyttöön kelpaamattomien tekstiilien materiaalikierrätykseen tarvitaan lisää keinoja. Parasta olisi, että kaikki kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön soveltuvat tekstiilit voisi palauttaa yhteen paikkaan.
Lähde: Aalto, Kristiina: Kuluttajien halukkuus ja toimintatavat tekstiilien kierrätyksessä. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 12/2014.
18.4.2015 Helsingissä
Marttaliitto ry
Finlands svenska Marthaförbund rf
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
Luonto-Liitto
Marttaliitto ry Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Järjestö antaa jäsenilleen taitoja ja valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Marttaliitto suunnittelee järjestön toimintaa ja julkaisee kotitalouksia varten ruokaan, ravitsemukseen, puutarhanhoitoon, ympäristöön, kodin talouteen ja kodinhoitoon liittyvää aineistoa. Marttaliittoon kuuluu 16 piiriä, joissa kotitalous- ja puutarhaneuvonnan ammattilaiset järjestävät opetusta ja kursseja. Marttojen kotitalousneuvonta tavoitti vuonna 2014 lähes 140 000 henkilöä. Marttayhdistyksiä on 1300 ja niissä lähes 48 000 jäsentä. Yhdistykset kokoontuvat marttailtoihin kotitalouskurssien, kädentaitojen, luentojen ja opiskelun merkeissä. www.martat.fi
Marianne Heikkilä
toiminnanjohtaja
050 375 1195
Marthaförbundet on Marttaliiton sisarjärjestö ja Suomen suurin ruotsinkielinen naisjärjestö, johon kuuluu yli 9 000 jäsentä. Tavoitteenamme on edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää yhteiskuntaa sekä kaikkien suomalaisten naisten yhteiskunnallista asemaa ja hyvinvointia. Toimintamme lähtökohtana ovat kestävä elämäntapa tietoisten valintojen kautta sekä naisten osaaminen, verkostoituminen ja valinnanvapaus. www.martha.fi
Frida Nylund
Tf. verksamhetsledare
040 715 1579
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet on riippumaton ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Järjestö edistää kuluttajan oikeuksiin, kuluttajan talouteen, elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen sekä eettiseen kuluttamiseen liittyviä asioita toimien kuluttajien äänenä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Järjestö tarjoaa neuvontaa kuluttajansuojaan, mainontaan, asunto- ja kiinteistökauppaan sekä eettiseen kuluttamiseen liittyvissä asioissa. Kuluttajaliitolla on useita kymmeniä valtakunnallisia ja paikallisia kuluttajayhdistyksiä. www.kuluttajaliitto.fi
Juha Beurling
Kuluttajaliiton pääsihteeri
040 55 66 421
Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö. Järjestön tavoitteena on yhteiskunta, jossa arvostetaan luonnon moninaisuutta ja sen itseisarvoa. Luonto-Liitto tekee ympäristökasvatustoimintaa sekä lapsille että nuorille. Lastentoiminnassa keskeisiä toimintamuotoja ovat luontokerhot, luontoleirit, ympäristöetsivätoiminta, Kevättuuli sekä ympäristökasvatukselliset tapahtumat. Nuorille on puolestaan toimintaryhmiä, Kevätseurantaa, omia leirejä, erilaisia koulutuksia, tapahtumia ja tempauksia sekä luonnonsuojelutyötä ja ympäristöpoliittista vaikuttamista. Luonto-Liitolla on kahdeksan piirijärjestöä ja kaksi aluejärjestöä. Henkilöjäseniä on noin 7500. Jäsen kuuluu siihen piiriin, jonka alueella hän asuu. www.luontoliitto.fi
Heta Hyvärinen
vs. toiminnanjohtaja
044 020 0137