|

|

Lausunto ympäristöministeriölle 1.3.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös Kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta ’Vähemmästä viisaammin’ 2012 sekä Valtioneuvoston periaatepäätös uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (Cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa

Ympäristöministeriö
kirjaamo.ym@ymparisto.fi
Lausuntopyyntö 24.1.3013

Valtioneuvoston periaatepäätös Kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta ’Vähemmästä viisaammin’ 2012 sekä Valtioneuvoston periaatepäätös uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (Cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa

Vähemmästä viisaammin 2012

Marttaliitto ry tarkastelee periaatepäätöksessä esitettyjä keskeisiä toimenpiteitä kotitalousneuvonnan ja kuluttajan näkökulmasta ja esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa: 

Periaatepäätöksessä esitetyt valtioneuvoston tavoitteet vuodelle 2020 asettavat mittavia haasteita kaikille yhteiskunnan sektoreille. Toteutuakseen ne vaativat uusia toimintatapoja, asennemuutosta ja johdonmukaista taloudellista ohjausta. Kotitalouksien tehokas energiaviisauden kasvaminen ja ympäristöjalanjäljen pienentyminen edellyttävät yhteiskunnan infrastruktuurin kehittämistä niin, että kuluttajilla on kohtuullisin kustannuksin mahdollisuus valita ympäristön kannalta edullisimmat vaihtoehdot. Kuluttajien asiantuntemuksen käyttäminen kehittämistyössä on erittäin kannatettavaa.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen keskeiset toimenpiteet:

Edistetään vihreää taloutta

(1)Kehitetään käyttäjälähtöinen neuvontapalvelu, joka kokoaa yhteen neuvontaa sekä helpottaa kuluttajien kestävien valintojen tekemistä sekä energia- ja materiaalitehokkuutta edistävien palveluiden ja työkalujen löytämistä (TEM, YM).

Neuvontaa yhteen kokoavan käyttäjälähtöisen neuvontapalvelun kehittäminen on Marttaliiton mielestä kannatettavaa. Palvelun toteutuminen edellyttää neuvontaa antavien tahojen yhteistyön vahvistamista ja työnjaon tarkentamista. Valtioneuvoston asettaman tavoitteen ”Kotitalouksien energiaviisaus on kasvanut ja ympäristöjalanjälki pienentynyt” toteutuminen vaatii sekä laaja-alaisen tiedon jakamista että kuluttajan kulloisiinkin tarpeisiin vastaavaa henkilökohtaista opastusta.  Tieto lisää energiaviisautta, mutta kestävien valintojen tekemisen edellytyksenä on arvojen sisäistäminen sekä taito tehdä muutoksia kulutustapoihin. Kotitalousneuvonta- ja kuluttajajärjestöillä on siksi jatkossakin tärkeä rooli sekä tiedon levittäjinä että asennevaikuttajina.

 (3) Käynnistetään yhteistyössä yritysten ja kuluttajien kanssa kokeiluhankkeita, joissa testataan uudenlaisia ohjauskeinoja, toimintatapoja ja innovaatioita, jotka mahdollistavat kestävämpiä valintoja ja ekotehokkaita ratkaisuja ihmisten arkipäivässä, julkisella sektorilla sekä yritysmaailmassa. Kokeiluhankkeiden tuloksia arvioidaan tavoitteena kehittää ja laajentaa niitä eri sektoreille ja alueille (YM, TEM).

Kuluttajien mukaan ottaminen ja arjen asiantuntemuksen hyödyntäminen kokeiluhankkeissa on erittäin kannatettavaa. Kansalaisjärjestöillä on jo olemassa omia tiedonkeruumenetelmiä, joita voidaan hyödyntää arjen asiantuntemuksen keräämisessä (esim. Marttajärjestön säännöllisesti toteutettava Marttabarometri). Oikeusministeriön uudistunut otakantaa.fi -sivusto tarjoaa monia mahdollisuuksia kerätä tietoa ja ajatuksia useiden järjestöjen ja viranomaisten yhteisiä hankkeita varten.

(4) Sisällytetään koulutusjärjestelmän opintosuunnitelmiin ala-asteelta korkeakoulutukseen energia- materiaalitehokkuutta sekä vihreää taloutta edistäviä aineita ja opintokokonaisuuksia (OPM).

Marttaliitto kannattaa esitystä, sillä peruskoulujärjestelmän kautta tavoitetaan koko ikäluokka.

Kannustetaan energiansäästöön asumisessa

(5)Parannetaan asuinkiinteistöjen energia- ja materiaalitehokkuutta sekä suunnitelmallista kiinteistönpitoa tukevien palvelujen kuluttajalähtöisyyttä. (YM).

(6) Kehitetään energiaremontteihin sekä vakavien kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen soveltuvia taloudellisia ohjaus- ja rahoitusmalleja sekä sisällytetään energiakatselmuksen, kuntoarvion, kuntotutkimuksen sekä korjaussuunnittelun teettäminen kotitalousvähennyksen piiriin (YM, VM).

(7) Laaditaan kansalliset ohjeet siitä, miten suunnittelussa, kaavoituksessa sekä tuki- ja lupaprosesseissa voidaan edistää kiinteistökohtaisia ja alueellisia hybridienergiaratkaisuja1. Helpotetaan sähkön pientuotannon verkkoon liitäntää ja otetaan se taloudellisten kannustimien piiriin. (TEM, YM).

Asumisen aiheuttamien päästöjen väheneminen vaatii sekä rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista että käyttäjälähtöisiä palveluja.

Energiakatselmuksen, kuntoarvion, kuntotutkimuksen ja korjaussuunnittelun teettämisen sisällyttäminen kotitalousvähennyksen piiriin on hyvä taloudellinen kannustin energiaremontteihin. Kuluttajien tulisi saada myös riittävästi ymmärrettävää tietoa erilaisista rahoitusmalleista ja tarjottavien rahoitusvaihtoehtojen pitäisi kannustaa energiansäästöinvestointeihin.

Toimenpide-ehdotukset tarvitsevat tuekseen kuluttajalähtöistä tiedotusta ja neuvontaa.

Kannustetaan taloudellisella ohjauksella kestäviä liikkumisvalintoja

(8)Vähennetään kaupunkiseuduilla riippuvuutta autosta eheyttämällä yhdyskuntarakennetta ja kohdistamalla kaavoitusta sekä ohjaamalla rakentamista ja palveluita kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Tuetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista MAL -aiesopimusmenettelyä kehittämällä (YM, LVM).

(9) Lisätään joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta tukemalla joukkoliikennettä taloudellisesti sekä kehittämällä liikkumisenohjaus -toimintaa (YM, LVM, VM?).

(10) Selvitetään auto- ja ajoneuvoverotuksen korvaamista pitemmällä aikavälillä kokonaan tai osittain aikaan, paikkaan ja käytettyyn teknologiaan perustuvalla tienkäyttömaksulla (VM, LVM).

(11) Uudistetaan työssä käymiseen ja liikenteeseen liittyviä verotuskäytäntöjä (esim. maksuton pysäköinti, autoetu, kilometrikorvaus, matkakustannukset, työsuhdematkalippu) siten, että ne nykyistä paremmin tukevat liikenteen terveys-, ilmastopoliittisia ja kestävän kehityksen tavoitteita (VM, LVM).

Kestävien liikkumisvalintojen tekeminen edellyttää toimivaa infrastruktuuria. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja rakentamisen sekä palvelujen ohjaaminen kävely- pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeille ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta palvelut voidaan turvata kaikille ikäryhmille. Asukkaiden tarpeet huomioonottava kaavoitus edellyttää myös osallisten kuulemista.

Joukkoliikenteen taloudellinen tukeminen on välttämätöntä, jotta palveluiden saatavuus turvataan myös haja-asutusalueilla. Liikkumisen ohjaus kestävämpään suuntaan tuottanee tuloksia lähinnä niillä paikkakunnilla, missä on paljon säännöllistä työmatkaliikennettä, ja joukkoliikenne on kuluttajalle kannattava vaihtoehto.

Taloudellisia ohjauskeinoja kehitettäessä on tärkeää, että eri puolilla maata asuvia kohdellaan tasa-arvoisesti eikä haja-asutusalueella asuva joudu taajama-asukkaita huonompaan asemaan.

Luodaan edellytyksiä kestävälle ruokaketjulle

(12)Rakennetaan ruokaketjuun vastuullisen toimintatavan todentava järjestelmä, joka kertoo kuluttajalle ruoan alkuperästä ja tuotantoketjusta mm. eläinten hyvinvoinnista, ympäristövaikutuksista ja tuoteturvallisuudesta (MMM).

(13) Kehitetään ’Hyvän syömisen lautasmalli’, joka yhdistää terveellisen, herkullisen ja ympäristöystävällisen syömisen osaksi virallisia ravitsemussuosituksia (STM, MMM).

(14) Edistetään taloudellisella ohjauksella kestäviä ruokavalintoja (VM, MMM).

(15) Vähennetään ruokahävikkiä ohjeistamalla ammattikeittiöitä sekä lisäämällä kotitalouksien tietoa keinoista, joilla ruokahävikkiä voidaan vähentää (MMM).

Ruokaketjuun vastuullisen toimintatavan todentava järjestelmä on kuluttajan turvan kannalta välttämätön. Jotta sekä tuottajat että kuluttajat hyötyisivät järjestelmästä, sen on oltava selkeä ja helposti ymmärrettävä, eikä siihen sitoutuminen saa olla liian kallista pienyrittäjillekään.

Uusien ravitsemussuositusten mukainen ”Hyvän syömisen lautasmalli” on toteutuessaan konkreettinen ja helppo tapa vaikuttaa ruokatottumuksiin. Lautasmallin juurruttaminen laajaan käyttöön edellyttää monikanavaista tiedotuskampanjaa, jolla tavoitetaan sekä kouluikäiset että aikuiset kuluttajat. Tässä koululaitoksella samoin kuin kotitalousneuvontajärjestöillä on keskeinen merkitys. Tiedon lisäksi tarvitaan taitoa valita ruoka-aineita, kohtuuhintaista vastuullisesti tuotettua ruokaa sekä käytännön ruoanvalmistustaitoja, jotta ”Hyvän syömisen lautasmalli” toteutuu myös kotiruokailussa.

Ruokahävikin synnyn ehkäisyssä tarvitaan ammattikeittiöiden, vähittäiskaupan ja kotitalouksien panosta. Ammattikeittiöiden ja vähittäiskaupan hävikkiä pystytään vähentämään mahdollistamalla ruoan luovutus lainsäädännöllisin keinoin, mutta kotitalouksien 500 miljoonan euron arvoiseen hävikkiin voidaan vaikuttaa lisäämällä tietoja, taitoja ja ruoan arvostusta. Kuluttaja- ja viestintäkampanjoiden rinnalle tarvitaan käytännön kotitalousneuvontaa. Esimerkiksi marttapiirien järjestämillä kursseilla korostetaan suunnitelmallisuutta ruoanlaitossa ja neuvotaan tähteiden hyödyntämistä.

Cleantech-ratkaisut julkisissa hankinnoissa

Marttaliiton mielestä on kannatettavaa, että kaikissa valtion julkisissa hankinnoissa tavoitteena on kokonaisratkaisu, joka edistää energia- ja ympäristötavoitteita sekä hyödyntää uusia cleantech-ratkaisuja kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla.

Kotitalousneuvontajärjestönä Marttaliitto kiinnittää huomiota ruokahankintoja käsittelevään kohtaan.

Keittiöissä ja ruokapalveluissa on hankittava ravitsemussuositusten mukaista sekä luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa. Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 10 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä järjestelmällisesti ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Julkisten ruokapalvelujen nostaminen ympäristöystävällisen syömisen edelläkävijöiksi on Marttaliiton mielestä erittäin hyvä asia. Ravitsemussuositusten rinnalla olisi korostettava myös ruoan laatua ja hyvää makua, joka on etenkin laitosruokailussa ensiarvoisen tärkeää.

On huolehdittava siitä, että tarjottava ruoka on mahdollisimman pitkälle suomalaista ja mielellään lähiruokaa. Esimerkiksi kouluissa tarjotaan liian usein maahantuotua ruokaa. Lähiruoan käyttö helpottaa myös kestävien ruokahankintojen seurantaa, sillä lähellä tuotettujen raaka-aineiden tuottaja on helpompi selvittää ja samalla vuodenaikojen mukaisen ruoan hyödyntäminen lisääntyy. Asteittainen luomuruoan osuuden kasvattaminen on kannatettava tavoite edellä mainittujen kriteerien lisäksi.

Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi kuntien ruokahuoltoa koskevien kilpailulainsäädännön kriteereitä on kehitettävä niin, että ruoan laatu ja kotimaisuus nostetaan etusijalle. Näin ruokahuollosta vastaavilla on paremmat mahdollisuudet nostaa kunnan julkiset ruokapalvelut ympäristöystävällisen syömisen edelläkävijöiksi.

Julkisen ruokapalvelun yksi tärkeä tehtävä on osaltaan välittää suomalaista ruokakulttuuria sukupolvelta toiselle. Päiväkodissa ja koulussa opittu suomalaisen ruokakulttuurin arvostaminen on myös ympäristökasvatusta.

 

Helsingissä 1.3.2013

Marianne Heikkilä                                  Asta Kuosmanen

toiminnanjohtaja                                     varatoiminnanjohtaja

Marttaliitto ry                                          Marttaliitto ry 

Jaa sivu