Martat jälleen neuvontajärjestöjen ykkösiä
Taloustutkimuksen Neuvontajärjestöt Suomi Tänään -tutkimus 2014 tehtiin toistamiseen vuoden 2012 jälkeen. Martat sijoittuivat arvioinneissa jälleen ensimmäisiksi kaikilla arvoasteikoilla mitattuna. Kokonaismielikuvassa ja seitsemän mielikuvatekijän yhteisvaikutuksessa Martat sijoittui ensimmäiseksi. Marttojen tarkoitusta ja toimintaa tuntee ainakin jonkin verran runsas neljännes (28%) suomalaisista.
Martat on hyvä brändi, jota kohtaan koetaan tuoreiden tutkimustulosten valossa kiinnostusta. Osallistumisen esteinä on tiedon puute järjestön toiminnasta paikallisella tasolla.
Marttojen toimintaa, näkymistä, lähestymisen helppoutta, asiantuntemusta, neuvonnan saatavuutta sekä mielikuvaa on arvioitu kolmessa eri tutkimuksessa. Taloustutkimuksen Neuvontajärjestöt Suomi Tänään -tutkimuksessa 2014 martat sijoittuivat toistamiseen ensimmäiseksi.
Marttojen yhteisökuva 2014 suuren yleisön ja jäsenten keskuudessa –tutkimuksen tuloksissa marttojen käsitykset ja kokemukset omasta järjestöstä ovat myönteisempiä kuin vuonna 2007. Marttojen toiminta perheiden arjen auttajina on havaittu entistä paremmin. Jäsenten koetaan olevan kaikenikäisiä ja työelämässä mukana. Suuren yleisön keskuudessa martat mielletään taitavina, aktiivisina, iloisina sekä jossain määrin konservatiivisina ja mieluummin vanhoina kuin nuorina. Suuren yleisön pääasiallinen tietolähde on nettisivut.
Aikakausmedian huomioarvotutkimuksen ammatti- ja järjestölehdille 2/2014 mukaan Martat-lehti sai kouluarvosanaksi 8,6 koko lehdelle (sisältö + ulkoasu) ja paransi näin edellisen mittauksen tuloksia. Vuoden 2011 tutkimuksessa arvosana oli 8,5.
”Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että marttojen toimintaa ja asiantuntemusta arvostetaan ja siihen luotetaan, brändimme neuvontajärjestöjen keskuudessa ja vapaaehtoistoiminnassa on kansan mielestä hyvä ja kiinnostava. Työtä kuitenkin riittää sähköisen neuvonnan, osallistumisen ja jäseneksi liittymisen helpottamisessa sekä paikallistoiminnasta viestimisessä”, toteaa Marttaliiton toiminnanjohtaja ja Martat-lehden päätoimittaja Marianne Heikkilä.
———————–
Taloustutkimuksen Neuvontajärjestöt Suomi Tänään -tutkimus 2014 tehtiin toistamiseen vuoden 2012 jälkeen. Martat sijoittuivat arvioinneissa jälleen ensimmäisiksi kaikilla arvoasteikoilla mitattuna. Kokonaismielikuvassa ja seitsemän mielikuvatekijän yhteisvaikutuksessa Martat sijoittui ensimmäiseksi. Marttojen tarkoitusta ja toimintaa tuntee ainakin jonkin verran runsas neljännes (28%) suomalaisista.
Mukana oli Marttojen lisäksi yhdeksän neuvontajärjestöä: Veronmaksajain Keskusliitto, Liikenneturva, 4H-liitto, Kuluttajaliitto, ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset, Ruokatieto (ent. Finfood), Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito sekä Sähköturvallisuuden edistämisyhdistys.
Kokonaismielikuviltaan parhaiksi osoittautuvat vuoden 2012 tapaan Martat (7,84), Liikenneturva (7,56) sekä Suomen 4H-liitto (7,52), jotka yltävät kaikkien 10 neuvontajärjestön yhteisen keskiarvon 7,44 yläpuolelle.
Martat arvioidaan parhaaksi neljässä ominaisuudessa: neuvonnan saatavuudessa henkilökohtaisesti/ryhmänä, toiminnan tehokkuudessa ja asiantuntemuksessa sekä lähestymisen helppoudessa.
Marttojen järjestökuvan vahvuuksia ovat toiminnan asiantuntemus, toiminnan tehokkuus, lähestymisen helppous, neuvonnan/avun saatavuus henkilökohtaisesti/ryhmänä sekä viestinnän näkyminen. Neljässä ensin mainitussa se sijoittuu ensimmäiseksi ja viestinnän näkymisessä kolmanneksi 10 järjestön joukossa. Puhelimitse saatavan avun/neuvonnan ja internetin välityksellä saatavan neuvonnan suhteen sen sijoitukset ovat 6. ja 8.
Neuvonnan saatavuutta puhelimitse arvioidaan nyt hieman kriittisemmin kuin kaksi vuotta sitten, sen sijaan lähestymisen helppoutta ja viestinnän näkymistä arvioidaan myönteisemmin.
Martat-lehti Aikakausmedian tutkimuksessa 8,6
Martat-lehti oli mukana Aikakausmedian huomioarvotutkimuksessa ammatti- ja järjestölehdille 2/2014, jonka suoritti Innolink research. Jäsenlehti sai kouluarvosanaksi 8,6 koko lehdelle (sisältö + ulkoasu) ja paransi näin edellisen mittauksen tuloksia (vuoden 2011 tutkimuksessa 8,5).
Vastaajia oli 934 ja kyselyyn vastattiin Marttojen lehden ja nettisivujen kautta. Tutkimuksessa tuli esille, että lehti välittää myönteistä kuvaa järjestöstä ja tukee mielikuvaa jäsenien suuntaan. Martat ovat sitoutuneita ja uskollisia jäsenlehden lukijoita ja käyttäjiä.
Martat -lehteä luetaan tarkkaan ja sen parissa vietetään poikkeuksellisen paljon aikaa. Sähköisen lehden kannatus on vielä varovaista, osa lukijoista olisi valmis lukemaan sähköistä painetun rinnalla esim. lomalla tai mökillä. Lukijat etsivät lehdestä tietoa, hyötyä, neuvonta-asiaa ja järjestötietoa. Luotettavuus on tärkeää. Ruokajutut ja järjestö- sekä perinneasiat kiinnostavat.
Marttojen mielkuva- ja mainetutkimus 2014
Marttaliitto on teettänyt vuonna 2007 tutkimuspaketin, jossa mielikuvia Martoista selvitettiin suuren yleisön ja jäsenkunnan keskuudessa. Tutkimuksella haettiin tuoretta tietoa Marttojen mielikuvasta sekä suuren yleisön keskuudessa että Marttojen jäsenten joukossa. Tutkimuksen aiheita olivat Marttojen ja liiton toimintamuotojen tunteminen ja kiinnostavuus sekä tiedonsaanti Martoista. Tuloksia verrataan soveltuvin osin vuoden 2007 tutkimukseen.
Tutkimus tehtiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa kohderyhmänä 15-79-vuotiaat panelistit, joista naisten osuus 2/3 ja miesten 1/3. Tutkimukseen vastasi 924 henkilöä 29.4.-12.5.2014. Vastaajat tuntevat Martat vähintään nimeltä. Tulokset kartoitetaan, mitä Martoista ajatellaan järjestön ulkopuolella ja toisaalta minkälainen Marttojen kuva on oman jäsenkunnan keskuudessa.
Mielikuvaa Martoista mitattiin sekä 17 eri ominaisuusparin että 14 eri väittämän avulla
Marttojen käsitykset ja kokemukset omasta järjestöstä ovat myönteisempiä kuin vuonna 2007. Marttojen brändi ja mielikuva järjestöstä on edelleen varsin hyvä, mutta brändi ei täysmääräisesti toteudu ruohonjuuritason toiminnassa. Osallistumisen esteinä on konkreettisen tiedon puute järjestön toiminnasta paikallisella tasolla. Osa jäsenistä kokee paikallisen tiedottamisen puutteen ongelmana ja esteenä aktiiviselle osallistumiselle.
Marttojen toiminta perheiden arjen auttajina on havaittu entistä paremmin. Jäsenten koetaan olevan kaikenikäisiä ja työelämässä mukana. Suuren yleisön keskuudessa martat mielletään taitavina, aktiivisina, iloisina sekä jossain määrin konservatiivisina ja mieluummin vanhoina kuin nuorina. Suuren yleisön pääasiallinen tietolähde on nettisivut.
Suurin osa Martoista on tyytyväisiä toimintaan, mutta uudempien ja nuorempien jäsenten vastauksissa näkyy suuria odotuksia paikallisen toiminnan toteuttamiseen, viestintään ja suuntauksiin liittyen. Kehittämistä tarvitaan alueellisten ja paikallisten erojen tasoittamiseksi, joka näkyy toiminnan johtamisessa, resurssien ja jäsenkunnan aktiivisuudessa sekä toiminnan monipuolisuudessa. Vaikka jäseniä on tullut viimeisten viiden vuoden aikana jatkuvasti lisää, jäsenistön uudistumista tarvitaan sekä yhteisöllisyyden kasvattamista.
Lisää tutkimuksien tuloksista syksyn 2014 Martat-lehdissä.
Lisätietoja:
Marttaliitto ry
Marianne Heikkilä, toiminnanjohtaja
marianne.heikkila@martat.fi tai p. +358 50 375 1195
Marttaliitto ry
Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Järjestö antaa jäsenilleen taitoja ja valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Marttaliitto suunnittelee järjestön toimintaa ja julkaisee kotitalouksia varten ruokaan, ravitsemukseen, puutarhanhoitoon, ympäristöön, kodin talouteen ja kodinhoitoon liittyvää aineistoa.
Marttaliittoon kuuluu 16 piiriä, joissa kotitalous- ja puutarhaneuvonnan ammattilaiset järjestävät opetusta ja kursseja. Marttayhdistyksiä on 1300 ja niissä lähes 47 000 jäsentä. Yhdistykset kokoontuvat marttailtoihin kotitalouskurssien, kädentaitojen, luentojen ja opiskelun merkeissä. Vuonna 2014 vietetään marttojen 115-juhlavuotta työn merkeissä. https://www.martat.fi