Martat olivat mukana Kuluttajaparlamentin täysistunnossa vaikuttamassa ja ottamassa kantaa tärkeisiin aiheisiin koskien lasten ja nuorten kriisiavun saatavuutta sekä hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutuksia kuluttajien talouteen ja terveydenhoitoon. Tilaisuus tuotti kaksi kannanottoa.
Hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutukset
Järjestöjen kysely: vastaajista yli 40 prosenttia on tinkinyt lääkkeiden ostosta
Kuluttajaliiton koordinoiman Kuluttajaparlamentin järjestöt eivät hyväksy hallituksen vähävaraisiin ja sairastaviin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Vaikuttamisfoorumi selvitti kuluttajakyselyllä mitä säästötoimet merkitsevät ihmisten elämässä ja onko tilanne johtamassa siihen, että yhä useampi kuluttaja joutuu tinkimään perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan. Tulosten mukaan monet pitkäaikaissairaat eläkkeensaajat ja työttömät kipuilevat jo nyt toimeentulonsa kanssa ja tinkivät omasta terveydenhoidostaan. Merkittävä osa vastaajista koki leikkausten heikentävän omaa toimeentuloa sekä terveydenhoitoa entisestään. Järjestöjen mukaan leikkaustoimenpiteet tulevat säästöjen sijaan kasvattamaan kestävyysvajetta sekä lisäämään väestön terveyseroja ja syrjäytymistä.
Sipilän hallituksen valmistelemat ja toteuttamat leikkaukset ovat korottaneet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, nostaneet Kelan korvaamien matkojen sekä lääkkeiden omavastuuosuuksia ja pienentäneet yksityisen hammaslääkäri- ja lääkärikäynnin Kela-korvauksia. Vuodelle 2017 on kaavailtu 134 miljoonan euron leikkauksia lääkekorvauksiin. Myös vammaisten henkilöiden palveluista aiotaan säästää 61 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti asumiseen sekä eläkkeisiin liittyviä indeksikorotuksia on jäädytetty tai toteutettu vähennyksinä.
Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus. Hallituksen säästötoimen-piteistä kaikkein ongelmallisimmiksi vastaajat kokivat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotukset (60 %), lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuun (33 %) ja Kelakorvausten leikkaukset hammaslääkärillä käynnin kustannuksista (32 %).
Puolet kyselyyn vastanneista on joutunut tinkimään taloudellisista syistä omasta terveydenhoidostaan. Joka toinen vastaaja on jättänyt rahan puutteen vuoksi käyttämättä terveydenhuollon palveluita kuten lääkäriä, ja 42 prosenttia on tinkinyt lääkkeiden ostosta.
Kyselytulosten mukaan enemmistöllä (61 %) vastaajista nykyiset tulot eivät riitä kattamaan pakollisia menoja ja 64 prosenttia vastaajasta tinkii ruokamenoissa rahan puutteen vuoksi. Osa vastaajista (15 %) on rahan puutteessa nähnyt jopa nälkää. Merkittävä osa vastaajista arvioi joutuvansa jatkossa tinkimään entistä useammin perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan kuten terveydenhuollon palveluiden käytöstä ja lääkkeiden ostosta.
Pienituloisilla on tutkitusti heikommat edellytykset huolehtia terveydestään. Hallitusohjelmaan on merkitty yhdeksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyväksi tavoitteeksi terveyserojen kaventaminen. Nyt toteutetut ja suunnitellut leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa tavoitteen kanssa.
Kuluttajaparlamentti kartoitti hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutuksia kuluttajien talouteen ja terveydenhoitoon. Kysely toteutettiin 10.5.–31.5.2016 verkkokyselynä. Kyselyn kohderyhmänä olivat erityisesti pitkäaikaissairaat, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja vammaiset. Kyselyvastauksissa eläkeläisten osuus korostui. Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus. Lisätietoa kyselystä Kuluttajaliiton sivuilta.
Kuluttajaparlamentin kannanotto annettiin 7.11.2016 eduskunnan Pikkuparlamentissa pidetyssä tilaisuudessa. Hallituksen säästötoimia koskevaan kannanottoon yhtyivät seuraavat järjestöt:
ADHD-Liitto, Aivovammaliitto, A-klinikkasäätiö, Allergia- ja astmaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Autismisäätiö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT, Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL, Finnilco, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Irti Huumeista, Kehitysvammaliitto, Kotien Puolesta Keskusliitto ry, Kuuloliitto, Lapsiperheiden Etujärjestö, Marttaliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Nuorisosäätiö, Nuorten Kotkien Keskusliitto ry, Näkövammaisten liitto, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Monikkoperheet, Suomen nuoret lesket, Suomen Parkinson-liitto, Suomen potilasliitto, Suomen Setlementtiliitto, Takuusäätiö, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto
Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus
Järjestöjen kysely: enemmistö kriisiapua tarvitsevista lapsista ja nuorista jää palvelutta
Kuluttajaliiton koordinoiman Kuluttajaparlamentin järjestöt kartoittivat kyselyllä lasten ja nuorten kriisipalveluiden saatavuutta. Tulosten mukaan moni kriisiapua tarvitseva lapsi tai nuori jää palvelutta, eikä kuntien palvelusta tiedottaminen ole nykyisellään riittävää. Myös palveluohjauksessa ja palvelun laadussa on kehitettävää.
Perheen kriisitilanteessa – esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen – lapsen tai nuoren mahdollinen kriisiavun tarve jää helposti huomaamatta tai sopivaa tukea ei ole tarjolla. Aikuisten mielenterveyden ongelmien taustalla ovat suurella osalla lapsuusaikana koetut traumaattiset kokemukset. Käsittelemättömät traumat myötävaikuttavat moniin yhteiskunnan ongelmiin kuten köyhyyteen, rikollisuuteen, heikkoon koulusuoriutumiseen, addiktioihin sekä mielenterveys- ja terveysongelmiin. Oikein ajoitettu ja oikeanlainen tuki vähentää traumaperäisten oireiden riskiä sekä säästää yhteiskunnan kustannuksia.
Enemmistö (76 %) kyselyyn vastanneista oli kokenut tarvetta saada apua kriisistä selviytymiseen, mutta kaksi kolmesta oli kuitenkin jäänyt palvelutta. Valtaosalla syy palvelutta jäämiseen oli tietämättömyys kriisiavun olemassaolosta.
Kriisiapua saaneista enemmistö (74 %) oli saanut palvelua nopeasti; joko heti tarpeen ilmetessä tai lähipäivinä. Apua saaneista vain hiukan yli puolet (55 %) oli tyytyväisiä saamaansa palveluun, kun kolmannes koki avun vastanneen tarpeisiin kohtalaisesti ja joka kymmenes huonosti.
Lasten ja nuorten traumaattiseen hätään saa apua esimerkiksi paikallisilta kriisiryhmiltä, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, perheneuvoloista, SPR:ltä, seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksesta ja Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkostosta. Tällä hetkellä kriisiavun saatavuudessa on paikkakunnittain eroja, riippuen esimerkiksi siitä onko paikkakunnalla kriisikeskusta ja miten kriisityöryhmät toimivat. Usein apua on saatavana vain arkipäivisin.
Kuluttajaparlamentin järjestöt vaativat, että lasten ja nuorten kriisipalveluiden kehittämiseen kiinnitetään huomiota sote-uudistuksen yhteydessä. Kriisipalveluiden kehittämistarpeet tulee tunnistaa myös lasten ja perheiden palveluita uudistavassa hallituksen kärkihankkeessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa erityis- ja vaativimpien palveluiden kehittämiskokonaisuudessa.
Erityisesti tulee turvata valtakunnallisesti riittävät resurssit sekä osaaminen lasten ja nuorten auttamiseen traumaattisessa kriisissä. Lisäksi tulee yhdenmukaistaa kuntien kriisiavun järjestämisen tapoja tarvittavilta osin. Kriisiavusta tiedottamista sekä palveluohjausta tulee kehittää valtakunnallisesti, jotta kriisiapua tarvitsevat lapset ja nuoret saavat tarpeisiin vastaava palvelua oikea-aikaisesti.
Kuluttajaparlamentti kartoitti lasten ja nuorten kriisiavun saatavuutta Suomessa. Kysely toteutettiin 10.5.–31.5.2016 verkkokyselynä. Kyselyn kohderyhmänä olivat henkilöt, jotka ovat kohdanneet jonkin kriisin alle 25-vuotiaana. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös lähiomaisena oman lapsen puolesta. Kyselyyn vastasi 146 henkilöä. Lisätietoa kyselystä Kuluttajaliiton sivuilta.
Kuluttajaparlamentin kannanotto annettiin 7.11.2016 eduskunnan Pikkuparlamentissa pidetyssä tilaisuudessa. Kriisiapua koskevaan kannanottoon yhtyivät seuraavat järjestöt:
ADHD-Liitto, Aivovammaliitto, A-klinikkasäätiö, Allergia-ja astmaliitto, Autismi-ja Aspergerliitto, Autismisäätiö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Irti Huumeista, Kotien Puolesta Keskusliitto, Kuuloliitto, Lapsiperheiden Etujärjestö, Marttaliitto, Nuorisosäätiö, Nuorten Kotkien Keskusliitto, Perhehoitoliitto, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Monikkoperheet, Suomen nuoret lesket, Suomen potilasliitto, Suomen Setlementtiliitto, Takuusäätiö, Väestöliitto, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto
Lisätietoja:
Kuluttajaparlamentin koordinaattori Jenni Vainioranta p. 040 4198 962, jenni.vainioranta@kuluttajaliitto.fi
Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Kuluttajaparlamentissa kymmenet järjestöt tekevät vuosittain yhteisiä kannanottoja aiheista, jotka ovat osallistuvien järjestöjen sekä kuluttajien kannalta merkittäviä. Toiminnan tarkoituksena on saada poliittiset päättäjät tietoisiksi keskeisten järjestöjen näkemyksistä ja kannoista poliittisiin kysymyksiin sekä edistää kuluttajien etua politiikan eri osa-alueilla. Lisätietoa http://www.kuluttajaliitto.fi/kuluttajaparlamentti