Finlands svenska Marthaförbund rf:n toiminnanjohtaja Annika Jansson esitti alla olevan tervehdyksen Marttaliiton vuosikokoukselle 21.4.2018.
Arvoisa puheenjohtaja, pääsihteeri,vuosikokouksen osallistujat, rakkaat Martat
Jos tänään eläisimme vuotta 1899 niin on hyvin mahdollista, että venäjän santarmi, silloinen poliisi, partioisi ovien ulkopuolella pitäen silmällä, mistä täällä keskustellaan. Kun Marttaliittoa perustettiin elettiin Venäjän suurvallan aikaa ja kaikkea sivistystä muistuttavaa toimintaa ei katsottu suopein silmin.
Tämän vuoksi Lucina Hagmanin perustama Sivistystä kodeille yhdistyksen oli toimittava salassa kunnes järjestön nimi puoli vuotta perustamisen jälkeen muutettiin Marttayhdistykseksi.
Kun kaksikielistä Marttaliittoa perustettiin vain harvoilla naisilla oli koulutus ja maaseudulla naiset elivät pää-osin kotiensa seinien sisällä, eivätkä juuri osallistuneet yhteiskunnalliseen keskusteluun saatikka saaneet uutta tietoa koskien kodin- ja lastenhoitoa ja terveellistä ruokavaliota.
Marttaliiton ensimmäisillä neuvonantajilla – emmissaareilla, oli haasteena ja tavoitteena kasvattaa ”Suomen naisista Suomen sivistyksen luja suoja, itsetietoisia taistelijoita maansa oikeuden puolesta.”
Ensimmäiset emissaarit olivat opettajia.
Kesälomalla olevat opettajaneidit lähtivät maalaiskyliin tutustumaan maalaisnaisten elämään ja auttamaan heitä kotitalousasioissa heidän kodeissaan. Loman loputtua neidit kirjoittivat matkastaan raportin Helsinkiin järjestön keskustoimikunnalle, joka käytti raportteja tulevan toimintansa suunnitteluun.
Tehtävä oli haastava jo pitkien etäisyyksien ja huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Tämän lisäksi emmisaareja ei aina otettu avosylin vastaan ja lisäksi heidän tehtävänsä tarpeellisuutta myös arvosteltiin.
Tänään 119 vuotta myöhemmin Marttaliiton toimintamahdollisuudet ovat aivan toista luokkaa. Kulkuyhteydet ovat mainiot ja tiedon levittäminen ei koskaan ole ollut näin helppoa. Nykyään haasteena on tietotulvan keskellä suunnistaminen ja oman viestin näkyväksi saaminen.
Naisten asema yhteiskunnassa on tietysti aivan erillainen tänä päivänä ja naisten koulutustaso jotain ihan muuta kuin 119 vuotta sitten. Tasa-arvotyössä olemme päässeet pitkälle, mutta vielä on paljon tehtävä tällä saralla, jotta saisimme enemmän naisia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän johtotehtäviin.
Tänä päivänä päätehtävämme ei ole valistaa tuoreita äitejä puhtauden tarpeellisuudesta ja sokerituttien/ tumppujen haitoista. Hyvin toimiva neuvolatoiminta ohjeistaa uusia äitejä/ isiä ja perheitä perustarpeiden hoidossa.
Tiedon levittämisen tarve ei silti ole vähentynyt. Tiedon sisältö on vain muuttunut. Tämän päivän haasteet ovat kestävä kehitys, ruoan puhtaus, eettisyys kulutuksessa, liikkumisen tarve hyvinvoinnin ja pitkän elämän edistämiseksi, arjen hallinta ja merkityksellisen työn ja vapaa-ajanvieton löytäminen. Päämääränä hyvän elämän luominen.
Perheiden arjen haasteet näyttävät kasvaneen ja erityisesti minua huolestuttaa köyhien lapsiperheiden lisääntynyt määrä. Köyhyys on kasvanut ja toimeentulo-ongelmat ovat yleisiä perusturvan varassa elävissä kotitalouksissa. Heikoimmilla ovat nuoret työttömät, huonosti koulutetut nuoret sekä yli 80-vuotiaat ihmiset.
Huolestuttavaa on, että suomalaisten jakautuminen kahteen eri luokkaan on voimistumassa.
Marttaliiton ensimmäisten 25 vuoden aikana, vuodesta 1899 aina vuoteen 1924 asti toiminta oli kaksikielistä. Suomi eli Venäjän vallan alaisuudessa ja kielikysymyksiin ei toiminnan alkuvuosina kiinnitetty niin paljon huomiota. Pientä kritiikkiä oli kyllä jo vuosisadan alkupuolella havaittavissa ja Marttaliitto koettiin muun muassa Vaasassa ja Uudellamaalla liian ruotsinkieliseksi ja toimivan liian läheisessä yhteistyössä Svenska Folkpartietin kanssa.
Suomen itsenäistyttyä kielikysymys kuitenkin alkoi hiertää enemmän. Pöytäkirjat ja virallinen tiedotustoiminta olivat kaksikielisiä ja haluttiin helpottaa ja tehostaa byrokratian rattaita. Kun vuonna 1924 päätös kaksiinjaosta tehtiin se ei ollut helppo mikä seuraava teksti todistaa:
” De båda språkgrupperna hade i Martha arbetet gett varandra de bästa man ägde. I gott samförstånd hade arbetet fortgått och inte utan vemod skildes man åt. Man var dock fast besluten, att ett gott samarbete även i framtiden skulle äga rum, ehuru nu mellan tvenne självständiga organisationer”
Tudelningen har beskrivits som en ” hygglig skilsmässa” (reilu avio-ero) även om delningsfrågan för alla parter innebar smärtsamma känslomoment.
Ett centralutskott grundades för att i framtiden underlätta det fortsatta samarbetet mellan de finsk- och svenskspråkiga marthorna.
Miltä yhteistyö liittojemme välillä sitten tänä päivänä näyttää? Olemmeko pystyneet jatkamaan yhteistyötä vaikka eroamisajankohdalla perustettu centralutskott ” keskuskomitea” ei enää ole olemassa.
Vastaukseni tähän kysymykseen on, että yhteistyö toimii loistavasti. Neljäntenä työpäivänäni Marthaförbundetissa minulla oli ilo ja kunnia tavata Marttaliiton johtoryhmä ja osa henkilökunnasta. En ole koskaan työn merkeissä tuntenut niin lämmintä vastaanottoa kun sinä päivänä. Pääsin osallistumaan nimipäiväkahvien viettoon ja minut toivotettiin tervetulleeksi kauniin kukkakimpun kera.
Yhteistyö ei olisi voinut alkaa paremmalla tavalla. Te Marttaliitossa elätte todellakin strategianne mukaan. Teidän puhetyyli on iloinen, konstailematon ja ystävällinen ja sävy on inhimillinen, ihmiseltä toiselle.
Kiitos teille tästä.
Marttaliitto ja Marthaförbundet näyttävät toiminnallaan esimerkkiä muille miten suvaitsevaisuutta ja yhteistyötä yli kielirajojen vaalitaan tämän päivän yhteiskunnassa.
Tämä luo hyvän alustan meidän yhteisen juhlavuoden viettoon.
Innolla odotan tämän vuoden valmistelutöiden tuomia hedelmiä, josta voimme nauttia ensi vuonna 120-vuotis juhlavuotenamme.
Juhlavuotemme teema on Yhdessä – Tillsammans ja aloitamme vuoden tammikuussa viettämällä maailmaan suurinta Martta-iltaa. Ympäri Suomea Martat kokoontuvat ja tempaisevat juhlavuoden alkuun.
Vuoden aikana luvassa on muun muassa yhteinen mielenilmaus päättäjille vuosikokouksiemme yhteydessä. Mielenilmaisulla haluamme nostaa Martta-arvot esiin ja antaa työkaluja päättäjille paremman arjen luomiseksi. Luvassa on myös nyyttikestejä, Marttatoria, juhlajumalanpalvelusta, kaksikielinen juhlalehti ja kananmuna- ja nyyttikesti-esite.
Ja paljon muuta.
Itse näen liittojen tulevan yhteisyön yhä tiiviimpänä ja entistä antoisampana. Meillä on jo meneillään tiivistä yhteistyötä neuvonantajien kesken ja juhlavuoden myötä syvennämme yhteistä toimintaa edelleen.
Nyky-yhteiskuntaamme tarkastellen meillä Martoilla, kolmannen sektorin toimijoina, on suuri haaste ja vastuu, perheiden hyvinvoinnin edistämisessä ja perheiden paremman arjen hallitsemisessa. Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriöiden kasvava määrä on hälyttävä. Kestävän arkitalouden neuvontatoimintaa on lisättävä.
Uusien kansalaisten ja maahanmuuttajien integroiminen yhteiskuntaamme ja työelämään on keskeinen, suvaitsevan ja osallistavan yhteiskunnan luomisessa. Toiminnallamme voimme lisätä kulttuurienvälistä ymmärrystä ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Meillä on paljon työtä edessämme mutta järjestömme ovat siihen hyvin varautuneet. Meillä on tietotaito, positiivista energiaa ja yhdessä tekemisen meininkiä.
Låt oss jobba för en bättre värld en vardag i taget ja tehkäämme tämä Yhdessä-Tillsammans.
Kiitos – Tack!